https://peda.net/id/41dd46b458d 2021-04-25T12:57:11+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4b1d4616a5a 2025-04-25T08:29:34+03:00 <p>Koealue: kpl 0 ja 6-10 ja + kappale<br/> s.6-9 ja 34-57<br/> Lisäksi nämä muistiinpanot pääosin<br/> Ainakin resonanssista voidaan kysyä jotakin kevyttä kuten esimerkkejä<br/> <br/> <b>Pitää osata piirtää:</b><br/> Varjon muodostus, myös puolivarjo<br/> Valon kulku kaikissa peileissä ja linsseissä sivuttaissiirtymineen<br/> Valonsäteet ilmasta veteen tai lasiin ja toisin päin<br/> Prisma<br/> Erityisesti: Esineen kuvan muodostus pääsäteiden avulla varjostimelle linsseillä mutta ei peileillä. Peilitehtävistä tehdään tältä osin helpompia.<br/> <br/> Viimeisellä kertaustunnilla käsitellään mm. tämä <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/tehtavia/linssiasioita-ja-kertausta">moniste</a></p> 2021-04-25T13:02:07+03:00 https://peda.net/id/37aec29a595 2022-01-17T12:08:07+02:00 <h3>Fysiikan maailma</h3> <ul> <li>Fysiikka ja fyysikot tutkivat kappaleita, kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja muita luonnonilmiöitä</li> <li>Perustutkimus mahdollistaa insinööreille uusia keksintöjä</li> <li>Fysiikka on muovannut maailmankuvaamme  <ul> <li>Antiikin filosofia ja tähtitiede <ul> <li>Ympäristön tarkkailua ja järkeilyä</li> </ul> </li> <li>1600-luvun jälkeen klassinen fysiikka <ul> <li>Painovoima, valo, lämpö, sähköopin alkeet</li> </ul> </li> <li>1900-luvulla moderni fysiikka <ul> <li>Ydin- ja hiukkasfysiikka, suhteellisuusteoria</li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> Fysiikan suureita (kappaleille mitattavia ominaisuuksia)<br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>Suure</td> <td>Tunnus</td> <td>Yksikkö</td> </tr> <tr> <td>Pituus / matka</td> <td>s</td> <td>1 m</td> </tr> <tr> <td>Aika</td> <td>t</td> <td>1 s</td> </tr> <tr> <td>Nopeus</td> <td>v</td> <td>1 m/s</td> </tr> <tr> <td>Massa</td> <td>m</td> <td>1 kg <b>tai</b> 1g</td> </tr> <tr> <td>Tilavuus</td> <td>V</td> <td>1 dm<span>³ = 1l <b>tai</b> 1 cm³ = 1ml</span></td> </tr> <tr> <td>Tiheys</td> <td><span>ρ</span></td> <td>1 kg / dm<span>³ <b>tai </b>g / cm³</span></td> </tr> </tbody> </table> <ul> <li>Johdannaissuureet <ul> <li>Nopeus: kuinka paljon matkaa tietyssä ajassa (aikayksikössä) taitetaan</li> <li>Tiheys: kuinka paljon massaa tietyssä tilavuudessa (tilavuusyksikössä) on</li> </ul> </li> <li>Muut ovat perussuureita</li> </ul> 2021-01-18T09:17:26+02:00 https://peda.net/id/10aea428777 2026-03-26T20:32:36+02:00 <ul> <li><span class="editor underline">Toisin kuin</span><span> heitetty pallo tai virtaava joki, aaltoliikkeessä </span><b>väliaine</b><span> ei itse ei etene, vaan heilahtaa edestakaisin. </span><b>Aalto</b><span> etenee </span><b>väliaineessa</b><span>.</span></li> <li>Poikittainen aaltoliike: <ul> <li>Aallon tullessa kohdalle väliaine heilahtaa poikittain aallon etenemissuuntaan nähden.</li> <li>Aallonpituus on kahden peräkkäisen aallonharjan etäisyys</li> <li>Aalto on aineessa etenevä poikittainen heilahdus</li> <li>Esim: järven aallot, valo, radioaallot</li> </ul> </li> <li>Pitkittäinen aaltoliike: <ul> <li>Aallon tullessa kohdalle väliaine heilahtaa aallon etenemissuuntaisesti</li> <li>Aallonpituus on kahden peräkkäisen tihentymän etäisyys</li> <li>Aalto on aineessa etenevä tihentymä</li> <li>Esim: ääniaallot</li> </ul> </li> </ul> <h3><br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/aaltoliike/aalto-poikittainen.png#top" title="aalto_poikittainen.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/aaltoliike/aalto-poikittainen.png:file/photo/e9a3bbe24073ecfbee6f35ca20dbe4acd4fde4a8/aalto_poikittainen.png" alt="" title="aalto_poikittainen.