https://peda.net/id/43F3H 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/jQ4jL 2013-06-25T17:36:36+03:00 <div><strong>Tavoitteena on oppia eliökunnan pääryhmät ja niiden piirteet</strong></div> <div><strong> </strong></div> <div>Bakteerit</div> <div> <ul> <li>yksisoluisia alkeellisia eliöitä</li> </ul> <div>Kasvit</div> <ul> <li>ovat tuottajia: niiden solujen viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttämistä</li> <li>sammalet ovat alkeellisia kasveja: ei johtosolukkoa, ei juuria, ei kukkia</li> <li>saniaiset ovat itiökasveja: ei kukkia vaan lisääntyvät itiöiden avulla</li> <li>siemen- eli kukkakasvit ovat kehittyneimpiä kasveja</li> </ul> <div>Sienet</div> <div> <ul> <li>lisääntyvät itiöillä</li> <li>eivät pysty yhteyttämään</li> <li>elävät puiden kanssa yhteiselämää (symbioosi) tai ovat loisia tai hajottajia</li> </ul> <div>Eläimet</div> </div> </div> <div> <div> <ul> <li>katso omat luvut</li> </ul> </div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/nt2mL 2012-12-31T07:46:02+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/bakteerit/kolibakteeri#top" title="bakteeri_shutterstock_3105764.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/bakteerit/kolibakteeri:file/photo/1c7d5ab1388d270b364c6536ba9095ee4169a44c/bakteeri_shutterstock_3105764.jpg" alt="bakteeri_shutterstock_3105764.jpg" title="Kolibakteeri" class="inline" loading="lazy"/></a></span> </div> <div> </div> <div>Eliökunnan muodostavat kaikki elävät eliöt. Ne voidaan jakaa neljään pääryhmään: <strong>bakteerit</strong>,<strong> sienet</strong>, <strong>kasvit</strong> ja<strong> eläimet</strong>.</div> <div> </div> <div><strong>Bakteerit</strong> ovat mikroskooppisen pieniä, yksisoluisia eliöitä. Niitä on lähes kaikkialla: vesissä, maassa, meidän iholla ja suolistossakin! Osa bakteereista elää loisina, osa hajottajina.</div> <div> </div> <div>Eräät bakteerit ovat kiusallisia tai jopa vaarallisia, sillä ne aiheuttavat sairauksia.</div> <div> </div> <div>Bakteerien lisääntyminen on yksinkertaista ja nopeaa: bakteerisolu solu jakautuu! Niinpä tunnissa on voinut yhdestä bakteerisolusta kehittyä jo kymmeniä bakteerisoluja.</div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/d2NtL 2013-01-09T10:20:38+02:00 <div><strong><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/kantasienet/karpassienet/pam/pam#top" title="punakarpassieni_sveistola.JPG"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/kantasienet/karpassienet/pam/pam:file/photo/f2d460de0236d666b71d2aacb42a53cc3609b1e3/punakarpassieni_sveistola.JPG" alt="punakarpassieni_sveistola.JPG" title="Punakärpässieni (Amanita muscaria)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></strong></div> <div><strong> </strong></div> <div><strong>Sienet</strong> poikkeavat kasveista monin tavoin.</div> <div> </div> <div>Sienillä ei ole juurta, vartta eikä lehtiä, vaan sieni muodostuu kokonaisuudessaan <strong>sienirihmastosta</strong>.</div> <div> </div> <div>Sienen soluissa ei ole yhteyttämisen mahdollistavia viherhiukkasia. Sienet elävätkin kasvien tuottaman energian avulla.</div> <div> </div> <div>Osa sienistä elää symbioosissa puiden kanssa, osa hajottaa kuolleita kasveja.</div> <div> </div> <div>Helttasienet, kuten kuvan punainen kärpässieni, on tunnetuimpia sieniä. Sieniä on kuitenkin hyvin monenlaisia. Muun muassa käävät ovat sieniä.</div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/jMrFL 2013-06-25T17:36:18+03:00 <div><strong><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/solu-kuvia/kasvisolun-osat#top" title="kasvisolu_osat.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/solu-kuvia/kasvisolun-osat:file/photo/66eef5ecf32b0e0373d96b0c92719303aa2d90d9/kasvisolu_osat.jpg" alt="kasvisolu_osat.jpg" title="Kasvisolun osat" class="inline" loading="lazy"/></a></span></strong></div> <div><strong> </strong></div> <div><strong>Kasvit </strong>koostuvat monista soluista.