7. Kiehtovat kalamme

Linkkejä Tarinoita järviltä -videoihin (kuuluvat koealueeseen)

2025-08-01T08:59:48+03:00

Taimen ja kutu

Ahven ja kutu

Kalat (sopeutuminen vesielämään)

Luvun sisällys

2017-12-18T08:39:06+02:00

7.1 Hauki on kala
7.2 Kalan sisärakenne

7.3 Kalat kutevat
7.4 Kalojen laaja ravintovalikoima

7.5 Suomen kalalajit
7.6 Galleria – suomalaisia kalalajeja
7.7 Kalavideoita

7.1 Hauki on kala

2018-10-25T17:05:44+03:00

”Hauki on kala” on vanha hokema. Hauki todellakin on kala, mutta mitkä tekijät tekevät hauesta kalan?

Kalat ovat kehittyneet vedessä. Tämän takia niillä on monia sopeumia vesielämään. Sopeumalla tarkoitetaan ominaisuutta, jonka ansiosta eläin pystyy elämään elinympäristössään, esimerkiksi vedessä. Kidukset ovat kalojen tärkeä sopeuma. Niiden avulla kala vaihtaa kaasuja. Kalat ottavat happea suoraan vedestä kiduksien avulla ja poistavat samalla hiilidioksidia.

Kalat on hyvin kehittynyt eliöryhmä, vaikka monet kalojen ominaisuuksista ovatkin esimerkiksi nisäkkäisiin verrattuna alkeellisia. Kalat ovat eläneet aina vedessä, joten niiden voi sanoa olevan täydellisesti sopeutuneita vesielämään.

Kalan sopeumia vedessä elämiseen. Näiden lisäksi sopeumia ovat limakerros suomujen päällä (vähentää veden ja kalan välistä kitkaa), ilmarakko (sen avulla kala säätelee uintisyvyyttä) ja vaihtolämpöisyys.

7.2 Kalan sisärakenne

2017-01-24T04:49:29+02:00

Kalan sisärakenne. Kala hengittää kidusten avulla. Sydämessä on yksi eteinen ja yksi kammio. Ruuansulatuskanavan osia ovat maha ja ohutsuoli. Naaraskalalla on mätipussi. Uimarakon avulla kala säätelee uintisyvyyttään.

7.3 Kalat kutevat

2017-01-09T15:38:04+02:00

Kalojen lisääntymistapahtumaa kutsutaan kuduksi. Koiraskalan maiti on siittiösoluja ja naaraskalan mäti on munasoluja. Kudussa koiras hedelmöittää maidilla (siittiösolut) naaraan mätimunat (munasolut). Koska hedelmöitys ei tapahdu naaraan elimistön sisällä, sanotaan, että kaloilla on ulkoinen hedelmöitys. Yleensä kalojen kutu on vain sitä, että koiras hedelmöittää maidillaan naaraan mädin. Munat ja poikaset kehittyvät sen jälkeen oman onnensa varassa.

Osalla lajeista emot hoitavat mätimunia, mutta joissakin lajeissa emot hoitavat myös poikasia. Osa lajeista synnyttää jopa eläviä poikasia, eli munasolut kehittyvät poikasiksi naaraan sisällä. Kaloilla poikasten kehitys tapahtuu vedessä, jos kyseessä ei ole synnyttävä kalalaji. Mätimuna tarjoaa poikaselle ravintoa kehitykseen.

Poikasen kehitys mätimunan sisällä kestää lajista riippuen vain muutamasta päivästä aina useaan kuukauteen.

Poikasten kehittymisen nopeuteen vaikuttaa myös veden lämpötila. Lämpimässä vedessä poikaset kuoriutuvat nopeasti, mutta kylmässä kehitys on hyvin hidasta. Kun poikaset kuoriutuvat, ne ovat vielä hyvin pieniä eivätkä vielä ui. Ensiksi ne käyttävät oman vararavinnon eli ruskuaispussin loppuun. Ruskuaispussi on kalojen elämän starttipakkaus. Ruskuaispussin loputtua ne alkavat etsiä ravintoa.

Vasemmalla: Hedelmöityneitä munasoluja, joissa näkyy kehittyvän kalan aiheet. Oikealla: lohen poikanen, joka on kuoriutunut mätimunasta. Se saa energiansa ruskuaispussista.