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Poikittainen aaltoliike. A on amplitudi eli aallon &quot;voimakkuus&quot;. L on aallonpituus, eli kahden peräkkäisen huipun välinen etäisyys ja samalla yhden aallon jakson pituus.</em><br/> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/aaltoliike/aalto-pitkittainen.png#top" title="aalto_pitkittäinen.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/aaltoliike/aalto-pitkittainen.png:file/photo/f91aca1bad997056221ca2ef8df92d44f8ed3946/aalto_pitkitt%C3%A4inen.png" alt="" title="aalto_pitkittäinen.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Pitkittäinen aaltoliike. Pystyviivat kuvaavat väliaineen tiheyttä ja aineessa eteneviä tihentymiä. Aallonpituus L on kahden tällaisen tihentymän välinen etäisyys.</em><br/> <a href="https://phet.colorado.edu/sims/html/waves-intro/latest/waves-intro_en.html" rel="nofollow ugc noopener"></a></h3> 2022-01-17T12:05:57+02:00 https://peda.net/id/89362ee08c7 2022-01-17T12:11:22+02:00 <ul> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/muistiinpanoja#top">Johdanto</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/aaltoliike#top">Aaltoliike</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/muistiinpanot-varahdysliike#top">Värähdysliike</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/aani#top">Ääni</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset#top">Valo ja heijastukset</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-taitto#top">Valo ja taittuminen</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-linssit#top">Valo ja linssit</a></li> </ul> 2021-03-24T09:57:10+02:00 https://peda.net/id/a2ed6b1e61a 2023-02-16T20:57:59+02:00 <h3>Värähdysliike</h3> <ul> <li>Esim: Keinu, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=fzcSd2D4A1U" rel="nofollow ugc noopener">jousi</a>, viivotin, kaappikello</li> <li><b>Värähtelijä tekee samanlaisena toistuvaa edestakaista liikettä</b></li> <li>Sanotaan myös jaksolliseksi liikkeeksi</li> <li><b>Amplitudi A</b> on värähtelijän suurin poikkeama keskikohdastaan</li> <li>Yksi jakso on liike ääriasennosta toiseen ja takaisin</li> <li><b>Jaksonaika T</b> on värähdykseen kuluva aika <ul> <li>yksikkönä sekunti (1s)</li> </ul> </li> <li><b>Taajuus f</b> on värähdysten lukumäärä sekunneissa <ul> <li>yksikkönä hertsi (1 Hz)</li> <li><span>Yksi hertsi on yksi värähdys sekunnissa</span></li> </ul> </li> <li><span>Taajuus on jaksonajan käänteisluku: [[$ f=1/T $]]​</span></li> </ul> Harjoitus: Sydämen taajuus<br/> <ul> <li><span>Laske lyönnit minuutissa</span></li> <li><span>Laske 60 jaettuna lyönneillä ja saat jaksonajan T sekunteina</span></li> <li><span>Laske 1 jaettuna jaksonajalla ja saat taajuuden f hertseinä</span></li> </ul> Esimerkkejä käänteisluvuista<br/> <ul> <li>Jos jaksonaika on 1 s, niin taajuus on 1 Hz</li> <li>Jos jaksonaika on 0,1 s, niin taajuus on 10 Hz</li> <li>Jos jaksonaika on 10 s, niin taajuus on 0,1 Hz</li> </ul> Huom: Käänteislukujen tulo on aina yksi. Esim kolme kolmasosaa on yksi.<br/> <h3>Resonanssi</h3> <ul> <li>Värähtelijällä on usein sille ominainen värähtelytaajuus.</li> <li>Kun värähtelijää &quot;tönitään&quot; tällä taajuudella, värähtely vahvistuu.