Koulusovellus

2015-09-23T08:39:01+03:00

Opetussuunnitelman näkökulma (keskeiset kohdat)	21 taitojen näkökulma (keskeisimmät oppimistavoiteet)	"Laajempi teema" Aiheen kytkentä muuhun tietämykseen	Teknologiat ja oppimisaihio (linkki)	Sovellusala/Tieteenala
ongelmanratkaisu harjaannuttaa oppilasta laatimaan vaiheittaisia toimintaohjeita ja toimimaan ohjeen mukaan	Koodamisen alkeet leikin avulla Liikuntasalissa erilaisia ratoja, joita suoritetaan pareittain. Pari kokoaa yksinkertaisista toimintaohjeista (liiku eteenpäin, käänny vasemmalle jne.) "koodin" eli ohjeen radan suorittamiseksi, ja testaa tuotostaan niin, että toinen lukee ohjeet ja toinen kulkee radalla. Tehtävää voi eriyttää eritasoisilla radoilla ja koodin palasten vaikeusasteilla (esim. JOS kohtaat esteen, NIIN hyppää). Oppilaat voivat myös suunnitella omia ratojaan ja testata muiden tekemiä ratoja.	tietotekniikka	http://studio.code.org/hoc/1	Matematiikka, integroidaan liikuntaan

Raportti

2020-12-18T13:17:53+02:00

Raportointi - Koodaaminen leikinomaisesti

Ryhmän jäsenet:

Karoliina Puumalainen, Katariina Kangasmetsä, Tiia Rantala, Oona Uppman, Virva Luode, Hille Terho

Tavoitteet ja kuvaus mitä tehdään:

Koodaamisen harjoitteleminen leikinomaisesti toteutetaan liikuntasalissa erilaisia ratoja suorittamalla pareittain. Pari kokoaa ensin yksinkertaisista, valmiista koodinpätkistä eli komennoista (liiku yksi askel eteenpäin, käänny vasemmalle jne.) "koodin" eli ohjeen radan suorittamiseksi. Pari testaa koodiaan niin, että toinen lukee ohjeet ja toinen kulkee radalla.

Tehtävää voi eriyttää eritasoisilla radoilla ja koodin palasten vaikeusasteilla, esimerkiksi JOS kohtaat esteen, NIIN hyppää. Oppilaat voivat myös suunnitella omia ratojaan ja testata muiden tekemiä ratoja.

Tavoitteena on, että oppilaiden ongelmanratkaisutaidot kehittyvät projektin aikana.

Tavoitteena on myös harjaannuttaa oppilasta laatimaan vaiheittaisia toimintaohjeita ja toimimaan näiden ohjeiden mukaan. (OPS2016)

Perustelut valinnoille

Suunnittelimme oppitunnin kuuluvan laajempaan kokonaisuuteen. Aluksi lähdettäisiin liikkeelle tällaisesta yksinkertaisesta mallista ja taitojen karttuessa siirryttäisiin haastavampiin tehtäviin tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Näin oppilaat saisivat konkreettisen ajatuksen koodaamisen perusideasta ja voisivat ylemmillä vuosiluokilla soveltaa näitä taitoja esimerkiksi pienten robottien tai muun ohjelmointiin. Ennen tätä kyseistä oppituntia oppilaat olisivat tutustuneet koodauksen ideaan ja esimerkiksi äidinkielen tunnilla valmistelleet itse koodinpalaset. Liikuntasalissa toteutetun oppitunnin jälkeen taitoja kehitettäisiin muilla tavoilla, esimerkiksi koodaamiseen liityvillä tietokone- ja nettipeleillä tai matematiikantunnilla erilaisilla ongelmanratkaisutehtävillä.

Hypoteesi – mitä tapahtuu, mitä saavutetaan

Hypoteesimme on, että oppilaat innostuvat tekemisestä, mutta koodauksen idea ei välttämättä välity oppilaille. Koodaus jää todennäköisesti luokassa tähän, eikä sitä osata soveltaa käytännössä.

Toteutus (reflektio):

Kohderyhmä

Kohderyhmänämme on ensimmäisen tai toisen luokan oppilaat eli 7-8-vuotiaat oppilaat.

Käytännön toteutus

Emme saaneet sovittua sopivaa aikaa Joensuun kouluille, joten yksi ryhmäämme jäsenistä toteutti oppitunnin sijaistaessaan toista luokkaa. Luokassa oli parikymmentä oppilasta, joista osalla oli erityisen tuen päätös. Koulun liikuntasaliin rakennettiin valmiiksi erilaisia ratoja, joita oppilaat pystyivät suorittamaan.

Ennen tehtävän aloittamista ja liikuntasaliin siirtymistä esiteltiin oppilaille koodaamisen idea ja käytiin ohjeet ja pelisäännöt yhdessä lävitse. Jokainen oppilas pääsi jo etukäteen tutustumaan "koodin"-osiin, joista rakennettiin koodit liikuntasalissa etenemiseen. Oppilaat jaettiin pareihin, ja jokaiselle parille jaettiin kymmenen koodin osaa eli komentoa. Liikuntasalissa oppilaat käyttivät valmiita komentoja rakentaakseen koodin, jolla läpäistä kukin rata.

Ajatuksenamme oli, että oppilaat saisivat itse tehdä käskyt sekä rakentaa radat liikuntasaliin. Koska koulusovelluksemme toteutukseen oli aikaa vain yksi oppitunti, radat rakennettiin ja ohjeet muotoiltiin valmiiksi oppilaille. Ratoja oli kymmenen eli yksi per pari, ja niitä kierrettiin sopivassa tahdissa.

