Anni Eskelinen kuvataide ku1- portfolio

Kokoava kurssin arvointi

2019-10-02T12:23:55+03:00

Olen Anni Eskelinen, lyseon ensimmäisellä vuodella opiskeleva oppilas. Olen käynyt vapaa-ajallani kuvataidekoulussa jo 8 vuotta ja musiikkikuvataidekoulussa pienempänä pari vuotta. Valmistuin viime keväänä kuvataidekoulusta lopputyöryhmästä, mutta päätin vielä jatkaa uudelleen lopputyöryhmässä, sillä se on mukavaa ja kuvataidekoulussa käyminen tuntuu minulle niin luonnolliselta. Hain myös lukioon hakiessani kuvataide-ja muotoilulinjalle ja pääsin sisään. Vapaa-ajan kuvataideopintoni helpottavat hieman koulunkäyntiä, sillä saan niistä kurssimerkintöjä. Saavutin useimmissa töissäni ensimmäisellä kuvataiteen kurssilla tavoitteeni, mutta kieltämättä olisin voinut pystyä parempaankin.

Kurssi sujui kaikkeudessaan mielestäni varsin hyvin, vaikka joskus töiden kanssa tuli tosi kiire. Lempityöni, johon panostin eniten kurssin aikana oli ehdottomasti vastaus taiteilijalle-työ. Sain käyttää luovuuttani eniten hyödyksi, kuitenkin rajatun aiheen alla. Pidin vähiten hiilitöistä, vaikka kaikki hiilityöt yleensäkin ovat hyvin tärkeitä. Hiilellä työskenteleminen on hyvä taito ja siinä hahmotellaan varjot ja valokohdat erilaisesti kuin esimerkiksi maalauksissa, mutta ilman hiilitöiden opetusta varjostamisessa, maalauksissa voisi olla vaikeaa hahmottaa varjoja ja valokohtia.

Pidin myös taidehistorian luennosta. Kuvataidekoulussa kävimme laajan taiteen alalla historiaa läpi, mutta olin silloin ala-asteella ja tuskin muistan siitä yhtikäs mitään. Luento palautti mieleeni paljon muistoja ja olin taas kaksi kertaa viisaampi poistuessani kuvataiteen luokasta. Käytin silti luennon lisänä mieleistäni kirjaa taidehistoriasta, sillä näin luennon muistiinpanot eivät jääneet yhtä tyngiksi ja opin lisääkin asioista.

Pitkästä kuvataiekoulu-historiasta huolimatta en ole koskaan ennen tehnyt lino-kaiverrusta, ja mielestäni se oli kuitenkin koko kurssin mielenkiintoisin työ. Opin jopa jotain uutta! Opettajani on myös erityisen mukava ja asiallinen- pidän hänestä sekä hänen opetustyylistään. Hän inspiroi minua paljon ja olen kiitollinen hänen oppilaana olemisesta. Kurssi oli hauska, silmiä avaava ja mielenkiintoinen. Innolla odottaen seuraavaa kurssia!

5. Kuva-analyysi osa A.

2019-09-12T08:32:22+03:00

Kuvana on "Äiti" -Elin Danielson Gambogi

AIHE, TEEMA, TARINA
1. Mitä kuvassa on meneillään?
-Äiti imettää pientä lastaan kuvassa.

2. Mihin kiinnität huomiosi ensimmäiseksi?
-Kiinnitän huomion ensimmäiseksi lapseen ja kuvan levolliseen tunnelmaan.

3. Millaisia asioita kuvasta löytyy?
-Äiti imettämässä pientä vauvaa sängyn päällä, taustalla yöpöydällä on maljakko ja lattialla äidin edessä on pieni kehto.

4. Mitä kuvassa tapahtuu?
-Äiti imettää lastaansa rauhassa.

5. Missä kuva tapahtuu?
-Jonkinlaisessa makuuhuoneessa, uskoisin sen olevan äidin huone.

6. Milloin kuva tapahtuu?
-Kuvassa ikkunasta tulee valoa, mutta muuten huoneessa on hämärää. Kuva tapahtuu todennäköisesti aikaisin aamulla.

7. Onko kuvassa jokin teema?
-Kuvan teemaksi sopisi äidin ja lapsen välinen rauha, yhteys.

8. Kertooko kuva tarinan? Millaisen?
-Kesken kiireen ja hälinän on hyvä pysähtyä nauttimaan pienistäkin hetkistä. Kuvassa äiti ihailee lastansa ja antaa tämän ruokailla rauhassa.

9. Jos kuva olisi kolmikuvaisen sarjakuvan keskimmäinen
ruutu, millainen voisi olla ensimmäinen ja mikä viimeinen kuva?
-Ensimmäinen kuva voisi olla äiti kumarassa nostamassa lastansa kehdosta. Viimeinen kuva voisi olla taas äiti joko laskemassa lastansa kehtoon lepäämään tai äiti kantamassa lastansa sylissään, mennen ikkunaa kohti.

10. Millä yhdellä sanalla kuvaisit tätä teosta?
-Tasapainoinen.

11. Mikä teoksen nimi voisi olla?
-Rauha

TEKOTAPA, MUOTO
12. Miten kuva on tehty?
-Teos on öljymaalaus. Se on siis maalattu öljymaaleilla.

13. Onko kuvassa rytmi?
-En hahmota kuvassa rytmiä.

14. Miten kuva on rajattu? Miksiköhän?
-Kuva on rajattu niin, ettöä osa kehdosta näkyy ja äiti on oikessa laidassa. Kuvan kiintopisteenä säilyy lapsi.

15. Miten kuva on sommiteltu?
-Äiti on oikeassa laidassa ja austalla vasemmassa laidassa näkyy sängyn pääty sekä maljakko.

16. Millaisia värejä kuvassa on käytetty ja miten?
-Pehmeitä ja kylmiä värejä.

17. Millainen valo kuvassa on?
-Kuvassa on pehmeä, hento ja lämminsävyinen valo.

18. Onko kuvassa jokin vuorokauden- tai vuodenaika?
-Kuvasta ei pysty kunnolla päättelemään vuodenaikaa, mutta vuorokauden ajan voisi päätellä olevan aamu tai aamupäivä. Ikkunasta loistaa hentoa, mutta kirkasta valoa, jota tietenkään illalla ei ole.

LINKKI OMAAN ELÄMÄÄN
19. Miten kuva liittyy omaan elämääsi?
-Imettävä äiti itsessään ei liity omaan elämääni, mutta minua imetettiin pienenä.

20. Onko kuvassa jotain tuttua?
-Kuvassa minulle tuttua on äidistä ja lapsesta huokuva rauha. Kotonani on aina rauhallista, oma äitini pitää hämärähyssystä ja hiljaisuudesta.

21. Miellyttääkö kuva sinua?
-Tämä kuva varmasti jakaa mielipiteitä, negatiivisia ja positiivisia. Jotkut ihmiset näkevät imetyksen ällöttävänä ja luonnottomana. Kaikkea muuta se kuitenkin on. Mielestäni kuva on neutraali, en saa siitä mitään erikoista mielihyvää, mutta en myöskään harmillisia tai negatiivisia ajatuksia. Imetys on aivan luonnollinen asia ja sitä ollaan tehty aikojen alusta asti, eikä pelkästään ihmisen vaan myös muiden nisäkkäiden toimesta.

22. Jos kuva ei miellytä sinua, mistä se voisi johtua
-Jotkut ihmiset eivät pidä julkisesta eikä minkäänlaisesta imetyksestä.

23.Millaisia tuntemuksia kuva herättää
-Rauhallisia, turvallisia tuntemuksia.

24. Onko kuvassa jotain aivan yllättävää
-Ei ole. Se on tavallinen arkitilanne kuvattuna hyvin rauhallisena sekä ajattomana.

25. Onko kuvassa jotain, mitä et ymmärrä
-Ei ole.

6. Kuva-analyysi osa B. Vastaus taiteilijalle

2019-10-02T11:23:37+03:00

: kuva-vastaus taiteilijalle.png
: elin danielson gamogi mother.jpg

8. Pastissi linokaiverrustyönä

2019-10-02T11:49:15+03:00

: pastissi2.png
: kuolema-ja-kukka3.jpg
: pastissi.png

Taidehistoria

2019-10-01T20:03:28+03:00

Suomen taidehistorian merkittävin kausi on kultakausi. Kultakaudella on elänyt Suomen tärkeimpiä taiteilijoita, kuten Akseli Gallen-Kallela sekä Eero Järnefelt.

Kultakaudella sähköiset laitteet olivat vasta kehittymässä; valokuvia hyvin harvoin otettiin, ja silloinkin ne oli tärkestä ja merkittävästä asiasta. Valokuvaaminen oli kallista ja laitteiden siirtäminen oli vaikeata. Järnefeltin Kaski- teoksessa on kuitenkin käytetty valokuvaa apuna, Kainuun puisista maisemista.

Kuvataiteella on oma asema, ja taide on aina tavoittamatonta ja sitä ei voi sanoin kertoa. Siihen liittyy jotakin selittämätöntä mystiikkaa. Kuvataiteessa on vaikeata arvostella numeroin työtä, sillä kaikki taide on omanlaista sekä omalaatuista. Tämän takia taide voi olla vaikeata ymmärtää, tehdessä realistisia anatomia piirroksia täytyy osata tehdä taidetta tietyn kaavan mukaisesti, silloin taide on myös tieteellistä. Esimerkiksi ihmisenkin anatomia on myös lääketiedettä. Tosin taide on aina myös henkilökohtaista ja jokainen taiteen kuluttaja tai tekijä tulkitsee taiteen erilaisesti.

Esihistoriallinen aika:

Itävallasta löytynyt Willendorffin Venus (voi kutsua amuletiksi, on kooltaansa pieni). Sen ajan naisihanne; kuvasi hedelmällistä naista. Tärkeintä oli siihen aikaan pysyä hengissä ja selviytyä vahvana, voimakkaana. Willendorffin Venus on mukana kannettava pieni patsas.

Luolataide:

Sitä on ympäri maailmaa, maalauksina sekä uurroksina, eli kallioon kaiverrettuina kuvina. Ne kertovat sen ajan ihmisten elämästä ja maalausväreinä on ollut veri sekä muut seokset maa-aineksista. Kiviä, keppejä sekä sammalta on käytetty työskentelyvälineinä. Silloin ei ollut ylimääräistä aikaa ruuanhankinnalta ja se kertoo siitä, että luolamaalausten tai kaiverrusten aiheilla on ollut silloin varmasti vahva ja tärkeä merkitys. Maalauksissa värit ruiskutettiin puhaltamalla putken läpi.

Taide ei välttämättä ollut aina mukana kannettavaa. Stonehenge, Englannissa sijaitseva megaliitti rakennelma on suuri ja mahtava, sen käyttötarkoitusta ja merkitystä ei tiedetä, mutta se on varmasti ollut tärkeä symboli. Se on valtavan suuri kivirakennelma ja on aikanaan symboloinut varmasti jotakin tärkeätä asiaa.

Muinaiset kulttuurit:

Kulttuuri nousi ja laajentui taloudellistumisen ja kaupungillistumisen tuloksena ja kaikesta siitä syntyi uutta kulttuuria. Esimerkiksi keramiikkaa, mosaiikein koristettuja temppelin seiniä, persialaisten matot, zikkuraatit (savitiilistä rakennetut temppelit) ja nuolenpääkirjoitus tulivat "uusina" elementteinä.

Egypti:

Egyptiläiset ovat aina arvostaneet omaa kultuuriaan.Egyptin kulttuuri alkoi 5000 eKr. Taidetta ja kulttuuria on säilyttänyt hyvin egyptiläisten hautaustapa. Siellä ei ole koskaan ollut sellaista sotaa, mikä olisi tuhonnut muinaisten kulttuurien esineistöä. Sota ja muut härkämät haluavat tuhota vanhan kulttuurin. Koska tätä ei Egyptissä ole ollut, siellä on hyvin säilynyt hyvinkin vanhat maalaukset, sargofagit ja muut esineet.

Eurooppalaista kulttuuria on Antiikin, Kreikan ja Rooman kulttuuri. Yhteisnimityksenä kulttuureille on helleeninen kulttuuri. Siihen aikaan kehittyi nykyajassakin näkyvät ja tunnetut pylväät, sekä niiden rakentamiset. Kun ne ovat aikoinaan ollut Kreikassa, ne ovat tukeneet temppelin katon tukirakenteina. Nykyään ne esiintyvät lähinnä koristeina tai muuanlaisina ikoneina. Kuvanveisto yleistyi ja kehittyi huomattavasti. Kreikkalainen kulttuuri jaetaan geometriseen, arkaaiseen, klassiseen ja hellenistiseen kauteen.

