<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/546/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>HI02.2 syksy 2026</title>
<id>https://peda.net/id/3fbd192892461</id>
<updated>2026-08-07T12:56:23+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/3fbd192892461:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/546/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>13. Kylmää sotaa kolmannessa maailmassa</title>
<id>https://peda.net/id/669162baac731</id>
<updated>2026-09-10T10:55:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/13.-kylmaa-sotaa-kolmannessa-maailmassa#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Lue kirjan kappale 13. ja vastaa kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. a) Miksi dekolonisaatio alkoi juuri toisen maailmansodan jälkeen?&lt;br/&gt;&#10;b) Miten dekolonisaatio vaikutti kylmään sotaan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Laadi lyhyt tiivistelmä Korean ja Vietnamin sodista. Mieti sen jälkeen, mitä yhteistä ja mitä eroja sodilla oli. Huomioi alla olevat kartat sodista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vietnamin sota&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/karhulanlukio/opiskelu/oppiaineet/historia/ks/kylm%C3%A4n-sodan-aika/ksjvs/vietnam-png:file/photo/c1bb37fcb90abc5bf19ae65a17bc1a424fcd94d6/Vietnam.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vietnam.png&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Korean sota&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;sFlh5c FyHeAf iPVvYb&quot; src=&quot;https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/karhulanlukio/opiskelu/oppiaineet/historia/ks/kylm%C3%A4n-sodan-aika/ksjvs/korea-png:file/download/2616496a4c7e31316a1e3c477bbb50f48dfc3b1b/Korea.png&quot; alt=&quot;Korea.png&quot; aria-hidden=&quot;false&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;</content>
<published>2026-09-09T20:25:06+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>11. Kaksinapainen maailma</title>
<id>https://peda.net/id/ae0daf22ab791</id>
<updated>2026-09-08T14:37:32+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/11.-kaksinapainen-maailma#top" />
<content type="html">Lue kpl. 11. Tee kappaleen tehtävät 1,3,4 ja 7.</content>
<published>2026-09-08T14:37:32+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10. Kansanmurhat ja politiikka</title>
<id>https://peda.net/id/2f5c4f7aab701</id>
<updated>2026-09-08T13:29:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/10.-kansanmurhat-ja-politiikka#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Millainen vaikutus kansanmurhilla on ollut kansainväliseen politiikkaan?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- ovat vaikuttaneet kansinvälisiin sodan sääntöjä koskeviin sopimuksiin&lt;br/&gt;&#10;- käytetään edelleen oikeuttamaan eri valtioiden toimia&lt;br/&gt;&#10;- niiden aiheuttama kauna vaikuttaa edelleen valtioiden välisiin suhteisiin&lt;br/&gt;&#10;- vaikuttaa myös YK:n toimintaan, koska sillä on oikeus määrittää jokin asia kansanmurhaksi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Ketkä pyrkivät korostamaan holokaustia?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- juutalaiset pyrkivät korostamaan asemaansa kansanmurhan uhrina&lt;br/&gt;&#10;- holokaustin avulla perusteltiin juutalaisvaltion perustamista keskelle arabialuetta&lt;br/&gt;&#10;- valtion perustaminen nähtiin hyvitykseksi juutalaisten kärsimyksille&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Ketkä vähättelevät holokaustia?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- äärioikeisto, uusnatsit ja jotkin jyrkän linjan arabit&lt;br/&gt;&#10;- esim. Saksassa holokaustin kieltäminen on rikos&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Kansanmurhien käsittelyyn liittyy paljon historiapolitiikkaa.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- uhrin asemaa saatetaan korostaa ja siten oikeuttaa omaa toimintaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5. Miten Saksa on pyrkinyt hallitsemaan menneisyyttään?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- poliitikot ovat jo 1970-luvulta avoimesti pyytäneet anteeksi juutalaisvainoja&lt;br/&gt;&#10;- kylmän sodan jälkeen ja Saksojen yhdistyttyä asiasta on keskusteltu avoimesti ja sitä on tukittu paljon&lt;br/&gt;&#10;- on myös myös mietitty tavallisten saksalaisten osuutta juutalaisvainoihin mahdollistajana&lt;br/&gt;&#10;- aiheesta on tehty paljon kirjoja, elokuvia ja dokumentteja&lt;br/&gt;&#10;- uhreille on pystytetty muistomerkkejä ja aihe on laajasti esillä museoissa&lt;br/&gt;&#10;- natsisymbolit on kielletty Saksassa</content>
<published>2026-09-08T13:29:34+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Nyrnbergin oikeudenkäynti 1945-46</title>
<id>https://peda.net/id/af650384ab6f1</id>
<updated>2026-09-08T13:25:59+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/nyrnbergin-oikeudenkaynti-1945-46#top" />
<content type="html">Nyrnbergin oikeudenkäynti ja tuomitut &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnit#Ensimm%C3%A4isen_N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnin_syytetyt&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnit#Ensimm%C3%A4isen_N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnin_syytetyt&lt;/a&gt;</content>
<published>2026-09-08T13:25:59+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. Natsi-Saksan keskitysleirit</title>
<id>https://peda.net/id/f9ab3508ab6f1</id>
<updated>2026-09-08T13:28:04+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/9.-natsi-saksan-keskitysleirit#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;svg mw-mmv-dialog-is-open&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/WW2_Holocaust_Europe_N-E_map-fr.svg/1920px-WW2_Holocaust_Europe_N-E_map-fr.svg.png&quot;/&gt;</content>