</div> <div> </div> <div><b>Solun</b> eri osilla on eri tehtävät:</div> <div> <ul> <li>soluseinä tukee solua</li> <li>solukalvo valikoi aineita solun sisälle</li> <li>solulimassa tapahtuu tärkeitä reaktioita</li> <li>solunesterakkulaan solu voi varastoida vettä</li> <li>tuma on solun &quot;aivot&quot;</li> <li>viherhiukkasissa tapahtuu yhtettäminen.</li> </ul> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/MT4HL 2013-01-09T10:17:10+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/kasvit/kp#top" title="kasvinosat2_shutterstock_109490915.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/kasvit/kp:file/photo/ee29b64ecc5ee860fedb4633d875690356416c79/kasvinosat2_shutterstock_109490915.jpg" alt="kasvinosat2_shutterstock_109490915.jpg" title="Kukkakasvin pääosat" class="inline" loading="lazy"/></a></span> Kasvien pääosat ovat <strong>juuri</strong>, <strong>varsi</strong> ja <strong>lehdet</strong>.</div> <div> </div> <div>Juurella kasvi kiinnittyy maahan.</div> <div> </div> <div>Varrellaan kasvi kurottaa kohti valoa, jota se tarvitsee yhteyttämiseen.</div> <div> </div> <div>Lehdissä tapahtuu yhteyttäminen. Yhteyttämisessä kasvi valmistaa ilman hiilidioksidista ja vedestä auringon valon avulla sokeria ja happea. Sokerin avulla kasvaa ja lisääntyy.</div> <div> </div> <div><strong>Kukkakasvien</strong> kukissa valmistuu pölytyksen seurauksena siemeniä. Kukkakasveja kutsutaankin myös siemenkasveiksi. <strong>Itiökasveissa</strong> ei ole kukkia, vaan ne lisääntyvät itiöiden avulla. </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/NMMLL 2013-08-08T10:35:15+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/luokittelu/kskje/kotkpllsepsnooijmisl#top" title="taulakaapa_oharma_MG_3402.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/luokittelu/kskje/kotkpllsepsnooijmisl:file/thumbnail/a8147b94344ff931c91a464dcc63b566688b9fb1/taulakaapa_oharma_MG_3402.jpg" alt="" title="Käävät ovat tyypillisiä kuolleen puun lahottajia. Lahottava sIenirihmasto elää puun sisällä. Näkyvä osa on itiöemä, jossa muodostuvat itiöt. Sienet lisääntyvät itiöiden avulla. Kuvassa taulakääpä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Käävät ovat tyypillisiä kuolleen puun lahottajia. Lahottava sIenirihmasto elää puun sisällä. Näkyvä osa on itiöemä, jossa muodostuvat itiöt. Sienet lisääntyvät itiöiden avulla. Kuvassa taulakääpä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/luokittelu/kskje/roakseokejsliaeskk#top" title="rahkasammal_oharma_MG_2501.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/luokittelu/kskje/roakseokejsliaeskk:file/thumbnail/61ff6ebab0df63ec23057beffe199bbf4cea06ba/rahkasammal_oharma_MG_2501.jpg" alt="" title="Rahkasammal on alkeellinen kasvi. Sammalilla ei ole kukkaa eikä juuria. Sammalet lisääntyvät itiöiden avulla, ei siemenillä kuten kukkakasvit." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Rahkasammal on alkeellinen kasvi. Sammalilla ei ole kukkaa eikä juuria. Sammalet lisääntyvät itiöiden avulla, ei siemenillä kuten kukkakasvit.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/luokittelu/kskje/soskksovspjvksetpojs#top" title="hiirenporras_oharma__MG_3186.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/luokittelu/kskje/soskksovspjvksetpojs:file/thumbnail/2421572969a4efc6871b4b544183a3ea9bf310c7/hiirenporras_oharma__MG_3186.jpg" alt="" title="Saniainen on sammalta kehittyneempi kasvi. Saniaisella on varren sisällä putkiloita, joissa vesi kulkee. Sammalella ei tällaisia putkiloita ole, joten se ei voi kasvaa pitkäksi. Hiirenporras." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Saniainen on sammalta kehittyneempi kasvi. Saniaisella on varren sisällä putkiloita, joissa vesi kulkee. Sammalella ei tällaisia putkiloita ole, joten se ei voi kasvaa pitkäksi. Hiirenporras.