<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Energia ja lämpö</title>
<id>https://peda.net/id/40ee89c26dd</id>
<updated>2020-03-24T15:06:19+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/40ee89c26dd:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/fysiikka/anne-valjakka/l%C3%A4mp%C3%B6-ja-energia/l%C3%A4mp%C3%B6laajeneminen/energia-ja-l%C3%A4mp%C3%B6#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Energia ja aineen lämpeneminen</title>
<id>https://peda.net/id/6ccd784a6dd</id>
<updated>2020-03-24T15:14:42+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/fysiikka/anne-valjakka/l%C3%A4mp%C3%B6-ja-energia/l%C3%A4mp%C3%B6laajeneminen/energia-ja-l%C3%A4mp%C3%B6/ejal#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Energian tunnus on &lt;strong&gt;E&lt;/strong&gt; ja yksikkönä &lt;strong&gt;joule&lt;/strong&gt; (1 J).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Energia kuvaa &lt;strong&gt;kykyä vaikuttaa ympäristöön&lt;/strong&gt;, tehdä työtä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Energia liittyy mm. liikkeeseen, lämpötilaan, ääneen, valoon, sähköilmiöihin, &lt;br/&gt;&#10;magnetismiin, olomuotojen muutoksiin, kemiallisiin reaktioihin, ydinreaktioihin, &lt;br/&gt;&#10;elintoimintoihin ja teolliseen tuotantoon.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Energian säilymislaki:&lt;/strong&gt; &lt;br/&gt;&#10;energia voi &lt;strong&gt;siirtyä ja&lt;/strong&gt; &lt;strong&gt;muuttaa muotoaan&lt;/strong&gt;, mutta sen kokonaismäärä &lt;strong&gt;säilyy &lt;br/&gt;&#10;(&lt;/strong&gt;eristetyssä systeemissä). Kokonaismäärä on siis sama alussa ja lopussa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt; &lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Lämpö:&lt;/strong&gt; tarkoittaa ilmiötä, jossa kuumemmasta aineesta siirtyy energiaa &lt;br/&gt;&#10;kylmempään aineeseen ja siirtyvän energian määrää sanotaan &lt;strong&gt;lämpömääräksi&lt;/strong&gt;. &lt;br/&gt;&#10;Energian siirtyessä aineen lämpötila muuttuu tai sen olomuoto vaihtuu&lt;br/&gt;&#10;(kiinteä ↔ neste ↔ kaasu).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt; &lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vuorovaikutuksessa olevien kappaleiden &lt;strong&gt;lämpötilaerot&lt;/strong&gt; &lt;strong&gt;tasoittuvat&lt;/strong&gt;. &lt;br/&gt;&#10;  LÄMMIN → KYLMÄ&lt;br/&gt;&#10;Lämpöenergiaa siirtyy&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kalorimetrillä&lt;/strong&gt; voidaan mitata lämpöenergian muutoksia. Kalorimetri on tiiviisti &lt;br/&gt;&#10;suljettu ja eristetty astia, jonka sisällä tapahtuvia lämpötilanmuutoksia voidaan &lt;br/&gt;&#10;tarkasti havainnoida. Ruoka-aineiden energiasisältö ilmoitetaan usein kilokaloreina &lt;br/&gt;&#10;(kcal). Muunnossuhde on: 1 kcal = 4,2 kJ.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kappaleen luovuttaman tai vastaanottaman &lt;strong&gt;lämpömäärän&lt;/strong&gt; suuruus riippuu:&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;aineen määrästä (massasta)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;lämpötilanmuutoksen suuruudesta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;aineen materiaalista&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt; &lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Ominaislämpökapasiteetti: &lt;/strong&gt;kuvaa aineelle ominaista kykyä sitoa tai luovuttaa energiaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ominaislämpökapasiteetti ilmaisee, kuinka paljon energiaa tarvitaan (vapautuu), &lt;br/&gt;&#10;kun 1 kg ainetta lämpenee (jäähtyy) yhden asteen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Esimerkiksi vesi 4,19 kJ/kg&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C, puu 1,75 kJ/kg&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C, rauta 0,45 kJ/kg&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C ja hopea 0,23 kJ/kg&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Metalleilla&lt;/strong&gt; arvot ovat pieniä, jolloin niiden lämpötila nousee (tai laskee) useita asteita &lt;br/&gt;&#10;pienellä energianmuutoksella.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Vedellä&lt;/strong&gt; arvo on suuri, joten &lt;strong&gt;vesi&lt;/strong&gt; voi sitoa massaansa nähden &lt;strong&gt;paljon energiaa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;Veden suuren ominaislämpökapasiteetin vuoksi se sopii kehon lämmönsäätelyn ja &lt;br/&gt;&#10;lämmitysjärjestelmien kierrätysnesteeksi sekä tasaa maapallon lämpötilaeroja&lt;br/&gt;&#10;(maa- ja meri-ilmaston erot).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Maailmankaikkeudessa systeemit tavoittelevat yleensä pienintä energiaa (minimiä) ja &lt;br/&gt;&#10;kulkevat kohti suurempaa epäjärjestystä (entropian maksimia). &lt;br/&gt;&#10;Energian avulla on mahdollista luoda järjestystä.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-03-24T15:14:42+02:00</published>
</entry>


</feed>