<br/> Ⓔ Keinun tuuppiminen juuri oikealla taajuudella niin, että sen heilahdukset voimistuvat<br/> Ⓔ Viinilasin hajoaminen sopivan äänentaajuuden seurauksena</li> <li>Resonointi rakenteissa on epämukavaa ja voi aiheuttaa esim sillan romahtamisen<br/> (syynä tuuli tai tahtimarssi + suunnitteluvirhe)</li> <li>Resonanssia hillitsee:<br/> Vaimennus, rakenteiden vaihtelevuus, säännöllisen värähtelyn välttäminen</li> </ul> 2021-01-28T22:58:56+02:00 https://peda.net/id/78ac8f7c6f6 2021-02-15T23:16:11+02:00 Ääni, ilmiö kuultuna<br/> <ol> <li>Jokin värähtelijä synnyttää ääniaaltoja</li> <li>Ääni kulkee väliaineessa (ilmassa) pitkittäisenä aaltoliikkeenä</li> <li>Ääniaallot saavat vastaanottimen (korvan tärykalvot) värähtelemään</li> <li>Värähtelyn aiheuttamat hermoilmpulssit tulkitaan aivoissa äänenä</li> </ol> Ihmisen kuuloalue 20 - 20 000 Hz (eli 20 Hz - 20 kHz)<br/> <ul> <li>Korkeampi taajuus tarkoittaa korkeampaa ääntä <ul> <li><span>Ⓔ naarashyttysen siivet noin 400 Hz</span></li> </ul> </li> <li>alle 20 Hz infraäänet, joita ihminen ei kuule <ul> <li><span>Ⓔ</span> heiluri, jonka taajuus f=1 Hz</li> </ul> </li> <li>yli 20 000 Hz eli 20 kHz ultraäänet, joita ihminen ei kuule <ul> <li><span>Ⓔ</span> koirapilli, jonka taajuus f=25 000 Hz</li> </ul> </li> </ul> Äänen voimakkuus<br/> <ul> <li>dB eli desibeliasteikko</li> <li>vaarallisen melun raja 85 dB</li> <li>kuiskaus 30 dB</li> <li>kun äänenvoimakkuus kymmenkertaistuu, desibelien määrä kasvaa kymmenellä</li> <li><span>Ⓔ</span> kymmenen kuiskaajaa kuorossa: 40 dB</li> </ul> Ääni ja etäisyys<br/> <ul> <li>Äänen nopeus ilmassa on noin 340 m/s</li> <li>3 sekunnin aikana ääni kulkee siis noin kilometrin<br/> <span>Ⓔ Ukkosella näet salaman välähdyksen ja 15 s myöhemmin kuulet äänen.<br/> Ukonilma on 5 km etäisyydellä. (15 : 3 = 5)<br/> </span></li> </ul> Melu ja suojautuminen<br/> <ul> <li>Melu on kovan äänen aiheuttama häiritsevä ympäristöhaitta</li> <li>Melun kokemus on yksilöllistä</li> <li>Suojautumiskeinoja:<br/> Korvatulpat, kuulosuojaimet, vastamelukuulokkeet, poistuminen, äänen hiljentäminen, tilan koko, työrauha, akustiikkalevyt</li> </ul> Kaiku = äänen heijastuminen esteestä<br/> <br/> Extra<br/> <ul> <li>Kun taajuus on suuri, aallonpituus on pieni</li> <li>Kun taajuus on pieni, aallonpituus on suuri</li> <li>Matalimpien äänien ääniaallot eivät mahdu muodostumaan pienessä huoneessa</li> </ul> 2021-02-15T09:57:38+02:00 https://peda.net/id/38882df0817 2025-03-03T10:57:37+02:00 <b>Valo</b><br/> <ul> <li>Silmällä nähtävää sähkömagneettista säteilyä</li> <li>Etenee suoraviivaisesti poikittaisena aaltoliikkeenä tyhjiössä tai valoa läpäisevässä aineessa (ilma)</li> <li>Voidaan kuvata valonsäteellä (malli)</li> <li>Yksittäistä &quot;valohiukkasta&quot; voidaan kutsua fotoniksi mutta massaa sillä ei ole</li> <li>Valon nopeus c <span>≈ </span>300 000 km/s <ul> <li>seuraus: auringosta maahan n. 8 minuuttia</li> </ul> </li> </ul> <b>Kun valonsäde kohtaa ainetta:</b><br/> <ul> <li>menee suoraan läpi</li> <li>menee läpi mutta taittuu (eli sen kulkusuunta muuttuu jonkin verran)</li> <li>heijastuu sikin sokin (hajaheijastus)</li> <li>peilautuu (peiliheijastus)</li> <li>reagoi jotenkin <ul> <li>lämmittää - sanotaan, että valo &quot;imeytyy pintaan&quot;</li> <li>aiheuttaa valokemiallisia reaktioita<br/> esim: aurinkopaneeli, ruoan pilaantuminen, UV-kovettuva lakka (UV-valo), paperin kellastuminen</li> </ul> </li> </ul> <b>Valonlähteet</b><br/> <ul> <li>Pintoja, jotka vain heijastavat valoa, ei kutsuta valonlähteiksi.</li> <li>Valonlähteitä ovat aurinko, tulitikku, taskulamppu jne.