<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>HI02.2 syksy 2026</title>
<id>https://peda.net/id/3fbd192892461</id>
<updated>2026-08-07T12:56:23+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/3fbd192892461:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Ristiriitatehtävään vastaaminen</title>
<id>https://peda.net/id/13fae266b12c1</id>
<updated>2026-09-15T20:37:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/ristiriitatehtavaan-vastaaminen#top" />
<content type="html">&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävässä harjoiteltavat tai&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;d&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ot&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;lähdekritiikki&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;historiallisten lähteiden tulkinta&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Vertaa alla olevia dokumentteja.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;a) Minkälaisen kuvan ne antavat 1980&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;luvun Neuvostoliitosta?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;b) Mikä voisi selittää eroa dokumenttien välillä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Dokumentti A:&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Viimeisen 25 vuoden aikana Neuvostoliiton elintaso on noussut huomattavasti.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Kansa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;on alkanut syödä ja pukeutua paremmin ja kestohyödykkeiden myynti on&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;moninkertaistunut.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;SNTL on maailman johtavia maita öljyn, hiilen, teräksen,&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;koneenosien ja monie&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;n muiden tavaroiden tuotannossa&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Rahojen ja voimavarojen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;jakaminen puolustustarkoituksiin asevarustelun takia vaikuttaa edelleen talouteen.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Neuvostoliiton talouskapasiteetti kasvaa 100 % vuoteen 2000 mennessä.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tavoitteena&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;on tuottaa entistä pare&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;mpia hyödykkeitä nopeammin ja halvemmin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Ote neuvostoliittolaisen Novosti&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;uutistoimiston kirjasesta Johdatus Neuvostoliittoon&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;vuodelta 1986.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Dokumentti B:&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Venäläiset ovat alkaneet myöntää joitakin asioita, joita he ovat vuosien ajan piilotelleet.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Nyt on&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;käynyt ilmeiseksi, että huonolla ravinnolla, lisääntyvillä teollisuussaasteilla,&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;alkoholismilla ja heikkenevällä hygienian ja terveydenhuollon tasolla on ollut hä&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;lyttäviä&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;vaikutuksia. Tilastot lapsikuolleisuudesta, tartuntatautien leviämisestä ja huonone&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;vasta&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;eliniä&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;nodotteesta saavat Neuvostoliiton muistuttamaan pikemminkin kolmannen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;maailman valtiota kuin suurvaltaa.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Neuvostoliitto on surkuteltavalla&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;viidennelläkymmenennellä sijalla lapsikuolleisuuden vähäisyyttä mittaavalla asteikolla.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Economist&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;a&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ikakauslehden raportti elämästä Neuvostoliitossa vuodelta 1986&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;</content>
<published>2026-09-15T20:37:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vitsi Neuvostoliitosta ja sen vaiheista</title>
<id>https://peda.net/id/4cd15318b12c1</id>
<updated>2026-09-15T20:38:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/vitsi-neuvostoliitosta-ja-sen-vaiheista#top" />
<content type="html">Neuvostojohtajat matkustavat junassa, kun yhtäkkiä juna pysähtyy. Johtajat nousevat vaunusta ja huomaavat, että kiskot loppuvat kuin seinään. He ryhtyvätkin keskustelemaan ratkaisusta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lenin: &amp;quot;Me rakennamme tämän junaradan maailman ääriin!&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Stalin: &amp;quot;Ampukaamme ne, jotka rakensivat radan tänne asti.&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hrustsev: &amp;quot;Hei, entäs jos otamme kiskoja junan takaa, ja siirrämme ne junan eteen?&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Breznev: &amp;quot;Voimmehan me vain nousta takaisin junaan. Vedetään verhot eteen ja vähän hytkytään ja leikitään, että juna liikkuu...&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Andropov nyökyttelee, ja Tsernenko vain korahtaa tuskaisesti. Tuskastuneena Gorbatshov kiipeää junan katolle ja huutaa: &amp;quot;Katsokaa, koko maailma! Meidän junamme ei liiku!&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ei niin vitsiä, ettei totta toinen puoli. Arvioi vitsin antamaa kuvaa eri neuvostojohtajien aikaisesta Neuvostoliitosta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vastaus:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Leninin aika 1917-24: Lenin halusi toteuttaa sosialismin paitsi Neuvostoliitosa, niin levittää sen koko maailmaan&lt;br/&gt;&#10;Stalinin aika 1920-luvun loppu- 1953: kova kuri ja terrori, sosialismin toteuttaminen yhdessä maassa&lt;br/&gt;&#10;Hrustsev 1953-64: Hrustsevia on syytetty hätiköidyistä ja harkitsemattomista päätöksistä, esim. ydinkärkiohjusten sijoittamisesta Kuubaan&lt;br/&gt;&#10;Breznev 1964-82: Neuvostoliiton taantuminen ja talouskasvun pysähtyminen. Jälkeen jääminen lännen kehityksestä.&lt;br/&gt;&#10;Andropov 1983-84 ja Tsernenko 1984-85: Pysähtyneisyyden ajan johtajia. Molempia pidettiin vähän seniileinä ja kuolivatkin pian valtaan noustuaan.&lt;br/&gt;&#10;Gorbatshov 1985-91: Gorba toi esille Neuvostoliiton ongelmat ja esitti niihin ratkaisuvaihtoehdot. Avoimuuden ajasta.</content>