<published>2026-09-08T13:28:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. Kansanmurhat historiassa ja ihmisoikeudet</title>
<id>https://peda.net/id/6528c5c6ab6f1</id>
<updated>2026-09-08T13:23:55+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/9.-kansanmurhat-historiassa-ja-ihmisoikeudet#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. a) Mitä tarkoitetaan käsitteellä kansanmurha?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- rikos, jossa pyritään järjestelmällisesti tuhoamaan rodullinen, kansallinen, uskonnollinen tai etninen ryhmä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;  b) Mitä piirteitä kansanmurhiin liittyy?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kohdistuu yleensä vähemmistöön&lt;br/&gt;&#10;- ryhdytään lietsomaan vihaa jotain ihmisryhmää vastaan propagandan avulla&lt;br/&gt;&#10;- valtaväestö alkaa pitää kyseistä vähemmistöä itseään alempiarvoisena ja uhkana itselleen&lt;br/&gt;&#10;- poliittiset ja uskonnolliset oikeudet ja oikeus uskonnon harjoittamiseen saatetaan kieltää&lt;br/&gt;&#10;- vähemmistöön kohdistetaan väkivaltaa&lt;br/&gt;&#10;- lopulta tilanne kehittyy niin pahaksi, että se johtaa kansanmurhaan, jossa väestö pyritään tuhoamaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Miksi kansallissosialistit alkoivat vainoamaan juutalaisia?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kansallissosialistit hyödynsivät jo olemassaolevaa antisemitismiä&lt;br/&gt;&#10;- juutalaiset joutuivat olemaan syntipukkina Saksan vaikeuksiin&lt;br/&gt;&#10;- juutalaisia syytettiin esim. ensimmäisen maailmansodan tappiosta, taloudellisten voittojen käärimisestä sotateollisuudessa ja asevelvollisuuden pakoilusta&lt;br/&gt;&#10;- juutalaisille oltiin myös kateellisia, koska he olivat usein menestyneet liike-elämässä, kulttuurissa ja tieteissä&lt;br/&gt;&#10;- Hitler pelotteli juutalaisten maailmanlaajuisella salaliitolla&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Tee aikajana juutalaisvainojen etenemisestä Saksassa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;1933 kansallissosialistit pääsivät valtaan Saksassa ja juutalaisvainot alkoivat&lt;br/&gt;&#10;1935 Nurnbergin rotulait&lt;br/&gt;&#10;1938 kristalliyön myötä vaino muuttui väkivaltaiseksi&lt;br/&gt;&#10;1939 alkaen Saksan valloitusten edetessä valloitettujen alueiden väestö kartoitettiin ja juutalaisväestöä alettin kuljettaa keskitysleireille, joita perustetiin joka puolella Saksaa ja valloitettuja alueita&lt;br/&gt;&#10;1941 lopullinen ratkaisu, jonka tavoitteena oli koko Euroopan juutalaisväestön tuhoaminen</content>
<published>2026-09-08T13:23:55+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. ja 10. Kansanmurhat</title>
<id>https://peda.net/id/c0697536aaaa1</id>
<updated>2026-09-07T13:56:17+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/9.-ja-10.-kansanmurhat#top" />
<content type="html">Lue kappaleet 9. ja 10. ja tee seuraavat tehtävät.&lt;br/&gt;&#10;Kpl. 9. teht. 1,2 ja 3.&lt;br/&gt;&#10;Kpl. 10. teht. 1,2,3 ja 5.</content>
<published>2026-09-07T13:56:17+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Miksi akselivallat hävisivät sodan?</title>
<id>https://peda.net/id/40a48ca4a6b91</id>
<updated>2026-09-02T13:30:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/8.-miksi-akselivallat-havisivat-sodan#top" />
<content type="html">Lue oppik.s. 83 ja etsi vastauksia kysymykseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi akselivallat hävisivät sodan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- taloudelliset resurssit olivat liian pienet ympärysvaltojen voittamiseen&lt;br/&gt;&#10;- Saksa joutui taistelemaan useilla eri rintamilla ja siten voimavarat eivät riittäneet siitäkään syystä&lt;br/&gt;&#10;- Saksa jäi jälkeen teknologian kehityksestä ja liittoutuneiden aseistus parani ja kasvoi sodan pitkittyessä&lt;br/&gt;&#10;- akselivallat teki useita taktisia virheitä, esim. kieltämällä joukkojen perääntymiset, Saksa aliarvioi Neuvostoliiton voimavarat ja laajuuden, huono varautuminen talvisodankäyntiin. Hitler usein päätti asioista asioita paremmin tuntevan sotilasjohdon ohitse.&lt;br/&gt;&#10;- valloitusten laajuuden takia Saksa ei saanut valloittamiaan alueita kunnolla hallintaan, joten niiden taloudellisten voimavarojen hyödyntäminen ei onnistunut kunnolla</content>
<published>2026-09-02T13:30:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8.Toisen maailmansodan alueelliset ja poliittiset seuraukset</title>
<id>https://peda.net/id/bb1d05e4a6b71</id>
<updated>2026-09-02T13:19:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/8.toisen-maailmansodan-alueelliset-ja-poliittiset-seuraukset#top" />
<content type="html">Kts. oppik. s. 84-85&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* akselivallat menettivät kaikki miehittämänsä alueet&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Euroopassa tapahtui paljon aluemuutoksia, esimerkiksi:&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliitto sai lisäalueita lännestä, esimerkiksi baltian maat liitettiin siihen. Käytännössä Saksan kanssa solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen salainen etupiirijako jäi Suomea lukuunottamatat voimaan.