</li> <li>Peilit, Kuu, valkokangas ja lampunvarjostin eivät ole valonlähteitä</li> </ul> <b>Valaistuksen suureet</b><br/> <ul> <li><span class="editor underline">Valaistusvoimakkuus</span> kertoo kuinka valoisaa on <ul> <li>Sen yksikkö on 1 lx, luksi<br/> Ⓔ Kuun valo heijastama valo noin 0,25 lx<br/> Ⓔ Läksyjen teko vaatii noin 500 lx<br/> Ⓔ Pilvinen päivä noin 10 000 lx</li> </ul> </li> <li><span class="editor underline">Valon määrä</span> (valovirta) eli valaisimen valaisuteho kertoo kuinka paljon &quot;valonsäteitä&quot; valaisin tuottaa<br/> <ul> <li>Valon määrän yksikkö on 1 lm, luumeni<br/> Ⓔ Kynttilä noin 10 lm<br/> Ⓔ 9 watin energiansäästölamppu noin 800 lm</li> </ul> </li> <li>Valaistusvoimakkuuteen vaikuttavat valon määrä, tilan koko ja pintojen heijastavuus</li> </ul> <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/varjo.jpgd#top" title="varjo.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/varjo.jpgd:file/photo/bbfd1faa5d4ae84dba35b7409c15f9d4c67546e7/varjo.jpg" alt="" title="varjo.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td> <p><span class="editor underline"><b>Varjonmuodostus</b></span><br/> <br/> <b>Pistevalolle</b> este aiheuttaa täydellisen varjon.<br/> <br/> <b>Jos valopisteitä on kaksi tai </b><b>valonlähde on pitkulainen</b>, varjon reunat muuttuvat epätarkoiksi. Keskelle muodostuu sydänvarjo ja reunoille puolivarjo.<br/> <br/> Tilanne vastaa auringonpimennystä: <br/> Valonlähteenä Aurinko ja esteenä Kuu. Täydellinen auringon-<br/> pimennys nähdään siinä osassa Maata, jossa osutaan sydänvarjon kohdalle.</p> </td> </tr> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/heijastuslaki.jpg#top" title="heijastuslaki.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/heijastuslaki.jpg:file/photo/4e581ad6eeb1ccc3f7e306466163daa0f2856b8d/heijastuslaki.jpg" alt="" title="heijastuslaki.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><span class="editor underline"><b>Heijastuslaki</b></span><br/> Tulokulma ja heijastumiskulma ovat yhtä suuret.<br/> Kulmat mitataan valonsäteen ja heijastinpinnan normaalin väliltä.<br/> Normaali tarkoittaa pintaan nähden kohtisuoraa linjaa.<br/> <br/> </td> </tr> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/kuvatasopeilissa.jpg#top" title="kuvatasopeilissa.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/kuvatasopeilissa.jpg:file/photo/1c7aa06b8723f4b3abea70364a2ccb93a97d95c8/kuvatasopeilissa.jpg" alt="" title="kuvatasopeilissa.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><span class="editor underline"><b>Kuvan näkeminen tasopeilissä</b></span><br/> Jos kynttilästä peiliin on 1 m, niin kynttilä näyttää olevan 1 m peilin takana.<br/> Kuva on oikean kokoinen valekuva.</td> </tr> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilit.jpge#top" title="peilit.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilit.jpge:file/photo/69f2b8c4a2c8167a3202ac9f6a88d5764ad63fe1/peilit.jpg" alt="" title="peilit.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><span class="editor underline"><b>Erilaiset peilipinnat</b></span><br/> <br/> <b>Tasopeili:</b> Kun tulokulma on 0<span class="aCOpRe"><span>°</span></span>, myös heijastumiskulma on 0<span class="aCOpRe"><span>°</span></span>. <br/> Säde kulkee pinnan normaalia pitkin.<br/> <br/> <b>Kovera peili:</b><br/> -kokoaa valonsäteet<br/> -todellinen polttopiste peilin edessä<br/> -läheltä katsoen suurentaa Ⓔ hammaslääkärin peili<br/> -kauempaa kääntää kuvan ylösalaisin<br/> <br/> <b>Kupera peili:</b><br/> -hajottaa valonsäteet<br/> -valepolttopiste peilin takan<br/> -pienentää mutta näyttää laajan alueen Ⓔ liikennepeili<br/> <br/> <b>Merkinnät</b><br/> -Kuvan peilien kaarevuussäde r on 4 cm<br/> -Kaarevuuskeskipiste x<br/> -Polttoväli f (focal distance) on puolet kaarevuussäteestä, 2 cm<br/> -Polttopiste F (focal point) sijaitsee polttovälin etäisyydellä peilistä.