Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Hyvät käytännöt

2016-06-01T13:38:28+03:00

Henkilökunnalta tulleita ideoita:

Historia ja perinne:
- Vuodenaikojen rytmissä eläminen, ihmisten ja eläinten valmistautuminen vuodenaikoihin.
- Tehdään mahdollisimman paljon itse luonnonmateriaaleista kierrättäen, kuunnellen, katsellen ja tutustuen paikallisiin asukkaisiin ja paikkoihin (rakennuksiin) ja luontoon.
- Luonnossa liikkuminen niin paljon kuin mahdollista, käpylehmät ja kissankaivot.
- Leivotaan joulupipareiden lisäksi esim. lettipullaa, ässäpipareita, sämpylöitä. Tehdään lasten kanssa taikina itse. Lisäksi perinneleipomiset kuten Runebergin tortut, pipareiden koristelu, pääsiäispasha.
- Pilkotaan syksyisiin sadonkorjuujuhliin itse juurestikkuja, lisukkeeksi dippikastiketta. Tehdään juhliin perunapainannalla lautasliinoja nenäliinoista.
- Piirretään paperinuket tai ommellaan pehmolelut, tehdään niille vaatteita, vuoteet kenkälaatikoista.
- Puulaivat, keppihevoset, keväällä nikkaroiden linnunpöntöt.
- Nukenvaatteiden ja -astioiden pesua.
- Laulu-ja lattialeikit: perinteisiä piirileikkejä, hippaleikkejä sekä roolileikkejä (joihin kuuluvat kauniit ja näytävät vaatteet esim. Adalmiinan Helmi, Me reippaat palosotilaat, Lumikki), loruja ja sormileikkejä.
- Juhlat (äitien- ja isänpäivät, joulu- ja kevätjuhlat, isovanhempien päivä) ja niihin valmistautuminen: Siivous, koristeiden askartelu, herkkujen valmistaminen, ohjelman harjoittelu. Keskustelu, miten juhlissa käyttäydytään.
- Kerrotaan lapsille, millaista oli kun minä olin teidän ikäisenne. Millaista oli esim. kaupassa, parturissa, koulussa.
- Isovanhemmat voivat tuoda itselleen tärkeän vanhan esineen isovanhempien päivään ja kertoa siitä.
- Luetaan ja näytellään vanhoja satuja, esim. Mestaritontun seikkailut, kansansadut, aapiset.
- Puutarhanhoito: Samettiruusun, ahkeranliisan, salaatin ja tillin siemenet on hyvä kylvää huhtikuussa ja tehdä niistä dokumentointia viikoittain toukokuun loppuun saakka. Ruusujuhlien jälkeen ne viedään kotiin kasvamaan kesäksi ja niistä on iloa kouluun lähtöön saakka.
- Vuorovaikutustaitoja harjoittavat leikit: neuvola, johon lapsi tuo oman nallen tai nuken. Lääkärinä lapsen vanhempi tai alan ammattilainen, tehdään neuvolakortit. Kampaamo ja kauppa, jota varten lapset tuovat tarvikkeita. Samalla harjoitellaan yhteen- ja vähennyslaskua. Kun leikki on leikitty, askartelemme kierrätysmateriaaliaskarteluja.