Japanin taide:

Tunnusomaista on karu yksinkertaisuus ja tyhjän tilan merkityksellisyys. Mielen tyhjentäminen ja meditaatio tarkoittaa taitessa sitä, ettei ahdeta tavaraa ja asioita täyteen esimerkiksi maalaukseen vaan jätetään väljäksi. Eli siis ei liikaa tavaraa ja infoa. Anime: piirrettyä ja elävää kuvaa, manga: still kuvaa, sarjakuvamaista. Japanissa jokaiselle ikäryhmälle on omanlaista mangaa.

Renenanssi:

1300-luvun alussa maalarit alkoivat luopua keskiaikaisista kuvamuodoista ja kehittää perspektiivistä esitystapaa, joka yhä nykyisin leimaa kuvanäkemystämme.

Taiteen tärkeä aika: renesanssin aikaan kehittyi nykyihmisille tuttua taidetta. Taiteen tekemisen ja tuottamisen siihen aikaan mahdollisti rikkaat kauppiassuvut esimerkiksi Italiassa. Suvut elättivät taiteilijoita ostamalla heiltä heidän taideteoksiansa. Keskiajalla myös kirkot maksoivat taideteoksista. Kirkon maksamana taideteokset olivat tosin ”rajoitettuja”, sillä silloin kirkot halusivat ja maksoivat kristillisistä kuvista, ikoneista jne. Tosin renesanssin aikaan taiteentekemistä aikaisemmin rajoittanut sakraali, pyhä aihemaailma laajeni vähitellen kohti ajallista maailmaa ja taide alkoi käyttää uusia aiheita.

Pikkuhiljaa tuon ajan maailmankuva muuttui ja laajat kauppasuhteet ja vilkas tavaravaihto toi ideoita ammatistaan ylpeille käsityöläisille ja kauppiaille ja uusia keksintöjä ja havaintoja kehittyi. Giotto di Bondone toi maalaustaiteeseen uuden realismin, jossaihminen, tila ja maisema koettiin samanarvoisiksi. Rirenzen tuomiokirkon kupolin rakentaja Filippo Brunelleschi oli todennut, että luonnossa kaikki samansuuntaiset linjat tuntuvat pakenevan yhteen kaukana olevaan pisteeseen. Perspektiivin ”keksimisen” merkityksen maalaustaiteelle ymmärsi ensimmäisenä taidemaalari Masaccio. Hän maalasi Firenzen Santa Maria Novellan kirkkoon noin vuonna 1427 Pyhää Kolminaisuutta esittävän freskon. Perspektiivi siis keksittiin ”sattumalta”.

Humanismin ihanteet ja kiinnostus ihmiseen johtivat renesanssin aikana uuden taiteenlajin, muotokuvamaalauksen, syntyyn. Muotokuvamaalausten lisäksi maalarit pitivät ihmisen anatomian merkitystä tärkeänä. Renesanssi on ”aika, jolloin taiteilina syntyy”. Renesanssin ajan tärkeimpiä maalareita oli esimerkiksi Leonardo da Vinci, ”kaikkien tieteiden mestari”. Hän ei ainoastaan nerokkaasti uudistanut maalaustaidetta, vaan hänellä oli myös laajat tiedot aikansa luonnontieteidenkaikilta aloilta, samoin tekniikasta ja arkkitehtuurista. Renesanssin ajalta on peräisin ajatus, että ihmistä et voi kuvata realistisesti ellet tiedä ihmisen anatomiaa ja osaa sitä.

Rokokoo:
Kaunis illuusio

1700-luku oli valistuksen vuosisata. Filosofit, yhteiskunnan uudistajat, tutkijat, kirjailijat ja kuvataiteilijat osallistuivat kaikki kehitykseen, joka kulminoitui Ranskan vallankumoukseen 1789. Sosiaaliset muutokset heijastuivat myös taiteeseen. Prameasta ja ylvästä barokkityylistä siirryttiin intiimiin, koristeelliseen ja tunnelmalliseen taiteeseen. Rokokoon taide sai vaikutteita kiinalaisesta posliinitaiteesta. Ennen rokokoota barokki oli vallassaan, silloin kuninkaita ja hallitsijoita kuvattiin voimakkaiksi ja mahtipontisiksi taiteessa. Muotokuvat olivat tummia ja vahvat sävyt näkyivät selvästi.