</td> </tr> </tbody> </table> <b><br/> Kuvanmuodostumisen piirtosäännöt kaareville peileille (Tätä kaikkea ei tarvitse piirtää vihkoon!)</b><br/> <ul> <li>1. pääsäde piirretään vaakasuoraan ja heijastetaan polttopisteeseen (kovera) tai heijastetaan polttopisteestä poispäin (kupera)</li> <li>2. pääsäde piirretään peilin keskikohtaan ja heijastetaan siten, että se noudattaa heijastumislakia. Säde kulkee kynttilän kohdalla yhtä kaukana keskilinjasta eli optisesta akselista mutta sen alapuolella.</li> <li>Alla olevassa kuvasarjassa on käytetty paperilla 8 cm kaarevuussädettä, josta seuraa 4 cm polttoväli.</li> </ul> <table border="1"> <tbody> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik1.jpg#top" title="peilik1.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik1.jpg:file/photo/010fa55357eb60fbca8bfd94f33117ac2b7257c7/peilik1.jpg" alt="" title="peilik1.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><b>Kovera</b> peili ja kynttilä polttopistettä lähempänä.<br/> Suurempi valekuva oikein päin.<br/> <br/> Ⓔ meikkipeili</td> </tr> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik2.jpg#top" title="peilik2.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik2.jpg:file/photo/dfc9a0f6c4e2d7882189b9f6b2a0971762ce31a4/peilik2.jpg" alt="" title="peilik2.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><b>Kovera</b> peili ja kynttilä<br/> polttopisteessä.<br/> <br/> Ei kuvaa, koska säteet eivät kohtaa.</td> </tr> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik3.jpg#top" title="peilik3.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik3.jpg:file/photo/70029d77f66f62759d0f1a6795526a60a3bc75ef/peilik3.jpg" alt="" title="peilik3.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><b>Kovera</b> peili ja kynttilä polttopisteen ja kaarevuuskeskipisteen välissä.<br/> <br/> Todellinen kuva, jonka voi heijastaa varjostimelle ylösalaisin ja suurennettuna</td> </tr> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik4.jpg#top" title="peilik4.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik4.jpg:file/photo/b15790325c91d95e09d93badce58a6935df38c36/peilik4.jpg" alt="" title="peilik4.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><b>Kovera</b> peili ja kynttilä kaarevuuskeskipisteessä.<br/> <br/> Todellinen kuva ylösalaisin oikean kokoisena.</td> </tr> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik5.jpg#top" title="peilik5.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik5.jpg:file/photo/58553bdd56240c388fa90ac56cce699ebfbc5d66/peilik5.jpg" alt="" title="peilik5.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><b>Kovera</b> peili ja kynttilä kauempana kuin kaarevuuskeskipisteessä.<br/> <br/> Todellinen kuva pienennettynä ylösalaisin</td> </tr> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik6.jpg#top" title="peilik6.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik6.jpg:file/photo/47412cdf3f2ad8513f97d03208e04c4c1cc47d76/peilik6.jpg" alt="" title="peilik6.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><b>Kupera</b> pelili ja kynttilä polttovälin etäisyydellä peilistä.<br/> <br/> Pienennetty valekuva oikein päin</td> </tr> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik7.jpg#top" title="peilik7.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-heijastukset/peilik7.jpg:file/photo/80f0e261b839db0fb8934ee0a3a37033e45037c4/peilik7.jpg" alt="" title="peilik7.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><b>Kupera</b> peili ja kynttilä kaarevuussäteen etäisyydellä peilistä.