&lt;br/&gt;&#10;- Puola menetti alueita Neuvostoliitolle, mutta sai vastaavia alueita Saksalta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Aasiassa eurooppalaisten siirtomaiden itsenäistymispyrkimykset voimistuivat ja vapausaatteet levisivät myös&lt;br/&gt;&#10;Lähi-itään ja Afrikkaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Saksa ja Itävalta miehitettiin ja jaettiin miehitysvyöhykkeisiin iso-Britannian, Ranskan, Yhdysvaltojen ja&lt;br/&gt;&#10;Neuvostoliiton kesken&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Yhdysvallat miehitti Japanin, joka demilitarisoitiin. Japani hylkäsi vanhan agressiivisen ulkopolitiikkansa ja&lt;br/&gt;&#10;keskittyi taloutensa kehittämiseen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Monissa maissa järjestettiin oikeudenkäynteja sotasyyllisiä ja -rikollisia sekä akselivaltojen kanssa&lt;br/&gt;&#10;yhteistoiminnassa olleita henkilöitä vastaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Länsi-Eurooppa menetti merkitystään maailmanpolitiikassa ja Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nousivat johtaviksi&lt;br/&gt;&#10;valtioiksi. Niiden väliset epäluulot voimistuivat&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin uudeksi maailmanrauhaa turvaavaksi järjestöksi vuonna 1945&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Myötätunto juutalaisia kohtaan vaikutti Israelin perustamiseen 1948</content>
<published>2026-09-02T13:19:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Videoita toiseen maailmansotaan liittyvistä aiheista</title>
<id>https://peda.net/id/ee2b2796a5ee1</id>
<updated>2026-09-01T13:21:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/8.-videoita-toiseen-maailmansotaan-liittyvista-aiheista#top" />
<content type="html">Pätkä elokuvasta Pelastakaa sotamies Ryan. Maihinnousu Omaha beachilla. &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=g_cCSWBo4cA&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=g_cCSWBo4cA&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Berliini keväällä 1945 &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=R5i9k7s9X_A&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=R5i9k7s9X_A&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;YLE:n juttu Normandian maihinnousun 80-vuotismuistojuhlasta 6.6.2024 &lt;a href=&quot;https://yle.fi/a/74-20092519&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://yle.fi/a/74-20092519&lt;/a&gt;</content>
<published>2026-09-01T13:21:44+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>7.Tie toiseen maailmansotaan</title>
<id>https://peda.net/id/43da1afaa5521</id>
<updated>2026-09-02T10:28:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/7.tie-toiseen-maailmansotaan#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Kirjaa ylös Saksan Versaillesin rauhansopimuksen rikkomiset ja aluelaajennukset ennen toisen maailmansodan syttymistä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Saarin alueen liittäminen kansanäänestyksellä 1935&lt;br/&gt;&#10;Reininmaan militarisoiminen 1936&lt;br/&gt;&#10;Itävalta liitettiin Saksaan 1938&lt;br/&gt;&#10;Tsekkoslovakian Sudeettialueet 1938&lt;br/&gt;&#10;Koko Tsekkoslovakia 1939&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lyhyt video Mynchenin sopimuksesta &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=t0v1NtYBKAE&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=t0v1NtYBKAE&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Neville Chamberlain lähdössä Mynchenistä &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=OzPwL5GiXIM&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=OzPwL5GiXIM&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi Ranska ja Britannia eivät kyenneet estämään Saksan laajentumista?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Ne tunsivat huonoa omaatuntoa ensimmäisen maailmansodan rauhanteosta ja Saksan kohtelusta.&lt;br/&gt;&#10;Harjoittivat myöntyvyyspolitiikkaa.&lt;br/&gt;&#10;Halusivat välttää sodan keinolla, millä hyvänsä.&lt;br/&gt;&#10;Länsivallat olivat sotilaallisesti heikkouden tilassa.&lt;br/&gt;&#10;Toisaalta Saksa olisi tuki Neuvostoliittoa vastaan.&lt;br/&gt;&#10;Hitler pystyi perustelemaan vaatimuksensa: saksalaiset oli saatava samaan valtioon ja häpeärauhan virheet oli korjattava.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen 23.8. 1939. Salaisessa lisäpöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan valtiot etupiireiksi. Länsi-Puola joutui Saksan etupiiriin ja Suomi, Baltian maat ja Itä-Puola joutuivat Neuvostoliiton etupiiriin.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi sopimus oli täydellinen yllätys muulle Euroopalle?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Stalin ja Hitler olivat toistensa vihollisia ja Hitler oli luvannut tuhota kommunismin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miten osapuolet hyötyivät sopimuksesta?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Hyödyt Saksalle&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Mahdollisti hyökkäyksen Puolaan joutumatta kahden rintaman sotaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Hyödyt Neuvostoliitolle:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Neuvostoliitto sai varustautumisaikaa ja vapaat kädet Itä-Euroopan suhteen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miten toinen maailmansota alkoi?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9. 1939.</content>
<published>2026-08-31T18:40:16+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Diktatuurien aika</title>
<id>https://peda.net/id/5b419f86a09a1</id>