7.4 Kalojen laaja ravintovalikoima

2017-01-24T17:31:01+02:00

Ruskuaispussin kuluttua loppuun poikasten ensimmäinen ravintokohde on eläinplankton.

Eläinplankton on muutamille lajeille tärkeä ravintokohde läpi elämän. Suomalaisista lajeista erityisesti muikku ja joskus myös siika käyttävät eläinplanktonia pääravintona.

Eläinplanktonia suuremmat vesien selkärangattomat ovat pikkukalojen tärkeää ravintoa. Monilla lajeilla selkärangattomat muodostavat suurimman osan niiden ravinnosta läpi elämän. Tällaisia lajeja ovat lähes kaikki pienikokoiset lajit, kuten pienet särkikalat. Suurikokoisista lajeista lahna syö pohjassa eläviä toukkia.

Särki.

Osa lajeista syö muita kaloja. Niitä kutsutaan petokaloiksi. Esimerkiksi hauki on tyypillinen petokala. Sillä on suuri suu, terävät hampaat ja räjähtävä nopeus. Ahven muuttuu petokalaksi kasvettuaan yli 15 senttimetrin pituiseksi.

Lohi ja taimen ovat niin ikään petokaloja. Ne muuttuvat petokaloiksi lähdettyään kasvuvaellukselle mereen tai järveen. Esimerkiksi Itämeren lohelle silakka ja kilohaili ovat tärkeää ravintoa. Vastaavasti järvessä kasvavalle taimenelle muikku on tärkeä saaliskala.

Myös särkikalojen keskuudessa on yksi oikea petokala. Se on toutain. Se syö mm. salakoita. Petokaloja on kuitenkin hyvin vähän kaikista lajeista. Suomalaisista kaloista yksikään ei käytä vain kasviravintoa, mutta särkikaloihin kuuluva sorva syö lähes pelkästään kasveja.

Hauki on petokala.

7.5 Suomen kalalajit

2017-01-24T17:27:24+02:00

Suomessa on tavattu yli sata kalalajia. Suomalaisista kalalajeista osa on varsinaisia merilajeja, jotka kykenevät elämään vähäsuolaisessa murtovedessä. Toiset ovat makeanveden lajeja. Osa lajeista on harvinaisia harhailijoita, istutettuja lajeja tai vieraslajeja.

Suomessa Itämeren alueella on eniten lajeja. Itämeressä tavataan merilajien lisäksi myös suurinta osaa makeanvedenlajeistamme.

Monilla suomalaisilla lajeilla on mielenkiintoinen nimi. Hauki, lohi, taimen ja ahven ovat tuttuja nimiä. Törö, vimpa, turpa ja toutain ovat kenties vähemmän tunnettuja makeanvedenkaloja. Rasvakala, imukala, siloneula ja teisti ovat vastaavasti merikaloja, joita tavataan Itämeressä.

Turpa on särkikala.

Luontoportti: kalalajit

7.6 Galleria – suomalaisia kalalajeja

2025-08-01T08:59:48+03:00

: Järven kaloja
: Ahven on Suomen kansalliskala.
: Kuha on lämpimissä vesissä viihtyvä petokala.
: Kiiski kuuluu ahvenkaloihin. Sillä on piikkinen selkäevä.
: Lohi. Lohikalat tunnistaa selkäevän takana olevasta rasvaevästä.
: Taimen on yksi uhanalaisimmista kaloistamme.
: Siika on lohikala.
: Harjus on Lapin tunturijärvien lohikala.
: Lahna. Lahna syö vedn pohjan eläimiä. Sillä ei ole teräviä hampaita.
: Säyne on monelle mieluinen saalis. Säyne on särkikala.
: Sorva on särkikala, jolla on usein erittäin punaiset evät ja kellertävä silmä.
: Ruutana on yleinen kala rannikolla ja sisävesissä. Se viihtyy myös vähähappisissa lammissa.
: Made on pohjakala. Se kuuluu turskakaloihin,
: Ankerias on mystinen laji, sillä sen lisääntymisestä ei tiedetä paljoa.
: Nahkiainen on ympyräsuisiin kuuluva leuaton kalamainen eläin.

7.7 Kalavideoita

2016-12-07T21:41:30+02:00

Kolmipiikkejä pienessä ojassa.

Kiiski akvaariossa.

Lahna akvaariossa.

Navigointi

2017-01-24T18:28:19+02:00

Sisällys Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun