Viljalajit

Tehtävä: Jauhojen alkuperä

2016-04-11T00:06:32+03:00

Tutustu erilaisten viljapakkausten sisällysluetteloihin ja ota selvää, mistä käytetyt raaka-aineet ovat peräisin.
Valitse tarkastelun kohteeksi jauho- ja hiutaleseospakkauksia. Selvitä seuraavat asiat:

Mistä viljalajista/ kasvista jauhot on tehty?
Onko mainittu lajiketta? (viljelijät kyllä tietävät, mitä lajiketta viljelevät, samoin leipomot ja myllyt)
Mitä eroa lajilla/ lajikeella on jauhojen maussa, ulkonäössä?
Mitä pakkauksessa kerrotaan viljely- ja valmistuspaikasta?

Lisätietoa

2016-02-24T15:25:58+02:00

Jokapäiväinen leipämme

2016-05-07T11:14:56+03:00

Suomalaisten tärkeimmät viljalajit ovat ruis, ohra, kaura ja vehnä. Ohra on suomalaisten vanhin viljakasvi. Pohjoisessa ohra menestyi parhaiten lyhyen kasvukauden ansiosta. Vilja puitiin ja kuivattiin riihessä, jonka jälkeen se säilöttiin vilja-aittoissa puulaareissa tai -saaveissa. Ohra ja kaura ovat Suomessa eniten viljeltyjä viljalajeja. Viljoista leivottiin leipää, keitettiin puuroja ja vellejä sekä tehtiin talkkunaa sekä maltaita mämmin ja kaljan raaka-aineiksi.

Leipä on yksi vanhimmista ruoista. Leivän juuret ovat Arabiassa, josta se on levinnyt erilaisissa muodoissa ympäri maailmaa. Vilja säilyi hyvin ja siitä leivottu leipä oli helppoa ruokaa.

Leipä ja viljatuotteet ovat olleet ja ovat edelleenkin olennainen osa peruselintarvikkeita. Valtaosa ihmiskunnasta elää viljatuotteiden varassa. Viljasta saatava energia on pääasiassa hiilihydraattia, siinä on myös proteiinia, rasvaa ja suojaravintoaineita. Ravitsemussuositukset korostavat kokojyväviljatuotteiden käytön lisäämistä niiden sisältämän ravintokuidun takia. Täysjyväviljatuotteiden runsas kuitupitoisuus on edullinen ihmisen terveydelle.

Viljat

2016-04-12T22:40:34+03:00

Maatiasilajikkeet ovat harvinaisia

Jyvän rakenne

2016-01-20T11:18:55+02:00

Jauhojen valmistus

2016-02-28T19:41:57+02:00

Syksyllä vilja tuleentuu ja siitä käytetään nimitystä elo. Syksyisin puhutaan elonkorjuusta eli viljan sadonkorjuusta.Viljan sadonkorjuuseen kuuluu viljan leikkuu, jyvien erottaminen korsista, jyvien kuivaaminen, säilyttäminen ja jauhattaminen. Vilja säilytetään viljasiiloissa. Elintarvikkeeksi tarkoitetun leipäviljan tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Leipäviljan tulee olla leivontaominaisuuksiltaan hyväsitkoista ja siinä on oltava riittävästi tärkkelystä taikinan sitkon muodostumiseen. Sitkoainesta on eri määrä eri viljalajeissa. Vehnässä sitkoainesta on eniten.

Erilaisia jauhoja

2016-02-28T19:46:02+02:00

Viljan käsittely myllyssä vaihtelee viljalajin ja halutun jauhon mukaan. Ennen viljan jauhamista vilja puhdistetaan. Viljoista valmistetaan jauhoja, suurimoita ja hiutaleita. Jyvät voidaan jauhaa kokonaisina eli kuorikerroksineen tai kuorikerrokset voidaan poistaa (kokonaan tai osittain) ennen jauhamista.

Erikoisvehnäjauhot jauhetaan vehnänjyvän ydinosasta. Jyvästä poistetaan kuorikerrokset sekä alkio. Jyvän alkio sisältää runsaasti valkuaisainetta, vitamiineja ja rasvaa. Vehnänjyvän ydinosassa on jyvän paras sitkoaines. Erikoisvehnäjauhot ovat karkeampia jauhoja kuin puolikarkeat vehnäjauhot. Erikoisvehnäjauhoilla onnistuu kaikenlainen leivonta, mutta erityisen hyvin ne soveltuvat kakku- ja pikkuleipätaikinoihin.

Puolikarkeat vehnäjauhot ovat hienojakoisempia kuin erikoisvehnäjauhot. Puolikarkeita vehnäjauhoja käytetään hiivataikinoihin ja voitaikinoihin.

Karkeat vehnäjauhot ovat karkeampia kuin erikoisvehnäjauhot. Karkeita vehnäjauhoja käytetään kääretorttutaikinoiden ja kakkutaikinoiden leivontaan.

Täysjyvävehnäjauhot ovat leivontaan kehitettyjä vaaleita vehnäjauhoja, jotka sopivat niin makeiden kuin suolaisten leivonnaisten leivontaan. Täysjyvävehnäjauhot sekoittuvat taikinaan hyvin ja taikina on helppo alustaa, niiden leipoutuvuus on hyvä.

Grahamjauhot ovat täysjyvävehnäjauhoja. Grahamjauhot valmistetaan jauhamalla kokonainen jyvä. Grahamjauhot sisältävät jyvän kuoriosat, alkion ja ydinosan. Grahamjauhoista leivottu leipä murenee helposti.

Hiivaleipävehnäjauhot jauhetaan kuoren ja ytimen väliin jäävistä osista. Hiivaleipäjauhot sisältävät paljon valkuaisaineita sekä kuorikerroksen suojaravintoaineita. Jauhot ovat tummempia kuin vehnäjauhot. Hiivaleipävehnäjauhot ovat leivontaominaisuuksiltaan heikommat kuin puolikarkeat vehnäjauhot. Hiivaleipävehnäjauhoja käytetään sämpylä- ja leipätaikinoiden valmistukseen.

Ohrajauhoja valmistetaan jauhamalla ohrasuurimoita. Suurimot valmistetaan kuorimalla akanat ja hiomalla ulompia jyvän kuorikerroksia. Ohrajauhoja käytetään rieska ja leipätaikinoissa. Ohrajauhoissa on heikko sitko ja leipoutuvuus on huono. Ohrajauhojen lisäksi taikinoihin käytetään vehnäjauhoja tai hiivaleipäjauhoja. Ohrajauhoille on tyypillistä häältyminen eli niiden haju ja maku käy tunkkaiseksi.

Ruisjauhot valmistetaan täysjyväviljasta. Ruisjauho sisältää runsaasti kivennäisaineita, vitamiineja ja kuitua. Ruisjauhoja käytetään happamien leipätaikinoiden valmistukseen, jolloin jauhojen sitkomainen ominaisuus tulee esiin. Muissa taikinoissa ruisjauhoilla on huono sitko-ominaisuus. Ruisjauhoja käytetään leipä- ja sämpylätaikinoihin sekä kukko- ja piirakkataikinoihin. Rukiista valmistetaan myös mämmi- ja kaljamaltaita.

Sihtiruisjauhojen valmistuksessa osa jyvän kuorikerroksesta on poistettu. Sihtiruisjauhoja käytetään leipä- ja sämpylätaikinoihin.