<updated>2026-08-26T10:48:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/6.-diktatuurien-aika2#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Sisällissodan kausi 1919-20&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- sisällissota bolsevikkien ja valkoisten kesken&lt;br/&gt;&#10;- ulkovaltojen sekaantuminen Venäjän sisällissotaan, mm. Britannia&lt;br/&gt;&#10;- sekavat olot&lt;br/&gt;&#10;- Lenin joukkoineen voitti&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lenin kausi 1920-24&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- olojen rauhoittuminen&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen diktatuuri&lt;br/&gt;&#10;- 1922 perustettiin neuvostoliito&lt;br/&gt;&#10;- NEP-kausi: totaalista sosialisointia ei vielä aloitettu, vaan sallittiin jonkin verran ykstyisyritteliäisyyttä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Stalinin hallinto 1920-luvun puolivälistä alkaen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Leninin kuoltua valtataistelu Stalinin ja puna-armeijan johtajan Trotskin välillä&lt;br/&gt;&#10;- päättyi Stalinin voittoon&lt;br/&gt;&#10;- diktatuuri&lt;br/&gt;&#10;- Venäjän teollistaminen&lt;br/&gt;&#10;- viisivuotissuunnitelmat&lt;br/&gt;&#10;- maan pakkokollektivisointi, kulakkien murhat, nälänhädät&lt;br/&gt;&#10;- laajat puhdistukset, pakkotyöleirit&lt;br/&gt;&#10;- luovuttiin maailmanvallankumouksesta ja rakennettiin sosialismia Neuvostoliitossa</content>
<published>2026-08-25T18:33:44+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Diktatuurien aika</title>
<id>https://peda.net/id/345bde5ea09a1</id>
<updated>2026-08-25T18:32:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/6.-diktatuurien-aika#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Diktatuurien aika&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;  &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Monet Euroopan valtiot muuttuivat diktatuureiksi maailmansotien välisenä aikana.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Syitä:&lt;br/&gt;&#10;- monilla Euroopan valtioilla ei ollut demokratian perinteitä&lt;br/&gt;&#10;- valtioiden puoluekentät olivat usein kirjavia joka vaikeutti yhteistyötä&lt;br/&gt;&#10;- ääriliikkeiden suuri merkitys&lt;br/&gt;&#10;- ääriliikkeet turvautuivat usein väkivaltaan ja painostukseen&lt;br/&gt;&#10;- monet ihmiset olivat pettyneet sodan jälkeiseen tilanteeseen maassaan&lt;br/&gt;&#10;- Saksassa ensimmäisen maailmansodan rauha koettiin nöyryyttäväksi&lt;br/&gt;&#10;- huono taloudellinen tilanne, työttömyys&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Mikä ihmisiä veti puoleensa yksinvaltaan pyrkivissä johtajissa? &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- varakkaat ja keskiluokka näki fasismissa ja natsiaatteessa pelastuksen uhkaavalta kommunismilta&lt;br/&gt;&#10;- voimakas populismi ja propaganda, tarjottiin vaikeisiin ongelmiin helppoja ratkaisuja&lt;br/&gt;&#10;- lupasivat turvallisuutta ja ryhmän, johon samaistua&lt;br/&gt;&#10;- käyttivät nationalismia hyväkseen&lt;br/&gt;&#10;- vetosivat ihmisten suuren johtajan kaipuuseen&lt;br/&gt;&#10;- taitavat esiintymiset ja mahtavat joukkokoukukset&lt;br/&gt;&#10;- joukkotiedotusvälineiden tehokas käyttö</content>
<published>2026-08-25T18:32:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Suurvaltojen asema ja tavoitteet</title>
<id>https://peda.net/id/d0aba42ca0791</id>
<updated>2026-08-25T14:40:47+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/5.-suurvaltojen-asema-ja-tavoitteet#top" />
<content type="html">Lue kpl. 5. ja tee kappaleen tehtävät 1,2 ja 3.</content>
<published>2026-08-25T14:40:47+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Narratiivit osana natsien politiikkaa</title>
<id>https://peda.net/id/d422fdb89ec01</id>
<updated>2026-08-23T10:04:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/4.-narratiivit-osana-natsien-politiikkaa#top" />
<content type="html">Lue tietoisku ja vastaa kysymyksiin:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Mitä eroa on historiallisella narratiivillä ja historian eri tulkinnoilla?&lt;br/&gt;&#10;2. Millaisia narratiiveja natsit loivat ensimmäisestä maailmansodasta ja sen rauhanteosta?&lt;br/&gt;&#10;3. Miten narratiiveja hyödynnettiin natsien politiikassa?</content>
<published>2026-08-23T10:04:05+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Mitkä tekijät johtivat Venäjällä vallankumouksiin vuonna 1917?</title>
<id>https://peda.net/id/1705053c9ec01</id>
<updated>2026-08-23T09:58:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/4.-mitka-tekijat-johtivat-venajalla-vallankumouksiin-vuonna-#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Mitkä tekijät johtivat Venäjän vallankumouksiin vuonna 1917?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Helmikuun vallankumous&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Venäjän ongelmat kärjistyivät 1900-luvun alkupuolella: valta oli keskitetty tsaaille ja yhteiskunnalliset erot olivat suuret&lt;br/&gt;&#10;- tsaari oli määrännyt armeijan kukistamaan mielenosoituksia ja kapinoita ja oli siten menettänyt kannatustaan&lt;br/&gt;&#10;- suuret tappiot ensimmäisessä maailmansodassa lisäsivät arvostelua, samalla taloudelliset ongelmat pahenivat ja suurissa kaupungeissa esiintyi nälkämellakoita&lt;br/&gt;&#10;- Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta helmikuussa 1917, koska armeija ei enää tukenut häntä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lokakuun vallankumous&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- tsaarin kukistumisen jälkeen valtaan tuli väliaikainen hallitus, mutta tilanne ei vakiintunut&lt;br/&gt;&#10;- sota Saksaa vastaan jatkui huonolla menestyksellä&lt;br/&gt;&#10;- hallituksen rinnalla tehtaissa ja armeijan joukko-osastoissa valtaa käyttivät neuvostot&lt;br/&gt;&#10;- Leninin johtamat kommunistit lupasivat kansalle &amp;quot;rauhaa, maata ja leipää&amp;quot; ja lisäsivät kannatustaan&lt;br/&gt;&#10;- kommunistien tavoitteena oli saada neuvostot puolelleen ja toteuttaa niiden avulla vallankumous&lt;br/&gt;&#10;- kumous toteutettiin lokakuussa Pietarissa, ja lähes verettömässä vallankaappauksessa kommunistit valtasivat keskeiset hallintopaikat&lt;br/&gt;&#10;- tämän jälkeen kumous eteni muualle Venäjälle&lt;br/&gt;&#10;- Venäjällä syttyi sisällissota valkoisten ja punaisten välillä&lt;br/&gt;&#10;- sota päättyi punaisten eli kommunistien voittoon vuonna 1920</content>
<published>2026-08-23T09:58:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Pilakuvatehtävä ensimmäisen maailmansodan rauhanteosta</title>
<id>https://peda.net/id/aabffb989ebf1</id>
<updated>2026-08-23T09:56:51+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/4.-pilakuvatehtava-ensimmaisen-maailmansodan-rauhanteosta#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://pbs.twimg.com/media/C-018JNXoAA03mB?format=jpg&amp;amp;name=900x900&quot; alt=&quot;Kuva&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Oheinen pilakuva on aikalaisarvio Versaillesin rauhasta. Julkaistu huhtikuussa 1919. Ketkä ovat kuvan henkilöt? Miksi kuullaan vuoden 1940 ikäluokan itkevän?</content>
<published>2026-08-23T09:55:46+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. I MS:n rauhanneuvottelijat</title>
<id>https://peda.net/id/37b0d14c9be81</id>
<updated>2026-08-19T19:08:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/4.-i-ms-n-rauhanneuvottelijat#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;shrinkToFit&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5a/Big_four.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;amp;utm_campaign=imageinfo&amp;amp;utm_content=original&quot; alt=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5a/Big_four.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;amp;utm_campaign=imageinfo&amp;amp;utm_content=original&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Pariisin rauhankonferenssin ”neljä suurta”: &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/David_Lloyd_George&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lloyd George&lt;/a&gt;, &lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Vittorio_Orlando&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Vittorio Orlando&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Vittorio Orlando&lt;/a&gt;,Georges &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Georges_Clemenceau&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Georges Clemenceau&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Clemenceau&lt;/a&gt; ja &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Woodrow_Wilson&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Woodrow Wilson&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Woodrow Wilson&lt;/a&gt;.</content>
<published>2026-08-19T19:08:29+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Versaillesin rauha</title>
<id>https://peda.net/id/823e588e9be71</id>
<updated>2026-08-25T13:58:53+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/4.-versaillesin-rauha#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan s. 40 ja 41 ja vastaa kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Selvitä Saksan rauhanehdot.&lt;br/&gt;&#10;- Saksa todettiin yksin syylliseksi sotaan&lt;br/&gt;&#10;- Saksa joutui maksamaan sotakorvauksia 33 miljardia dollaria&lt;br/&gt;&#10;- Saksan aseistusta rajoitettiin ja armeijan koko rajoitettiin 100 000 mieheen&lt;br/&gt;&#10;- Saksa menetti siirtomaansa&lt;br/&gt;&#10;- aluemenetykset: Saarin alue annettiin 15 vuodeksi Kansainliiton valvontaan, Reininmaa demilitarisoitiin, Elsass-Lothringen Ranskalle, Länsi-Preussi Puolalle, Memelin alue Liettualle&lt;br/&gt;&#10;2. a) Pohdi, miksi Saksa julistettiin yksin syylliseksi sotaan?&lt;br/&gt;&#10;- Saksaa haluttiin rangaista ja sitä haluttiin heikentää. Syylliseksi toteaminen loi perustelun rauhanehdoille.&lt;br/&gt;&#10;b) Millä perusteella Saksa ei ollut ainoa syyllinen?&lt;br/&gt;&#10;- sodan taustalla oli kiihkonationalismi ja tiukka liittopolitiikka, josta liittolaiset pitivät kiinni konflikstin tullessa&lt;br/&gt;&#10;3. Perustele väite: ”Ensimmäisen maailmansodan rauhassa kylvettiin jo toisen maailmansodan siemenet.”&lt;br/&gt;&#10;- epäoikeudenmukainen rauhanteko herätti Saksassa revanssimielialaa ja tyytymättömyyttä&lt;br/&gt;&#10;- Hitler nousi valtaan lupaamalla repiä rikki Versaillesin rauhan&lt;br/&gt;&#10;4. Millaisia seurauksia ensimmäisellä maailmansodalla oli Euroopassa?&lt;br/&gt;&#10;- Eurooppaan syntyi uusia valtioita: Suomi, Viro, Latvia ja Liettua, Puola, Tsekkoslovakia, Jugoslavia ja Irlanti&lt;br/&gt;&#10;- Itävalta-Unkari hajosi kahdeksi valtioksi&lt;br/&gt;&#10;- Myös Saksan keisarikunta kukistui, syntyi Weimarin tasavalta&lt;br/&gt;&#10;- Venäjän vallankumous synnytti Neuvostoliiton&lt;br/&gt;&#10;5. Miksi Kansainliitto jäi heikoksi?&lt;br/&gt;&#10;- USA ei liittynyt järjestöön&lt;br/&gt;&#10;- Kansainliitolla ei ollut käytössään asevoimia&lt;br/&gt;&#10;- ei voimia painostaa valtioita rauhaan</content>
<published>2026-08-19T19:03:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. I MS:n länsirintaman taistelupaikkoja</title>
<id>https://peda.net/id/071ef5e09ebd1</id>
<updated>2026-08-23T09:47:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/teksti#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;jpg mw-mmv-dialog-is-open&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/120px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;amp;utm_campaign=parser&amp;amp;utm_content=thumbnail&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;mwwQ&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: resource=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Western_front_1918_german.jpg&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: srcset=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/20px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 20w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/40px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 40w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/60px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 60w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/120px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 120w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/250px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 250w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/330px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 330w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/500px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 500w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/960px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 960w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/42/Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail_unscaled 1242w&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-file-width=&quot;1242&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-file-height=&quot;961&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-file-type=&quot;bitmap&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-url=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/42/Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=original&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: sizes=&quot;715px&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: style=&quot;width: 715px; height: 553px;&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;Länsirintaman taistelupaikkoja&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ranskan onnistui suurin ponnistuksin pysäyttää Saksan jossain määrin haparoiva eteneminen Marnejoella. Marnen taistelun jälkeen joukot kaivautuivat maahan suojautuakseen konekiväärien ja tykistön tulitukselta. Lnsirintama vakiintui.&#10;&lt;table class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float: right; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;caption&gt;&lt;em&gt;Tappiot suurimmissa &lt;br/&gt;&#10;länsirintaman taisteluissa.&lt;/em&gt;&lt;/caption&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;th&gt;Taistelu&lt;/th&gt;&#10;&lt;th&gt;Vuosi&lt;/th&gt;&#10;&lt;th&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Ympärysvallat&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Ympärysvallat&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ympärysvallat&lt;/a&gt;&lt;/th&gt;&#10;&lt;th&gt;Saksalaiset&lt;/th&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Marnen_ensimmäinen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Marnen ensimmäinen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;1. Marne&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;1914&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;263 000&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;250 000&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Verdunin_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Verdunin taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Verdun&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;1916&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;377 000+&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;336 000+&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Sommen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Sommen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Somme&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;1916&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;623 907&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;465 000+&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Aisnen_toinen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Aisnen toinen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;2. Aisne&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;1917&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;187 000&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;168 000&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Kevätoffensiivi#Michael&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Kevätoffensiivi&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Michael&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;1918&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;255 000&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;239 000&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;p&gt;Kuuluisimmat länsirintaman taistelut lienevät Saksan aloittama &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Verdunin_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Verdunin taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Verdunin taistelu&lt;/a&gt; ja &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Ympärysvallat&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Ympärysvallat&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;ympärysvaltojen&lt;/a&gt; aloittama &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Sommen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Sommen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sommen taistelu&lt;/a&gt;, molemmat vuonna 1916. Sommen taistelu on suurimpia historian tuntemia taisteluja. &lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivellen_operaatio&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Nivellen operaatio&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Nivellen operaatio&lt;/a&gt; oli suuri, epäonnistunut, etukäteen laajalti arvosteltu hyökkäys 1917 Aisnejoella. &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Passchendaelen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Passchendaelen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Passchendaelen taistelu&lt;/a&gt; on myös jäänyt historiaan turhana, suurena taisteluna.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vuonna 1915 länsirintamalla käytiin kolme &lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Ypresin_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Ypresin taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ypresin taistelua&lt;/a&gt;, joista &lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Ypresin_toinen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Ypresin toinen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;toisessa&lt;/a&gt; saksalaiset tappoivat 5&lt;span&gt; &lt;/span&gt;000 sotilasta kloorikaasulla. Myös britit ottivat käyttöön kaasuaseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kesäkuun 1. päivänä &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Sommen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Sommen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sommen taistelun&lt;/a&gt; ensimmäisenä päivänä kaatui 19&lt;span&gt; &lt;/span&gt;240 englantilaista, ja haavoittui 57&lt;span&gt; &lt;/span&gt;470. 9. huhtikuuta – 16. maaliskuuta 1917 &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Arrasin_taistelu_(1917)&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Arrasin taistelu (1917)&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;taisteltiin Arrasissa&lt;/a&gt;. Brittien tappiot 150&lt;span&gt; &lt;/span&gt;000, Saksan tappiot 100&lt;span&gt; &lt;/span&gt;000. Arrasin taistelu ei johtanut merkittäviin rintaman muutoksiin.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2026-08-23T09:36:53+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Ensimmäisen maailmansodan aikaisia aseita</title>
<id>https://peda.net/id/d3807b889be61</id>
<updated>2026-08-19T19:01:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/4.-ensimmaisen-maailmansodan-aikaisia-aseita#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f8/Fokker_Dr1_on_the_ground.jpg&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Saksalainen Fokker ensimmäisen maailmansodan ajoilta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/dc/Dicke_Bertha.Big_Bertha.jpg&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&amp;quot;Paksu-Bertta&amp;quot;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;(&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_kieli&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Saksan kieli&quot;&gt;saks.&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span lang=&quot;de&quot;&gt;&lt;em&gt;Dicke Bertha&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;) oli ensimmäisen maailmansodan aikainen saksalainen 42 cm L/14-mallin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Haupitsi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Haupitsi&quot;&gt;haupitsi&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kruppin asetehtaan pääsuunnittelija Fritz Rausenberger suunnitteli tykin 1900-luvun alussa.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustav_Krupp_von_Bohlen_und_Halbach&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Gustav Krupp von Bohlen und Halbach&quot;&gt;Gustav Krupp von Bohlen und Halbach&lt;/a&gt;,&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Krupp&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Krupp&quot;&gt;Kruppin teollisuussuvun&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;pää nimesi tykin vaimonsa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Bertha_Krupp&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Bertha Krupp&quot;&gt;Berthan&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;mukaan. Ensimmäinen Paksu-Bertta valmistui joulukuussa 1913. Maaliskuussa 1914 se esiteltiin keisari&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Vilhelm_II_(Saksa)&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Vilhelm II (Saksa)&quot;&gt;Vilhelm II:lle&lt;/a&gt;, joka oli kovasti vaikuttunut uudesta aseesta. Haupitsin kranaatit painoivat 820 kg, ja sen suurin kantama oli 15 km ja koro 80 astetta. Vain 30 rakennettiin ja niitä käytettiin mm.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Verdunin_taistelu&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Verdunin taistelu&quot;&gt;Verdunin taistelussa&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;1916.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2026-08-19T18:58:31+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>I maailmansodan keskeiset tapahtumat</title>
<id>https://peda.net/id/2a079a309b2a1</id>
<updated>2026-08-18T20:28:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/i-maailmansodan-keskeiset-tapahtumat#top" />
<content type="html">Lue kirjan kappale 4. Kokoa muistiinpanoihisi ranskalaisin viivoin ensimmäisen maailmansodan keskeiset vaiheet.&lt;br/&gt;&#10;1. Saksa hyökkäsi Ranskan kimppuun Belgian kautta syksyllä 1914.&lt;br/&gt;&#10;2. Saksan hyökkäys pysähtyi Marne-joelle n. 70 km:n päähän Pariisista.&lt;br/&gt;&#10;3. Länsirintaman taistelut juuttuivat neljä vuotta kestäneeksi asemasodaksi.&lt;br/&gt;&#10;4. Venäjä aiheutti Itävalta-Unkarille raskaita tappioita itärintamalla ja Sksan oli pakko lähettää liittolaiselleen apua, mikä osaltaan heikensi hyökkäystä länsirintamalla.&lt;br/&gt;&#10;5. Saksan avulla Venäjä pakotettiin vetäytymään itärintamalla elok. 1914.&lt;br/&gt;&#10;6. Itävalta-Unkari hyökkäsi Serbiaan, mutta hyökkäys eponnistui ja Saksa joutui apuun sielläkin.&lt;br/&gt;&#10;7. Italia ei mennyt liittolaistensa avuksi, vaan 1915 siirtyi Ympärysvaltojen puolelle.&lt;br/&gt;&#10;8. Saksa julistaa rajoittamattoman sukellusvenesodan saartaakseen Britannian helmik. 1917.&lt;br/&gt;&#10;9. Saksa meni upottamaan matkustajalaiva Lusitanian, missä oli amerikkalaisia matkustajia ja huhut Saksan vehkeilystä Meksikon kanssa Yhdysvaltoja vastaan. USA julisit sodan keskusvaltoja vastaan huhtik. 1917.&lt;br/&gt;&#10;10. Amerikkalaisia joukkoja alettiin laivata Britannian pohjoisosaan, josta he siirtyivät länsirintamalle.&lt;br/&gt;&#10;11. Vanäjän sotiminen sujui huonosti ja siellä tapahtui kaksi vallankumousta maaliskuussa ja marraskuussa 1917.&lt;br/&gt;&#10;12. Venäjä teki keskusvaltojen kanssa Brest-Litovskin rauhan, jossa Saksa sai merkittäviä aluelaajennuksia maaliskuussa 1918.&lt;br/&gt;&#10;13. Saksan suurhyökkäys länsirintamalla vuoden 1918 alussa, jossa Saksa ei saavuttanut läpimurtoa.&lt;br/&gt;&#10;14. Saksassa tapahtui vallankumous ja Wilhelm toinen luopui vallasta ja Saksasta tuli tasavalta marrask. 1918. Aselepo.&lt;br/&gt;&#10;15. Kommunistien spartakistikapina Saksassa tammikuussa 1919, joka kukistettiin verisesti.</content>