Osallisuus ja tunnetaidot:
- Kummitoiminta kolmas- tai viidesluokkalaisten kanssa.
- Yhteiset tapahtumat koululaisten kanssa: laskiainen, konsertit, teatteri, perinneviikko, vappukarnevaalit, hassut olympialaiset, vanhempainillat, vuodenaikajuhlat)
- Joustavaa esi- ja alkuopetusta, teemat vaihtelevat vuosittain.
- yhteisiä projekteja koulun kanssa, esim. esikoululaiset ovat olleet mukana koululaisten näytelmässä pienissä rooleissa. Näytelmä kuvattu. Näytelmä voi nivoutua historiaan ja kulttuuriin (aihepiirien valinta).
- Perheillat eskareitten kesken sekä perheillat koulun kanssa yhteistyössä (näitä pidetty nimellä Kiva koulu -ilta). Perheilloissa voi olla toimintapisteitä, joissa hyödynnetään vanhempien osaamista. Tai rakennetaan yhteistä ympäristöä, tehdään yhdessä jotain, mistä on jatkossa iloa kaikille esikoululaisille ja koululaisille, esim. maalataan hyppyruudukoita ulos, tehdään keppihevosia välitunti- ja ulkoleikkeihin, koristellaan koulun ulkotiloja.
- Viikon henkilö: Tätä voi toteuttaa usealla tavalla. Joitain esimerkkejä:
Viikon henkilö saa tuoda esikouluun itselleen tärkeitä esineitä ja valokuvia. Hän saa jonain päivänä olla kehumispenkissä tai hänellä on tiettyjä "etuoikeuksia", vaikkapa ekana jonossa joku päivä tai eskariopen apulaisena. Viikon henkilölle voi joku eskarikavereista tehdä haastattelun.
- Toivetorstai: Lapset saavat yhdessä miettiä tälle päivälle puuhan, joka kiinnostaa heitä.
Lasten ideoita voi kerätä toimintapusseiksi; toiveleikkejä tai toivelauluja pussiin, ja pusseja voi käyttää esimerkiksi aamupiirissä.
- Lasten omia trailereita tabletilla.
- Työvaiheiden, esimerkiksi leipomisen kuvaaminen.

Historia ja perinne

2015-02-22T11:14:02+02:00

Lasten kanssa tutustutaan johonkin lähiympäristön henkilöön tai kohteeseen historiallisesta näkökulmasta. Aihetta lähestytään havainnollisesti ja moniaistisesti eri ilmaisutapoja hyödyntäen. Lisäksi opetuksessa voidaan käsitellä lapsia kiinnostavia muita historiallisia tapahtumia, henkilöitä, kulttuureja ja kulttuuriperintöä. Tiedon lähteinä voidaan käyttää lähiyhteisön jäseniä, esineistöä ja ympäristöä sekä hyödyntää lasten huoltajien asiantuntemusta omasta kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa voidaan hyödyntää myös juhlaperinteitä, kertomuksia, perinneleikkejä ja vanhoja lauluja.

Eettinen kasvatus

2015-02-22T11:16:18+02:00

Esiopetukseen sisältyy koko ryhmälle yhteistä eettistä kasvatusta. Kasvatus liitetään lasten arkeen ja käytännön tilanteisiin, joihin liittyy tunteita ja eettisiä valintoja. Lapsia ohjataan tunnistamaan tunteitaan, toimimaan ystävällisesti ja vastuullisesti sekä ratkaisemaan rakentavasti lasten keskinäisiä ristiriitatilanteita. Lasten kanssa pohditaan ystävyyttä ja toisten kunnioittamista, ilon ja pelon aiheita, tyttönä ja poikana olemiseen liittyviä oletuksia sekä oikean ja väärän erottamista. Yhteisten keskustelujen lisäksi luontevia tapoja eettiseen kasvatukseen antavat esimerkiksi roolileikit sekä sadut ja median kertomukset. Opetuksessa voidaan hyödyntää sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja kehittäviä opetusohjelmia ja materiaaleja.

Yhteiskunta, media ja lapsen oikeudet

2015-02-22T11:15:23+02:00

Lasten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin herätetään keskustelemalla heitä kiinnostavista lähiyhteisön ja yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Lasten kanssa tutustutaan mediaan ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti. Mediatarjonnan sisältöä ja todenmukaisuutta pohditaan yhdessä lasten kanssa. Opetuksessa tutustutaan lasten oikeuksiin hyödyntäen YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista. Lasten kanssa laaditaan ja kehitetään esiopetusryhmän sääntöjä. Samalla autetaan lapsia ymmärtämään, että yhteisön säännöt ovat ihmisten luomia sopimuksia. Lähiympäristöä hyödynnetään niin että lapsilla on mahdollisuus aitoon osallistumis- ja vaikuttamiskokemukseen.

Uskonnot ja katsomukset

2015-02-22T11:16:57+02:00

Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan esiopetuksessa muiden katsomusten rinnalla. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisia katsomuksellisia perinteitä sekä niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. Lapsia rohkaistaan erilaisten elämänkysymysten pohdintaan yhdessä toisten kanssa toimien. Samalla heidän valmiutensa ymmärtää uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä sanoja ja käsitteitä vahvistuvat. Opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia.