Buddhalaisuus

Buddhalaisuuden syntyminen

2020-04-20T16:51:01+03:00

Siddhartha Gautama valaistuu

Buddhalaisuus on Aasiassa laajalle levinnyt oppi ja uskonto, joka syntyi Intiassa perustajansa Siddharta Gautaman opetusten ympärille. Gautama koki valaistumisen, jonka jälkeen hänestä tuli ensimmäinen Buddha. Buddhalaisuudessa ei uskota jumaliin, mutta siinä korostetaan kultaista keskitietä ja elämän kärsimyksen ymmärtämistä. Buddhalaisuudella on nykyään merkittävä rooli useassa Aasian maassa.

Siddhartha Gautaman todellisista elämänvaiheista ei ole tarkkaa tietoa, mutta hänen oletetaan syntyneen 480-luvulla eKr. Legenda hänen elämästään on kuitenkin levinnyt laajalle. Sen mukaan Gautama oli pohjoisintialaisen kuninkaan poika. Hän sai varttua yltäkylläisyydessä, eikä oppinut ymmärtämään maailman pahuutta ympärillään.

Vasta 29-vuotiaana Siddhartha näki ensimmäistä kertaa vanhuksen, sairaan ihmisen ja kuolleen ruumiin. Tämä kohtaaminen auttoi häntä näkemään elämän turhuuden ja katoavaisuuden. Myöhemmin hän tapasi munkin, joka suostutteli hänet jättämään omaisuutensa ja lähtemään metsäerakoksi. Tämän Gautama teki salaa vaimoltaan ja pojaltaan.

Gautama harjoitti kuuden vuoden ajan askeettista elämää, kunnes pyörtyi. Samalla hän tajusi itsekidutuksen hyödyttömyyden ja jätti askeesitoverit. Hän siirtyi yksinäisyyteen ja päätti pohtia viikunapuun alla elämän tarkoitusta niin kauan, kunnes löytäisi sen. Istuttuaan samassa paikassa 49 päivää, hän vihdoin voitti maalliset kiusaukset, koki valaistumisen eli nirvanan ja ymmärsi siten elämän tarkoituksen. Näin hänestä tuli Buddha.

Buddha ei kuitenkaan jäänyt erakoksi, vaan lähti kertomaan oppiaan eteenpäin. Ensimmäisen opetuspuheensa hän piti viidelle askeettitoverilleen, kiven päällä istuen. Myöhemmin hän vaelsi vielä 45 vuotta levittämässä oppiaan.

Buddhalaisuuden levinneisyys

2020-04-21T09:59:18+03:00

Buddhalaisuus syntyi Intiassa ja levisi lähiseuduille. Sittemmin se katosi Intiasta, mutta oli jo vakiintunut muualle Aasiaan. Nykyisin se on elinvoimainen Sri Lankassa, Kaakkois- ja Itä-Aasiassa sekä Mongoliassa ja Tiibetissä. Kartassa buddhalaiset alueet on merkitty keltaisella värillä. Buddhalaisuudella on noin 400 miljoonaa kannattajaa.

Buddhalaisuus

2020-04-20T16:38:27+03:00

Buddhalaisuuden ydinasiat

Buddhan oppi

2020-04-20T16:40:24+03:00

Buddhalaisuuden tärkein opetus on, että:
1. Elämässä on kärsimystä tai se on epätyydyttävää, eivätkä ohimenevät asiat voi tuottaa todellista onnea.
2. Kärsimyksen aiheuttaa elämänjano.
3. Kärsimyksestä voi vapautua sammuttamalla elämänjanon.
4. Elämänjanon voi sammuttaa ja päästä nirvanaan eli valaistukseen. Tämä onnistuu kulkemalla jaloa kahdeksanosaista tietä.

JALO KAHDEKSANOSAINEN TIE

OIKEA OIVALLUS = neljän jalon perustotuuden käsittäminen
OIKEA MIELI = vapaus pahansuopuudesta ja julmuudesta
OIKEA PUHE = pidättäytyminen valheesta, juoruista ja epäystävällisistä sanoista
OIKEA TOIMINTA = tappamisen, varastamisen ja väärin käyttäytymisen välttäminen
OIKEA ELINKEINO = ei orja- tai myrkkykauppias, väkijuomien tekijä tai aseseppä
OIKEA PYRKIMYS = pyrkimys estää pahan syntyä
OIKEA VALPPAUS = pyrkimys tietoisuuteen kaiken väliaikaisuudesta. Mietiskely.
OIKEA KESKITTYMINEN = mietiskelyn harjoittaminen

Kahdeksan puolainen pyörä symboloi dharmaa eli valaistuksen oppia. Se myös buddhalaisuuden tunnuskuva, joka tulee jalosta kahdeksanosaisesta tiestä. Buddhalaisuudessa ei ole yleensä erityisiä jumalia, mutta joissakin suuntauksissa Buddhaa palvotaan jumalana.