<published>2026-08-18T20:28:02+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Pilakuvatehtävä imperialismista</title>
<id>https://peda.net/id/962c7f8e99661</id>
<updated>2026-08-16T14:39:27+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/3.-pilakuvatehtava-imperialismista#top" />
<content type="html">1. Tutki alla olevaa &lt;em&gt;Judge&lt;/em&gt;-lehdessä julkaistua pilapiirrosta (1899) ja vastaa kysymyksiin!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;a) Piirroksen nimi on &amp;quot;The White Man's Burden&amp;quot;. Kuinka suomentaisit sen?&lt;br/&gt;&#10;b) Mihin asioihin kiinnität huomiota kuvassa?&lt;br/&gt;&#10;c) Mikä on kuvan viesti/sanoma?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/korpilahdenyhtenaiskoulu/oppiaineet/historia/7-historia/3iu1/imperialismi/imperialismi/t:file/photo/9b81f096f554b18fbd1dae562e0ac0e7af500867/_The_White_Man%27s_Burden__Judge_1899.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;_The_White_Man's_Burden__Judge_1899.png&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Tutki alla olevaa pilapiirrosta ja vastaa kysymyksiin!&lt;br/&gt;&#10;a) Mihin asioihin kiinnität huomiota kuvassa &amp;quot;The White (?) Man's Burden&amp;quot;. Miten kuvan viesti eroaa edellisestä kuvasta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/korpilahdenyhtenaiskoulu/oppiaineet/historia/7-historia/3iu1/imperialismi/imperialismi/t2:file/download/04cf98df757381bf961c3e6b4e8cce7f3dccedbe/The_white_mans_burden.gif&quot; alt=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/korpilahdenyhtenaiskoulu/oppiaineet/historia/7-historia/3iu1/imperialismi/imperialismi/t2:file/download/04cf98df757381bf961c3e6b4e8cce7f3dccedbe/The_white_mans_burden.gif&quot;/&gt;</content>
<published>2026-08-16T14:35:31+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Siirtomaahallinnon vaikutukset kohdemaissa</title>
<id>https://peda.net/id/5ec2cf3099661</id>
<updated>2026-08-16T14:33:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/3.-siirtomaahallinnon-vaikutukset-kohdemaissa#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Siirtomaahallinnon vaikutukset kohdemaissa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Negatiiviset vaikutukset:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- talous laitettiin palvelemaan emämaan tarpeita. Syntyi monokulttuureja, joissa koko talous alistettiin palvelemaan emämaan tarpeita ja maan koko tuotanto perutstui yhden tai kahden vientituotteen tuottamiseen&lt;br/&gt;&#10;- parhaimmat viljelysmaat siirtomaaisäntien hallintaan&lt;br/&gt;&#10;- pakkotyö&lt;br/&gt;&#10;- ruoantuotanto saattoi taantua, jos kekityttiin vain emämaan kannalta hyödyllisten tuotteiden tuottamiseen&lt;br/&gt;&#10;- valloitettujen alueiden rikkaudet emämaan valvointaan&lt;br/&gt;&#10;- valloitukset rikkoivat perinteiset heimorajat ja uusien valtioiden rajat vedettiin Euroopassa kartalla&lt;br/&gt;&#10;- emämaa saattoi myös lietsoa eripuraa eri heimojen välillä suosimalla jotain heimoa&lt;br/&gt;&#10;- vastustus kukistettiin julmasti&lt;br/&gt;&#10;- alkuperäiskulttuuri joutui sopeutumaan valloittajan kulttuuriin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Positiiviset vaikutukset:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- oikeusjärjestelmä Euroopasta&lt;br/&gt;&#10;- järjestäytynyt hallinto&lt;br/&gt;&#10;- uuden teknologian tulo&lt;br/&gt;&#10;- koulutus ja terveydenhuolto paranivat&lt;br/&gt;&#10;- kulkuyhteydet paranivat&lt;br/&gt;&#10;- osa paikallisista hyötyi myös taloudellisesti</content>
<published>2026-08-16T14:33:58+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Imperialismi</title>
<id>https://peda.net/id/d877f39496341</id>
<updated>2026-08-12T13:01:53+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/3.-imperialismi#top" />
<content type="html">Selvitä suurimmat siirtomaavallat ja niiden omistukset. Miksi juuri nämä valtiot olivat siirtomaakilpailun voittajia?</content>
<published>2026-08-12T13:01:53+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Eri imperialististen maiden siirtomaaomistukset</title>
<id>https://peda.net/id/d424ae7692481</id>
<updated>2026-08-07T13:14:51+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/3.-eri-imperialististen-maiden-siirtomaaomistukset#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/45/World_1914_empires_colonies_territory.PNG&quot; alt=&quot;undefined&quot;/&gt;</content>
<published>2026-08-07T13:14:51+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Imperialismi Afrikassa</title>
<id>https://peda.net/id/bfd8c5e892471</id>
<updated>2026-08-07T13:07:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/3.-imperialismi-afrikassa#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a8/Scramble-for-Africa-1880-1913.png/1920px-Scramble-for-Africa-1880-1913.png&quot; alt=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a8/Scramble-for-Africa-1880-1913.png/1920px-Scramble-for-Africa-1880-1913.png&quot;/&gt;</content>
<published>2026-08-07T13:07:08+03:00</published>
</entry>


</feed>