<br/> <br/> Vielä pienempi valekuva oikein päin</td> </tr> </tbody> </table> <p><br/> <br/> </p> 2021-03-10T09:57:11+02:00 https://peda.net/id/5be9595a8c6 2025-06-13T11:49:35+03:00 Valon taittuminen ja <b>taittumislaki</b><br/> <ul> <li>Valon säteen suunnanmuutosta sanotaan taittumiseksi</li> <li>Taittuminen tapahtuu valoa läpäisevien aineiden välisessä rajapinnassa</li> <li>Taittumisen voimakkuus riippuu aineista <ul> <li><b>Ilmasta tuleva valonsäde taittuu aineessa kohti <span class="editor underline">normaalia</span><br/> eli taitekulma on pienempi kuin tulokulma</b><b></b><b></b></li> <li>Taittuminen sitä voimakkaampaa, mitä suurempi taitekerroin <ul> <li>Ilma 1,00 , vesi 1,33 , lasi 1,50 ja timantti 2,42</li> <li>Sanotaan, että vesi on optisesti tiheämpää kuin ilma</li> </ul> </li> <li><b>Ilmaan saapuva valonsäde taittuu <span class="editor underline">normaalista</span> pois päin</b></li> </ul> </li> <li>Osa valosta voi heijastua rajapinnasta</li> <li>Jos kaikki heijastuu eikä mitään taitu, kyseessä on <b>kokonaisheijastus</b><br/> (Pääasiassa optisesti tiheämmästä harvempaan päin pyrkiessä)</li> </ul> <table border="1"> <tbody> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-taitto/sivuttaissiirty.jpg2#top" title="sivuttaissiirty.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-taitto/sivuttaissiirty.jpg2:file/photo/4b2f64125dda8de331eb6cebdf584e3baed8dc0a/sivuttaissiirty.jpg" alt="" title="sivuttaissiirty.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>Sivuttaissiirtymä:<br/> Valo läpäisee lasin ja taittuu kahdesti. <br/> Suunta ei kokonaisuutena muutu mutta tapahtuu sivuttaissiirtymä.</td> </tr> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-taitto/taittumislaki.jpg#top" title="taittumislaki.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-taitto/taittumislaki.jpg:file/photo/28a98acf67a479939c6e00f46855009b4382446b/taittumislaki.jpg" alt="" title="taittumislaki.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td> <ul> <li>Taittumislaki: Valonsäde kulkee optisesti tiheämpään aineeseen ja taittuu kohti normaalia. Tulokulma (1) on pienempi kuin taitekulma (2)</li> <li>Heijastuslaki: Peiliin tulevan säteen tulokulma (2) on yhtä suuri kuin sen heijastuskulma (3)</li> <li>Taittumislaki: Valonsäde kulkee optisesti harvempaan aineeseen ja taittuu normaalista pois päin. Tulokulma (3) on pienemi kuin taitekulma (4)</li> </ul> </td> </tr> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-taitto/kokonaisheijastus.jpg#top" title="kokonaisheijastus.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-taitto/kokonaisheijastus.jpg:file/photo/1c13a73fec58855e46623ed2af6ba44969d8cb04/kokonaisheijastus.jpg" alt="" title="kokonaisheijastus.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td> <ol> <li>Tulokulma 30<span class="aCOpRe"><span>°</span></span>, valonsäde taittuu</li> <li>Tulokulma 40<span class="aCOpRe"><span>°</span></span>, suuri osa valonsäteestä taittuu ja osa heijastuu</li> <li>Tulokulma 50<span class="aCOpRe"><span>°</span></span>, tapahtuu <b>kokonaisheijastus</b>, koska valonsäde ei pääse rajapinnasta läpi.</li> </ol> </td> </tr> <tr> <td><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-taitto/valokuitu.jpg#top" title="valokuitu.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-taitto/valokuitu.jpg:file/photo/160cc6cf9a4e4b04e5895a37b69224dcb78de066/valokuitu.jpg" alt="" title="valokuitu.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>Valokuitua käytetään tiedonsiirtoon. Valopulssit kulkevat kuidun läpi kokonaisheijastusten avulla ja tietokoneet laskevat niitä. Kuidun ydin (A) on optisesti tiheämpää ainetta kuin kuidun vaippa (B)</td> </tr> </tbody> </table> <p><br/> <b>Prisma ja värit</b></p> <ul> <li>Valkoinen valo koostuu valon eri aallonpituuksista, jotka ihminen näkee eri väreinä.