Tiivistelmä

2020-04-20T16:45:15+03:00

Buddhalaisuus

Syntypaikka: Intia
Kirjauskonto ja universaali uskonto, maailmanuskonto
Perustaja: Siddhartha Gautama, ensimmäinen Buddha (563–483 eKr.)
Kannattajia: 385 miljoonaa
Pyhä kirja: Tipitaka
Levinnyt Sri Lankaan, Burmaan, Thaimaahan, Vietnamiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Kiinaan
Keskeiset käsitteet: kultainen keskitie, neljä jaloa totuutta ja jalo kahdeksanosainen polku, nirvana eli valaistuminen
Pyhäkkö: Temppeli
Ruoka: Yleensä kasvisruoka
Uskontunnustus: Minä turvaan Buddhaan, minä turvaan oppiin, minä turvaan veljeskuntaan.

Kuvia buddhalaisuudesta

2015-02-13T16:55:37+02:00

: Buddhan patsas
: Makaava Buddha
: Pyöreä Buddha
: Kultainen Buddha
: Buddhalaisuuden tunnus: kärrynpyörä
: Alttari
: Alttarilahjoja
: Buddhalainen temppeli Tiibetissä
: Temppeli Thaimaa
: Temppeli Thaimaassa
: Munkit Thaimaa
: Munkki
: Pyhät kirjakääröt kannetaan esiin.
: Kirjakääröt avataan ja luetaan
: Kivet edistämässä maailman rauhaa
: Rukousjuhla

Pyhät tekstit ja temppelit

2020-04-20T16:33:03+03:00

Buddha itse ei kirjoittanut mitään tekstejä, mutta hänen oppilaansa kirjoittivat niitä muistiin. Aluksi ne kirjoitettiin palmunlehdille muinaisintialaisella kielellä. Alun perin palmulehdille kirjoitetun pyhän kokoelman nimi Tipitaka tarkoittaa ”kolme korillista”. Teksti on hyvin pitkä, sillä jos se käännettäisiin suomeksi, siihen kuluisi noin 500 000 painosivua.

Tipitaka on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee luostarisääntöjä, toinen Buddhan puheita ja kolmas niiden oppeja. Osa buddhalaisista käyttää vain Tipitakaa, mutta joillakin ryhmillä on käytössä myös muita tekstejä.

Buddhan kuoltua hänen ruumiinsa poltettiin ja jäännökset jaettiin kahdeksaan osaan. Pyhäinjäännösten ylle rakennettiin pyöreitä, kumpumaisia rakennelmia, joista käytetään nimeä Stupa tai Pagodi. Ne ovat erilaisia eri maissa.

Kuuluisimmat buddhatemppelit on päällystetty lehtikullalla. Myös buddhapatsaat on usein tehty näyttäviksi ja koristeellisiksi, ja ne ovat buddhalaisuudessa nykyään suosituimpia palvonnan kohteita.

Buddhalaisen elämä

2020-04-20T17:05:44+03:00

Buddhalaisuudessa, kuten lähes kaikissa muissakin uskonnoissa, on useita suuntauksia. Yhden suuntauksen muodostavat nirvanasta luopuneet bodhisatvat, jotka ovat omistaneet elämänsä toisten auttamiselle ja palvelemiselle. Zen-buddhalaisuus taas on suuntaus, jossa mietiskelyyn ei liity jumaluuksia, mutta sillä pyritään usein äkilliseen valaistumiseen. Suuntaus on suosittu erityisesti Japanissa.

Buddhalaisuus on yleisin uskonto monessa Aasian maassa kuten Sri Lankassa, Thaimaassa ja Burmassa. Kaikkialla se näyttäytyy kuitenkin erilaisissa muodoissa, ja sitä harjoittava ihminen saattaa harjoittaa myös muita uskontoja.

Vaikka buddhalaisuuden ilmeneminen on maa- ja kulttuurikohtaista, monesti ulkopuoliselle turistille uskonnosta välittyy ensin yleensä kuva luostareista ja keltakaapuisista munkeista. Buddhalaisuus elää kuitenkin vahvasti myös ihmisten arkielämässä.

Kodeissa on usein pieni kotialttari, jonka keskiössä on koristeellinen buddhapatsas. Buddhalainen rukoilee niin kotona kuin temppeleissä, joissa voi olla erilaisia rukousmyllyjä. Myös meditointi eli syvä mietiskely on tärkeää buddhalaiselle, erityisesti zen-buddhalaisuutta harjoittaville.