Kokemukset / tulokset:

Koulu tieto- ja viestintäteknologian soveltamisympäristönä, miten vastasi odotuksia, millaista oli toteuttaa projektia, mitä ei osattu odottaa (positiivista - negatiivista)

Projektissa ei tarvittu tieto- ja viestintäteknologian eri välineitä. Koululla olisi kuitenkin ollut käytettävissä kannettavia tietokoneita, äänentoistovälineet, älytaulu sekä dataprojektori ja videotykki. Kannettavia tietokoneita koulussa oli niin, että ne olisi pitänyt varata etukäteen, mikäli olisimme niitä tarvinneet. Tablettaja koulusta ei löytynyt. Jatkoa ajatellen voisi teemaa jatkaa eri oppiaineiden yhteydessä kannettavien tietokoneiden avulla.

Oppilaat - reaktiot – taidot - valmiudet

Oppilaat lähtivät innostuneesti mukaan toteuttamaan annettuja ohjeita. Olimme yhdessä valmistelleet valmiiksi "koodin"-osat, sillä aikaa toteutukseen oli varattu vain yksi oppitunti ja näimme tärkeäksi oman oppimisemme kannalta katsoa, miten oppilaat suoriutuvat radoista ohjeita noudattaen. Kukaan meistä ei ollut toteuttanut vastaavanlaista oppituntia aiemmin, tämän lisäksi meillä ei ollut ennakkokäsitystä juuri tämän luokan lukutaidosta, joten päädyimme tekemään määräyksistä yksinkertaisia (askel eteenpäin, käänny vasemmalle, jne.).

Toteutuksen jälkeen kävi ilmi, että määräykset olisivat voineet olla hieman vaativampia. Kuten esimerkiksi raportin alussa ehdotettu JOS-NIIN - tyylinen määräys. Kun määräykset olivat yksinkertaisia, alkoi oppilaiden kiinnostus herpaantua jonkin ajan kuluttua. Oppitunti olisi ollut hyvä rakentaa siten, että radan läpäistyään pari olisi voinut siirtyä haastavammalle reitille. Koska yksi ryhmämme jäsen joutui toteuttamaan sovelluksen yksin, olisi monen radan rakennus ollut liian työlästä. Kuitenkin ajatuksenamme oli ratojen haasteellisuuden lisääminen asteittain, mihin koko koodausteemamme perustuu. Ratojen rakentaminen osoittautui myös melko haasteelliseksi, joten tässä tulee huomioida riittävästi oppilaiden valmiudet ratojen rakentamiseen. Näin nuorilla oppilailla olisi hyvä olla mahdollinen valmis kartta tai ohjeistus siitä, miten radat tulee tehdä.

Palaute kokeilusta:

Opettajan kommentit ja palaute

Luokan oma opettaja ei ollut paikalla, sillä yksi ryhmämme jäsenistä toimi hänen sijaisenaan. Näin ollen emme saaneet varsinaista palautetta itse oppitunnista, mutta opettaja piti ajatusta hyvänä ja innostavana. Hän ei itse ollut käsitellyt koodaamista luokassa oppilaiden kanssa. Tulevaa opetussuunnitelmaa silmällä pitäen hän kuitenkin piti kehittämäämme lähestymistapaa koodamiseen erittäin käyttökelpoisena.

Oppilaiden kommentit ja palaute

Oppilaat innostuivat erilaisesta, kotiluokan ulkopuolisesta tunnista ja parityöskentelystä. Ratoja pidettiin hauskoina, mutta moni koki ne liian yksinkertaisiksi. Muutaman radan jälkeen keskittyminen selkeästi herpaantui.

Koska tunti pidettiin liikuntasalissa, lapset odottivat fyysisempiä ja liikunnallisempia tehtäviä, joissa tulisi jopa hiki. Pohdimmekin, että tunnin voisi toteuttaa myös luokassa, jolloin se ei integroituisi liikuntaan. Toisaalta radat on mahdollista suorittaa myös motorisesti haastavampina (ks. kehitysideat).

Page Break

Jatko:

Kehitysideoita

Sovelluksemme ajatuksena on nähdä koodaaminen laajempana teemana, jota voidaan hyödyntää eri oppiaineiden osataitojen opetteluun ja kehittämiseen. Kuten jo mainitsimme, koodinpalasia voidaan yhdessä ideoida ja kirjoittaa äidinkielen tunnilla. Koodinpalasissa voitaisiin kirjoitetun kielen lisäksi käyttää esimerkiksi matemaattisia symboleja tai yksinkertaisia laskutoimituksia (esim. siirry 2+1 askelta eteenpäin) tai käskyinä muitakin kuin kävellen etenemistä. Esteenä olisi voinut toimia esimerkiksi patja, jolle pitää tehdä kuperkeikka, tällöin tunnille olisi saatu myös enemmän liikunnallisia ja motoriikkaa kehittäviä harjoitteita.

Ratojen rakentaminen on itsessään haastavaa ja niiden rakentamiseen vaaditaan aikaa, joten valmistelemaamme oppituntiin olisi hyvä varata aikaa vähintää yhden kaksoistunnin verran (2x45min). Jo ratojen rakentamisen vaiheessa oppilaat joutuvat ratkaisemaan yhdessä ongelmatilanteita. Vaikka opettaja antaisikin ratojen "kartan" valmiiksi, oppisivat oppilaat tässä suhteessa tilan hahmottamista kartalla ja luonnossa sekä asioiden vastaavuutta kuvassa ja salissa (esim. mihin sijoitan vanteen salissa jos se on kuvassa lavan viereisessä nurkassa?).

Koodaamista leikinomaisesti

Koulusovellus

Raportti