<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Keskiaika Euroopassa</title>
<id>https://peda.net/id/4069efec076</id>
<updated>2024-05-01T06:09:41+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/4069efec076:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/halssilankoulu/oppiminen/oppiaineet/historia/ritari-6-kappalesanastot/keskiaika-euroopassa#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Keskiaika Euroopassa -sanasto</title>
<id>https://peda.net/id/d64bfedc076</id>
<updated>2024-05-01T06:21:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/halssilankoulu/oppiminen/oppiaineet/historia/ritari-6-kappalesanastot/keskiaika-euroopassa/keskiaika-euroopassa-sanasto#top" />
<content type="html">&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;antiikki&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Historian aikakausi. Antiikiksi kutsutaan ajanjaksoa noin 800 eaa. – 500 jaa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;Länsi-Rooma&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen sen läntisestä osasta käytetty nimi.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;Itä-Rooma&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Tunnetaan myös nimellä Bysantti. Rooman valtakunta hajosi kahtia 300-luvun lopulla. Länsi-Rooma tuhoutui 400-luvulla, mutta Itä-Rooman valtakunta säilyi aina vuoteen 1453 asti.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;varhaiskeskiaika&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Keskiajan ajanjako. Varhaiskeskiajaksi kutsutaan noin vuosia 500–900.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;paavi&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Katolisen kirkon johtaja.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;aatelinen&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Aateliset olivat kaikkein korkein sääty. He olivat yleensä varakkaita ja heillä oli monia etuoikeuksia kuten verovapaus ja yksinoikeus korkeimpiin virkoihin.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;ritari&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Keskiajalla raskaasti aseistettu ratsuväen sotilas.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;feodalismi eli läänityslaitos&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Keskiajan Euroopan läänityslaitos. Läänityslaitos perustui kuninkaan ja aatelisten keskinäisiin sopimuksiin. Kuninkaat antoivat aatelisille maa-alueita eli läänityksiä. Aateliset huolehtivat lain noudattamisesta alueillaan ja varustivat ritareita kuninkaan armeijaan. Kuningas antoi aatelisille oikeuden kerätä veroja alueellaan asuvilta ihmisiltä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;luostari&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Kirkon laitos, jossa munkit ja nunnat työskentelevät usein eristäytyneinä muusta maailmasta. Luostarilaitos on saanut alkunsa 300-luvulla. Keskiajan luostarit olivat usein myös tieteenharjoittamisen ja opiskelun keskuksia.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;kirkonkirous&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Paavin jollekin ihmiselle julistama rangaistus. Kirottu ihminen eristettiin muista ihmisistä, eikä hän saanut osallistua jumalanpalvelukseen tai solmia avioliittoa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;pyhimys&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Katolisen kirkon pyhimykset ovat paavin pyhäksi julistamia ihmisiä, jotka elinaikanaan ovat tehneet ihmetekoja.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;katedraali&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Katedraali eli tuomiokirkko on kristillinen kirkko, jota johtaa piispa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;islam&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Profeetta Muhammedin 600-luvun alkupuolella perustama uskonto. Islam syntyi nykyisen Saudi-Arabian alueella.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;filosofia&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Filosofia on ajattelemisen taitoa korostava tiede, joka sai alkunsa antiikin Kreikasta. Filosofi on filosofiaa harjoittava henkilö.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;sydänkeskiaika&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Keskiajan ajanjakso. Sydänkeskiajaksi kutsutaan noin vuosia 1000–1200.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;ristiretki&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Keskiajalla kristinuskon puolesta käyty sota. Ristiretkien tarkoitus oli usein valloittaa pyhinä pidettyjä alueita kristittyjen haltuun. Ruotsalaisten nykyisen Suomen alueelle tekemillä ristiretkillä tavoitteena oli kristinuskon levittäminen uusille alueille.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;kaukokauppa&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Kaukaisten alueiden kanssa käyty ulkomaankauppa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;raatihuone&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Eräänlainen kaupungintalo. Keskiajan Euroopassa kaupunkeja hallinneet raadit kokoontuivat raatihuoneella.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;kisälli&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Keskiajalla mestarin alaisuudessa toiminut käsityöläinen, jolla ei ollut oikeutta perustaa omaa liikettään.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;porvari&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Porvaristo oli yksi keskiajan säädyistä ja porvari tähän säätyyn kuulunut henkilö. Porvareilla tarkoitettiin kaupunkien kauppiaita ja varakkaita käsityöläisiä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;</content>
<published>2024-05-01T06:21:01+03:00</published>
</entry>


</feed>