<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>4. Nuori tasavalta</title>
<id>https://peda.net/id/42484592e3e</id>
<updated>2023-04-26T07:10:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/42484592e3e:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/historia/hi-3-k2023/oppimistehtavia/4.-nuori-tasavalta#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Nuori tasavalta 1918-1939</title>
<id>https://peda.net/id/f30ea7bae3e</id>
<updated>2023-04-26T10:38:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/historia/hi-3-k2023/oppimistehtavia/4.-nuori-tasavalta/nuori-tasavalta-1918-1939#top" />
<content type="html">Tässä jaksossa tarkastellaan Suomen yhteiskuntaa sisällissodasta talvisodan alkamiseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;1. Tasavalta vai kuningaskunta&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Eduskunnassa on erimielisyyksiä siitä, että valitaankon Suomen hallintomuodoksi kuningaskunta vai tasavalta.&lt;br/&gt;&#10;- saksalainen Hessenin prinssi valittiin kuninkaaksi&lt;br/&gt;&#10;- 1919 Suomesta tasavalta, ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Nuori radikaali Suomi &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- sisällissodan voittajien mielestä Suomessa piti säilyttää &amp;quot;valkoisten&amp;quot; (porvarit, oikeisto) asema yhteiskunnassa&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;heimoaatetta, avointa vihamielisyyttä Neuvostoliitto kohtaan ja haaveita Suur-Suomesta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;valkoisella Suomella oli omia järjestöjä ja toimijoita&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- punaiset sisällissodan jälkeen - punavangeille palautettiin kansalaisoikeudet 1921 jälkeen &lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;vasemmiston toimijat: työväestö, ammattiyhdistysliike, sosialidemokraatit, yhdistykset, kommunistit&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;toimintaa erillään valkoisesta Suomestaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;- Neuvosto-Venäjälle paenneet suomalaiset perustivat 1918 Suomen kommunistisen Puolueen ja se toimi Suomessa peiteryhmien kautta - puolue oli Suomessa kielletty vuoteen 1944 saakka&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- SDP halusi tehdä lainsäädäntötyötä ja vaikuttaa demokraattisesti eduskunnan kautta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Tavoitteena yhtenäinen Suomi:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Sisäpoliittiseksi tavoitteeksi eduskunnassa ja hallituksessa tuli sisällissodan jälkeen yhtenäisyyden vahvistaminen lainsäädännöllä: &lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;lainsäädännöllä parannettiin vähäosaisten asemaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;punavankeja armahdettiin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;SDP korosti laillisia keinoja &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;ääriliikkeiden toimintaa rajoitettiin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;voimakas talouskasvu ja selviäminen 1929 lamasta - elintaso nousee&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;SDP ja Maalaisliitto muodostavat punamultahallituksen 1937, Kyösti Kalliosta presidentti&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- onnistuiko valtio tässä tavoitteessa? &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. Äärioikeisto uhkaa demokratiaa: &lt;br/&gt;&#10;- &lt;/b&gt;oikeisto ja vasemmisto -liikkeet ja puolueet kamppailevat vaikutusvallasta kaikkialla Euroopassa&lt;br/&gt;&#10;- Lapuan liikkeen nousu ja tuho&lt;br/&gt;&#10;- miksi Lapuan liike ei saavuttanut tavoitteitaan Suomessa&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;</content>
<published>2023-04-26T07:36:45+03:00</published>
</entry>


</feed>