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/luokittelu/kskje/vokskspjhss#top" title="valkovuokko_oharmaturku_MG_0227.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/luokittelu/kskje/vokskspjhss:file/thumbnail/d17a705a067dbb87d694e19cde85f27cad7c479f/valkovuokko_oharmaturku_MG_0227.jpg" alt="" title="Valkovuokko on kukkakasvi. Sen kukissa syntyy pölytyksen ja hedelmöityksen seurauksena siemeniä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Valkovuokko on kukkakasvi. Sen kukissa syntyy pölytyksen ja hedelmöityksen seurauksena siemeniä.</dd> </dl> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/Tt2dM 2012-12-31T07:47:19+02:00 <div><strong><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/solu/ep#top" title="elainsolu_perusosat.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/solu/ep:file/photo/334c679ed00835e402d6c341408e0881afd7fcfd/elainsolu_perusosat.jpg" alt="elainsolu_perusosat.jpg" title="Eläinsolun pääosat" class="inline" loading="lazy"/></a></span></strong></div> <div><strong> </strong></div> <div><strong>Eläimet</strong> ovat monisoluisia eliöitä, jotka pystyvät liikkumaan. </div> <div> </div> <div>Eläimet rakentuvat kasvien tavoin soluista. Eläinsolussa ei ole soluseinää eikä viherhiukkasia. </div> <div> </div> <div> </div> <div>Eläimet lisääntyvät sukusolujen välityksellä: siittiösolu hedelmöittää munasolun, josta alkaa kehittyä uusi yksilö. Eliökunnassa on kuitenkin lähes aina poikkeuksia: osa eläimistä pystyy lisääntymään myös &quot;monistumalla&quot;. Esimerkiksi pohjaan kiinnittynyt meduusa pystyy tuottamaan itsestään kopioita. Monien lajien naaraat voivat tuottaa jälkeläisiä hedelmöittymättömistä munasoluista (esimerkiksi kirvat).</div> <div> </div> <div>Eläinkunnassa on miljoonia erilaisia lajeja. Perehdymme suurempiin eläinkunnan ryhmiin seuraavissa luvuissa.</div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/jTHhM 2013-06-25T17:35:47+03:00 <div><strong><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/virukset/virus#top" title="virus_shutterstock_87280036.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/virukset/virus:file/photo/230eedc9ffc2af1bcc14c6d1b5ce0015595a07c1/virus_shutterstock_87280036.jpg" alt="virus_shutterstock_87280036.jpg" title="Virus" class="inline" loading="lazy"/></a></span></strong></div> <div><strong> </strong></div> <div><strong> </strong></div> <div><strong>Virukset</strong> eivät kuulu lainkaan eliökuntaan. Ne eivät siis edes ole alkueliöitä, sillä virukset eivät pysty elämään lainkaan itsenäistä elämää.</div> <div> </div> <div>Monet virukset aiheuttavat sairauksia. Esimerkiksi influenssa-virus tunkeutuu soluihimme ja lisääntyy niissä aiheuttaen kuumetta ja nuhaa.</div> <div> </div> <div> <p>Virukset ovat niin pieniä että niitä mahtuu yhteen soluun tuhansia.</p> </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/nRjjM 2012-12-31T07:50:17+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/alkueliot/tp/tp#top" title="tohvelielain_shutterstock_92793049.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/alkueliot/tp/tp:file/photo/11a581734c7f418dd62b0ae1d6b8db8f2003d27f/tohvelielain_shutterstock_92793049.jpg" alt="tohvelielain_shutterstock_92793049.jpg" title="Tohvelieläimet (Paramecium)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div>Maapallolla elää sieniä, kasveja ja eläimiä yksinkertaisempia yksisoluisia eliöitä. Koska niitä on vaikea luokitella kasveiksi, sieniksi tai eläimiksi, niitä kutsutaan nimityksellä &quot;<strong>alkueliöt</strong>&quot;.</div> <div> </div> <div>Alkueliöt eivät ole sukua keskenään. Alkueliöitä ovat muun muassa monet sairauksia aiheuttavat mikroskooppisen pienet eliöt kuten malarialoisio sekä ameba.</div> <div> </div> <div> <p>Valokuvan tohvelieläin on alkueliö. Se on yksisoluinen vesien eliö.</p> </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00