Uusklassismi:

1700-luvun lopussa kuvattiin antiikin ajan asioita ja tapahtumia. Roomalaisesta ja kreikkalaisesta taiteesta tuli ajankohtaista. Antiikki tuli muotiin. Enemmin se näkyi rakennuksissa, mutta myös maalauksissa. Taiteesta tuli yhä enemmän julkinen asia, ennen kaikkea Ranskan vallankumouksen jälkeen. Lähes samaan aikaan kuin uusklassismi, kehittyi myös maalaustyyli, joka ihannoi tunnemaailmaa ja asetti sen rationaalisen ajattelun edelle. Tämä suuntaus oli romantiikka.

Modernin maailman taide 1800-:

Taiteen uutta aikaa (aikaa, kun on ollut teollisuusvallankumous, kirkon valta väistynyt ja tieteellinen maailmankuva kehittyi).

1800-luvun alussa oli romantiikan aika. Romantiikkaan kuului subjektiivinen näkemys maailmasta. Sotien ja vallankumousten jälkeen taide ja sen tuottaminen muuttui erilaiseksi eri maissa.

Romantiikka:

-Romantiikka Saksassa 1800-1830

Ranskan vallankumouksen jälkeen jälkeinen sukupolvi koki perusteellisen yhteiskunnallisen muutoksen. Eurooppaa ravisteli kriisit, vallankumoukset ja sodat. Edelleen uskottiin yksilöön ja itsenäiseen, vastuuntuntoiseen ihmiseen jota oli kuvattu jo uusklassismin aikana. Mutta nyt yksilöllisyyttä ruuvattiin vielä yhden kierteen verran ylemmäksi – taiteen keskipisteeksi tuli minä, subjektiivinen käsitys. Romanttinen liike halusi vangita ”maailman kokonaisuudessaan” ja se tapahtuisi muun muassa siten, että ylitettäisiin erilaisten taiteellisten kategorioitten rajat. Siten syntyi käsite ”Gesamtkuntswerk”, kokonaistaideteos. Saksan romantiikan luovia vaikutelmia olivat siis empatia ja kekseliäisyys sekä mielikuvitus.

-Romantiikka Ranskassa 1815-1850

Ranskassa kehitys kulki samaan suuntaan kuin Saksassa. Vapaustaisteluiden jälkeen palattiin vanhaan järjestykseen. Vasta nyt romantiikka sai tilaa suuren vallankumouksen maassa. Theodore Gericault oli pioneeri ja Eugene Delacroixin ohella romantiikan maalareista merkittävin. Hänen kuohuttava maalauksensa Medusan lautta aiheutti paljon negatiivista keskustelua eri Ranskan piireissä. Ensimmäist kertaa kauhua kuvattiin näin suoraan ja selvästi. Maalaus oli niinkin järkyttävä, sillä sen taustalla oli oikea tapahtuma.

Delacroix kehitti samoihin aikoihin oman värioppinsa. Kokeidensa pohjalta hän päätyi tulokseen, jonka mukaan päävärien komplementtivärejä sekoittamalla saa aikaan monenlaisia välisävyjä.

-Romantiikka Englannissa 1820-1850

Värien vapautuminen luonnehtii suuren englantilaisen romanttisen perinteeen maalarin, William Turnerin, töitä. Hänelle tarkka luonnonhavainnointi oli vain apukeino toteuttaa omaa kuvamaailmaansa. Turner meni värikokeiluissaan vielä pitemmälle kuin Delacroix. Monissa maalauksissa värejä on sivelty päällekkäin nopein vedoin. Paksut kerrokset vaihtelevat hienon, kevyen alla-prima maalauksen kanssa, Turner on käyttänyt täyteläisiä sävyjä ja voimakkaita valo-varjokontrasteja.