</li> <li>Punaisen valon aallonpituus on pisin, violetin lyhin</li> <li>Valo taittuu rajapinnoilla sitä voimakkaammin, mitä lyhyempi aallonpituus on</li> <li>Siksi värit erottuvat toisistaan, kun valoa tarkastellaan riittävän kaukana prismasta</li> <li>Lisätietoa: Myös heijastushila kuten CD-levy hajotta valoa eri väreihin<br/> Peilit eivät pysty samaan</li> </ul> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-taitto/valon-spektri-prisma.png#top" title="valon_spektri_prisma.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-taitto/valon-spektri-prisma.png:file/photo/08dcbae4ecfe72fdc2b8a876e84daa2c9600372b/valon_spektri_prisma.png" alt="" title="valon_spektri_prisma.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> </p> 2021-03-24T07:54:12+02:00 https://peda.net/id/6f4d35628cc 2022-04-26T14:33:50+03:00 Linssit taittavat valoa joko kokoavasti tai hajottavasti<br/> <br/> Optisia laitteita, jotka perustuvat linsseihin:<br/> Silmälasit, mikroskooppi, suurennuslasi, kiikarit, kaukoputki, teleskooppi<br/> kameran objektiivi, videotykki<br/> <br/> Laitteet ovat näköavustimia sekä komponentteja laitteissa, jotka tallentavat tai esittävät kuvallista tietoa<br/> <br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-linssit/linssiperus.jpg#top" title="linssiperus.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-linssit/linssiperus.jpg:file/photo/cff96f671d038c5222f14d94d3e4d39b8a5eb855/linssiperus.jpg" alt="" title="linssiperus.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <b>Kupera linssi</b><br/> <ul> <li>On keskeltä paksumpi</li> <li>Polttopiset linssin takana</li> <li>Kokoaa valonsäteitä polttopisteeseen</li> <li>Suurentaa kuvaa (kun katsoo läheltä - suurennuslasi) <ul> <li>Pienentää kuvan ylösalaisin, jos katsoo kaukaa</li> </ul> </li> <li>Muodostaa todellisen kuvan</li> <li><b>Kaukonäköisen</b> silmälaseissa <ul> <li>&quot;Vie kohteen kauemmas&quot;</li> <li>Kupera linssi on <b>plus</b>-linssi</li> </ul> </li> </ul> <b>Kovera linssi</b><br/> <ul> <li>On laidoilta paksumpi</li> <li>Valepolttopiste linssin edessä</li> <li>Hajottaa valonsäteitä valepolttopisteestä pois päin</li> <li>Pienentää kuvaa</li> <li>Muodostaa valekuvan</li> <li><b>Likinäköisen</b> silmälaseissa <ul> <li>&quot;Tuo kohteen lähemmäs&quot;</li> <li>Kovera linssi on <b>miinus</b>-lasi</li> </ul> </li> </ul> <b>Polttoväli f ja taittovoimakkuus d</b><br/> <ul> <li>Polttoväli f = polttopisteen (tai valepolttopisteen) etäisyys linssistä.</li> <li>Jos polttoväli on lyhyt, polttopiste on lähellä ja linssi taittaa valoa voimakkaasti.</li> <li>Polttoväli f ja taittovoimakkuus ovatkin toistensa käänteislukuja samoin kuin värähtelyissä taajuus ja jaksonaika (laskimella nappi 1/x)</li> </ul> <p>Ⓔ Anselmin kaukolasit<br/> Polttoväli on 4 m ja linssit ovat kuperat. Laske taittovoima ja kerro ovatko plus- vai miinuslasit<br/> d=1 / f = 1 / 4 m = 0,25 D<br/> Kyseessä ovat kaukonäköisen ihmisen kuperat pluslasit, joiden taittovoima on +0,25 dioptria-yksikköä.<br/> <br/> Ⓔ Anselmin lukulasit<br/> Näiden resepti on -1,5 D. Laske polttoväli. Millaiset linssit<br/> f= 1 / d = 1 / 1,5 = 0,666... m eli noin 0,67 m.<br/> Kyseessä ovat likinäköisen ihmisen koverat miinuslasit, joiden valepolttopiste on 0,67 m etäisyydellä.<br/> <br/> Huom: Vanhemmiten ihminen voi tarvita silmälaseja sekä kauas että lähelle, kun silmän oma linssi ei enää kunnolla tarkenna eli sopeudu eri etäisyyksille. Jakolaskun merkkinä voidaan käyttää murtoviivaa / tai jakomerkkiä :<br/> <br/> <b>Kuvan muodostus linsseillä</b><br/> Piirtämällä voidaan selvittää, minne ja minkälainen kuva linssistä muodostuu, kun esine ja sen paikka tunnetaan.