https://peda.net/id/44HmtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/NtrrtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/akkapppsppvtsjkke#top" title="BI2_aktiivinen_kuljetus_shutterstock_71439406.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/akkapppsppvtsjkke:file/thumbnail/d3e0e4aa83a1da477e939ce57c0260b9ab748195/BI2_aktiivinen_kuljetus_shutterstock_71439406.png" alt="" title="Aktiivisessa kuljetuksessa kuljetetaan aineita pienemmän pitoisuuden puolelta suuremman puolelle (pitoisuuseroa vastaan). Tällöin solu joutuu käyttämään kuljetukseen energiaa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/TrQrtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/edkvtvslvtkntjml#top" title="BI2_shutterstock_101912431_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/edkvtvslvtkntjml:file/thumbnail/427af77cfda6483dc94cfe921226017b633844b8/BI2_shutterstock_101912431_peda.jpg" alt="" title="Esimerkki diffuusiosta. Kun väriainepisara tiputetaan veteen, se leviää vähitellen tasaisesti koko nesteeseen. Tämä johtuu molekyylien lämpöliikkeestä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/TjMN2Nr 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/hevlspvktpesisilspos3#top" title="BI2_osmoosi_punasolu_kasvisolu_kaisa_laiho_eoppi_1564.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/hevlspvktpesisilspos3:file/thumbnail/842e7e7c6d228bf5e3a147cd105ab798e20bdef6/BI2_osmoosi_punasolu_kasvisolu_kaisa_laiho_eoppi_1564.png" alt="" title="Hypertonisessa eli väkevässä liuoksessa soluista poistuu vettä. Kasvisolulle tapahtuu plasmolyysi eli solukalvo irtoaa soluseinästä. Isotonisessa liuoksessa solun pitoisuus on sama kuin sen ympäristön. Punasolut eivät kestä hypotonista liuosta, sillä niiden sisään virtaa vettä osmoosin vaikutuksesta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/h4GttN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/khokkvjhovpnssk#top" title="BI2_solukalvo_aruottinen_eoppi_1567.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/khokkvjhovpnssk:file/thumbnail/c9f4c9b3e597030bc3e9be37e8d20c6a2b7f7096/BI2_solukalvo_aruottinen_eoppi_1567.png" alt="" title="Kalvolipidien hydrofiiliset osat kääntyvät kohti vettä ja hydrofobiset osat vedestä poispäin. Näin syntyy solukalvon kaksoiskalvorakenne." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/TjMn3Nr 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/kkr#top" title="BI2_fosfolipidi_justus_eoppi_1548.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/kkr:file/thumbnail/8ef97f60fafdf883e97d9ebb28ecde0c107925ad/BI2_fosfolipidi_justus_eoppi_1548.png" alt="" title="Kalvolipidin kemiallinen rakenne." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/QHmFtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/kkhjho#top" title="BI2_kalvolipidi_aruottinen_eoppi_1568_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/kkhjho:file/thumbnail/23dc2d71f1b71788bb92aad315dd0b9ffb02bc14/BI2_kalvolipidi_aruottinen_eoppi_1568_peda.png" alt="" title="Kalvolipidit koostuvat hydrofiilisestä ja hydrofobisesta osasta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/m4LFtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/komtonaakkkoktkoejkv#top" title="BI2_solukalvo_shutterstock_97190063_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/komtonaakkkoktkoejkv:file/thumbnail/e41152192749eb075622fbe696aedaffc8a62138/BI2_solukalvo_shutterstock_97190063_peda.png" alt="" title="Kalvoproteiineilla on monia tehtäviä. Osa niistä auttaa aineiden kuljetuksessa, kuten kuvassa oleva kanavaproteiini. Toiset kalvoproteiinit ovat entsyymejä ja kolmannet viestinvälittäjiä. Solut myös tunnistavat ja liittyvät toisiinsa kalvoproteiinien välityksellä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/Hn4FtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/ovkpklllvppkvjvpvlme#top" title="BI2_osmoosi_shutterstock_33898960.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/ovkpklllvppkvjvpvlme:file/thumbnail/b91332dab4b94f16ca61f416734bb28d16279706/BI2_osmoosi_shutterstock_33898960.png" alt="" title="Osmoosissa vesi kulkee puoliläpäisevän kalvon lävitse laimeammasta liuoksesta väkevämpään. Punaiset pallot kuvaavat vesimolekyylejä ja violetit pallot veteen liuenneita molekyylejä (esimerkiksi suolaa)." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/FNrGtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/pakkapvsakskyapvjtps#top" title="BI2_aktiivinen_kuljetus_justus_mutanen_eoppi_1558_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/pakkapvsakskyapvjtps:file/thumbnail/a246e8ff026fe01f225a72568c3f2550256106e5/BI2_aktiivinen_kuljetus_justus_mutanen_eoppi_1558_peda.png" alt="" title="Primäärisessä aktiivisessa kuljetuksessa kuljetetaan ainetta pitoisuuseroa vastaan. Sekundäärisessä aktiivisessa kuljetuksessa solu kuljettaa yhtä ainetta pitoisuuseroa vastaan ja toista pitoisuuseron suuntaan (H+). Protonin (H+) pitoisuusero on luotu pumppaamalla sitä solukalvon toiselle puolelle." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/4RNGtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/pil#top" title="BI2_punasolu_shutterstock_99263729_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/pil:file/thumbnail/cd36242b9b79251dc932f6bc2c13a713380564f2/BI2_punasolu_shutterstock_99263729_peda.jpg" alt="" title="Punasoluja isotonisessa liuoksessa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/THdHtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/seojvjmsskijsstksyja#top" title="BI2_solukalvo_shutterstock_107631479_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/seojvjmsskijsstksyja:file/thumbnail/492ad23c88ddbe9e4a32f80504fd1a8d4b6a17c5/BI2_solukalvo_shutterstock_107631479_peda.jpg" alt="" title="Solukalvo ei ole jäykkä vaan jatkuvasti muovautuva soluelin. Siitä kuroutuu irti ja siihen sulautuu toisia kalvorakkuloita. Solukalvon ylä- ja alapinnoilla näkyvät myös vesimolekyylit." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/hdGHtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/sokjrp#top" title="BI2_shutterstock_81433870_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/sokjrp:file/thumbnail/806618ce756fd6a5ff866f9224f0d04075335680/BI2_shutterstock_81433870_peda.jpg" alt="" title="Solukalvolla on kalvolipidien joukossa runsaasti proteiineja." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/HnTHtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/sleaphmlsdavjsmekkl#top" title="BI2_solukalvon_lapaisevyys_shutterstock_113294464_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/sleaphmlsdavjsmekkl:file/thumbnail/eba5a2103ed4145ed4c1ec8605a366b703386808/BI2_solukalvon_lapaisevyys_shutterstock_113294464_peda.png" alt="" title="Solukalvon läpäisevyys erilaisille aineille. Pienet, hydrofobiset molekyylit läpäisevät solukalvon diffuusion avulla. Varautuneet ja suurikokoiset molekyylit eivät kulje kalvon lävitse." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/MRjLtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/svoaseaksyrkesvpjynk#top" title="BI2_endosytoosi_eksosytoosi_kaisa_laiho_eoppi_1569_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/svoaseaksyrkesvpjynk:file/thumbnail/a83d0eccbd790808d5515079ca7832dd16ae6680/BI2_endosytoosi_eksosytoosi_kaisa_laiho_eoppi_1569_peda.png" alt="" title="Solu voi ottaa ainetta sisäänsä endosytoosin avulla, kun se ympäröi ravintohiukkasen kalvorakkulalla. Eksosytoosissa solu voi poistaa jätteitä ympäröimällä ne kalvorakkulalla ja sulauttamalla rakkulan yhteen solukalvon kanssa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/TtLLtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/tkasr#top" title="BI2_solukalvonrakenne_shutterstock_113294599_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/tkasr:file/thumbnail/47d0e0734b0b86bf55004323e853e82e806a4d89/BI2_solukalvonrakenne_shutterstock_113294599_peda.png" alt="" title="Tutki kuvan avulla solukalvon rakennetta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/nT3LtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/ukkslnvoektp#top" title="BI2_shutterstock_83058613_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/ukkslnvoektp:file/thumbnail/01972b9856a7373204cf394647234ed03f1611b5/BI2_shutterstock_83058613_peda.jpg" alt="" title="Useat kalvoproteiinit kulkevat solukalvon lävitse. Ne voivat olla esimerkiksi kanavia tai pumppuja." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00