Todellisuuden ja mielikuvitusmaailman välinen kuilu laajeni ja jakoi lopulta taiteilijakollektiivin kahteen leiriin. Kun toinen suuntaus vannoi mielikuvituksen ja taiteellisesti luovan maailman nimeen, toinen etsiytyi todellisuuteen, siihen, jota he nimittivät realismiksi. Brittiläiset toivat Afrikasta orjia, heitä kohdeltiin rumaasti. Orjat kuljetettiin merien yli ja heidät huutokaupattiin. Turnerin töissä korostui ihmisen julmuus ja niissä otettiin kantaa orjuuttamisen vääryyteen. Romantiikan taiteeseen liittyi vahvasti myös voimakkaat säilmiöt.

Romantiikan aikaan Charles Darwin oli englantilainen luonnontieteilijä, hänen tutkimusmatkansa ja havaintonsa vaikuttivat myös romantiikan ajan taiteeseen.

Realismi ja historismi:

Realismin ajalla tauluja maalattiin esimerkiksi siten, että maalari meni jonkinlaiseen tehtaaseen ja maalasi juuri sen, mitä näki. Tuohon aikaan työlaisten olot tehtailla olivat epäpuhtaat ja kuumat. Realismille silloin oli tärkeätä, että kuvattiin asiat juuri niin kuin ne olivat. Ranskassa realistinen maalaustaide saavutti huippunsa Gustave Courbet’n teoksissa. Häntä saamme myös kiittää nimestä realismi, hän pystytti vuoden 1855 maailmannäyttelyn sisäänkäyntioven viereen puisen vajan, jonka oven yläpuolelle naulasi kyltin ”Le Realisme – G. Courbet”

Courbet oli itseoppinut sosialisti ja hänen maalaustensa teemana oli arkinen raadanta. Hän muotoili taidekäsityksensä näin: »Realismin ydin on
kaiken ihanteellisuuden kieltäminen. Luopumalla ihanteista ja kaikesta johon ne johtavat, saavutan yksilön vapauden, joka vuorostaan johtaa demokratian toteutumiseen. Realismi on olemukseltaan demokraattista taidetta. Aiheiden valintaansa hän motivoi yksinkertaisella ja ytimekkäällä tavalla: »Maalaan vain sitä mitä näen. En maalaa enkeleitä, sillä en ole koskaan nähnyt enkeliä.»

Impressionismi:

Taiteilijat tuumailivat, että ei ole mitään ideaa maalata vain realistista taidetta, kun on paljon muitakin asioita, mitä taiteella voi kertoa.

Impressionistit kuvasivat maalauksissaan suurkaupungin elämän kaikkia puolia. He jättivät ateljeensa ja lähtivät suoraan elämän keskelle kansainväliseen kulttuurimetropoliin.
He maalasivat eksklusiiveja bulevardeja, vasta perustettuja huvittelupaikkoja, asemien moderneja teräsrakenteita. Lisäksi he kuvasivat luontoon tehtyjä huviretkiä, joista oli tullut modernien kaupunkilaisten uusi virkistäytymistapa.
He olivat realisteja, jotka eivät kuitenkaan kosketelleet sosiaalisia kysymyksiä, ei edes Camille Pissarro, joka oli tunnettu anarkisti.

Monet Claude maisemamaalauksineen ajatellaan olevan tyylisuunnan isä. Laittoi toiseksi ajatuksen siitä, että asiaat pitäisi osata maalata juuri sellaisina kuin ne ovat. Hänen aikana sitä ei arvostettu, sillä ihmiset olivat tottuneet siihen, että kaikki kuvattiin mahdollisiman realistisina. Monet piti töissään tunnelmaa, värejä ja kuvauksen aihetta pääasioina. Hän ”löytää” valon merkityksen töissään. Maalaten maalauksesta pieniä osia ja luoden jokaiselle osalle oman valoituksen, hän loi valojen eri varjoista ja heijastuksista erilaisia kokonaisuuksia.

Claude Monet, ”Valon maalari”:
Claude Monet vaikutti suuresti impressionismin läpimurtoon Euroopassa. Vaikka hänellä ei ollut mitään osaa tämän taidesuuntauksen teoreettisen taustan muotoutumisessa,
hön oli kuitenkin jonkin aikaa impressionistien tärkein edustaja. Hän eli impressionismin mukana yhden sukupolven ajan ja jätti jälkeensä useita useita merkittäviä ja tärkeitä vanhuudentöitä.

Luennon täytelähteenä muistiinpanoja varten käytin Anna-Carola Krausse- Maalaustaiteen historia renesanssista nykyaikaan (2000, Könemann)