<br/> Piirtämiseen käytetään kahta pääsädettä esineen kärjestä, vaakasuoraa ja linssin keskipisteeseen tähdättyä.<br/> <br/> Ⓔ 1 cm korkean esineen ja linssin välinen etäisyys on 10 cm. Linssi on kupera ja sen polttoväli on 5 cm. Selvitä piirtämällä, muodostuuko kuva, onko se todellinen, onko se oikein päin ja minkä kokoinen se on. <br/> Ratkaisun vaiheet:</p> <ul> <li>Piirrä optinen akseli, linssi ja esine</li> <li>Piirrä pääsäde 1, joka etenee vaakasuoraan ja taittuu kohti polttopistettä.<br/> Jatka sädettä niin kauas kuin on tarpeellista</li> <li>Piirrä pääsäde 2, joka kulkee linssin keskikohdan kautta.<br/> Tämä säde ei taitu (mutta voi kokea pienen sivuttaissiirtymän)</li> <li>Etsi säteiden leikkauspiste ja aseta kuva siten, että se alkaa optisesta akselista ja päättyy leikkauspisteeseen</li> <li>Vastaa kysymyksiin:<br/> Kuva on todellinen, koska säteet oikeasti leikkaavat toisensa<br/> Kuva on ylösalaisin ja se on saman kokoinen kuin esinekin<br/> Se on myös yhtä kaukana linssistä kuin esine itse.<br/> <em>Tämä onkin erikoistapaus, jossa etäisyys on tarkasti kaksinkertainen polttoväliin nähden.</em></li> </ul> <p><br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-linssit/kuperakuva.jpg#top" title="kuperakuva.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-linssit/kuperakuva.jpg:file/photo/583ec6dc6a8cbd53ea5772abf58eb218d90a7430/kuperakuva.jpg" alt="" title="kuperakuva.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <br/> </p> <p>Ⓔ 1 cm korkean esineen ja linssin välinen etäisyys on 8 cm. Linssi on kovera ja sen polttoväli on 5 cm. Selvitä piirtämällä, muodostuuko kuva, onko se todellinen, onko se oikein päin ja minkä kokoinen se on. <br/> Ratkaisun vaiheet:</p> <ul> <li>Kuten kuperalla peilillä paitsi 1. pääsäde, joka taittuu polttopisteestä pois päin.<br/> Merkitään säteen näkymätön jatke ja etsitään leikkauspiste sieltä</li> <li>Vastaus: Kuva on valekuva, se on oikein päin ja sen korkeus on 0,4 cm. Etäisyys linssistä noin 3 cm.</li> </ul> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-linssit/koverakuva.jpg#top" title="koverakuva.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/jja/valo-ja-linssit/koverakuva.jpg:file/photo/89deeca291b73180ad0b4bad4ba0684ce86a0954/koverakuva.jpg" alt="" title="koverakuva.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> </p> 2021-03-24T19:43:25+02:00 https://peda.net/id/c8ed4a46fcf 2024-04-17T23:35:42+03:00 <h3>Valovirta</h3> <ul> <li>Valonlähteen suure</li> <li>Kertoo, kuinka paljon lampusta saa valoa</li> <li>Yksikkö: 1 lm (luumeni)</li> <li>Ⓔ Tyypillinen kodin valaisimeen sopivan LED-lampun valovirta on 806 lm.</li> </ul> <br/> <h3>Valaistusvoimakkuus</h3> <ul> <li>Olosuhteiden suure</li> <li>Kertoo, kuinka valoisaa jossakin kohtaa huonetta on</li> <li>Yksikkö 1 lx (luksi)</li> <li>Haluttu valaistusvoimakkuus vaatii, että tilaan asennetaan riittävän paljon valonlähteitä. Valon tarve riippuu huoneen koosta, seinien vaaleudesta eli heijastavuudesta. Lisäksi pitää huomioida, mikä on tilan käyttötarkoitus.</li> <li>Ⓔ Toimistotyö ja koulutyö vaatii noin 500 lx valaistusvoimakkuuden.</li> </ul> <br/> <br/>  Jos 806 lm valovirta saadaan suunnattua tasaisesti yhden neliömetrin pinta-alueelle, on valaistusvoimakkuus siinä kohtaa 806 lx. Koulutyön vaatima valaistusvoimakkus onkin helppo saavuttaa pöytävalaisimella, joka on suunnattu alas päin. 2024-04-17T22:50:47+03:00