<published>2026-09-15T20:38:45+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastausehdotukset kpl. 14. tehtäviin</title>
<id>https://peda.net/id/d8ff6f64b19a1</id>
<updated>2026-09-16T09:50:04+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/vastausehdotukset-kpl.-14.-tehtaviin#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Aseta seuraavat Neuvostoliiton kaatumiseen johtaneet tekijät aikajärjestykseen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;glastnost ja perestroika 3. &lt;br/&gt;&#10;Saksojen yhdistyminen 6.&lt;br/&gt;&#10;Gorbatsovista Neuvostoliiton johtaja 2. &lt;br/&gt;&#10;Berliinin muurin murtuminen 5. &lt;br/&gt;&#10;Baltian maiden itsenäistyminen 7.&lt;br/&gt;&#10;Puola ja Unkari luopuvat kommunistisesta yksipuoluejärjestelmästä ja irtautuvat Varsovan liitosta 4. &lt;br/&gt;&#10;elokuun kriisi: Gorbatsovin kotiaresti ja vanhoillisten vallankaappausyritys 8.&lt;br/&gt;&#10;Puolan solidaarisuusliike 1. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Perustele, miten kukin yksittäinen tapahtuma oli kytköksissä Neuvostoliiton kaatumiseen.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Miksi kommunismi romahti?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliiton hallinto perustui pakkovaltaan sekä kotimaassaan että kansandemokratioissa, entisestä vapauttajasta oli tullut itse sortaja&lt;br/&gt;&#10;- kansalaisten elintaso oli heikko verrattuna lännen ihmisten vastaaviin&lt;br/&gt;&#10;- Gorban uudistukset johtivat maan kaaokseen&lt;br/&gt;&#10;- varustelukilpailu rasitti todella paljon Neuvostoliiton taloutta&lt;br/&gt;&#10;- sosialistisen talouden ongelmat: kilpailun puute ei motivoinut teknologian kehittämiseen ja yrittämiseen, Nl jäi jälkeen esim. tietotekniikan kehityksessä&lt;br/&gt;&#10;- luonnon riisto&lt;br/&gt;&#10;- riippuvuus raaka-aineiden viennistä&lt;br/&gt;&#10;- kansalaiset menettivät kunnioituksen neuvostovaltaa kohtaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. Erittele Neuvostoliiton kaatumiseen johtaneet syyt sen perusteella&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a) mitkä olivat Neuvostoliiton ulkopuolisia syitä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- varustelukisa&lt;br/&gt;&#10;- kylmän sodan kriisit ja eri maiden tukeminen maksoi paljon&lt;br/&gt;&#10;- kansandemokratioiden halu irrottautua kommunismista&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliiton eri alueiden halu irrottautua maasta&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) mitkä olivat Neuvostoliitosta itsestään johtuvia syitä.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10; - Neuvostojärjestelmän heikkoudet&lt;br/&gt;&#10;- Gorbatsovin uudistukset&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliiton kykenemättömyys muuttua&lt;br/&gt;&#10;- suunnitelmatalouden jähmeys&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miten kylmän sodan päättyminen vaikutti kansainväliseen politiikkaan?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kaksinapaisen maailman tilalle tuli moninapainen maailma&lt;br/&gt;&#10;- kommunistinen leiri hajosi ja kommunistiset valtiot katosivat lähes kokonaan&lt;br/&gt;&#10;- Euroopan unioni pystyi laajentumaan ja tiivistämään toimintaansa, Suomi jäseneksi 1995&lt;br/&gt;&#10;- nato laajentui ja muuttui &amp;quot;rauhanturvaamisjärjestöksi&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;- Nationalismi voimistui ja Eurooppaan syntyi uusia valtioita&lt;br/&gt;&#10;- Saksat yhdistyivät 1990&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliitto hajosi 1991 ja sen perintöä jatkoi maan tärkein osatasavalta Venäjä&lt;br/&gt;&#10;- Yhdysvallat nousi johtavaksi supervallaksi</content>
<published>2026-09-16T09:50:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>14. Kylmä sota päättyy. Tee tämä tehtävä keskiviikon kertaustunnille!</title>
<id>https://peda.net/id/fa749c9caf781</id>
<updated>2026-09-13T16:42:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/14.-kylma-sota-paattyy#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Aseta seuraavat Neuvostoliiton kaatumiseen johtaneet tekijät aikajärjestykseen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;glastnost ja perestroika &lt;br/&gt;&#10;Saksojen yhdistyminen&lt;br/&gt;&#10;Gorbatsovista Neuvostoliiton johtaja &lt;br/&gt;&#10;Berliinin muurin murtuminen&lt;br/&gt;&#10;Baltian maiden itsenäistyminen &lt;br/&gt;&#10;Puola ja Unkari luopuvat kommunistisesta yksipuoluejärjestelmästä ja irtautuvat Varsovan liitosta &lt;br/&gt;&#10;elokuun kriisi: Gorbatsovin kotiaresti ja vanhoillisten vallankaappausyritys &lt;br/&gt;&#10;Puolan solidaarisuusliike &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Perustele, miten kukin yksittäinen tapahtuma oli kytköksissä Neuvostoliiton kaatumiseen.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Miksi kommunismi romahti?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. Erittele Neuvostoliiton kaatumiseen johtaneet syyt sen perusteella&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a) mitkä olivat Neuvostoliiton ulkopuolisia syitä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) mitkä olivat Neuvostoliitosta itsestään johtuvia syitä.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miten kylmän sodan päättyminen vaikutti kansainväliseen politiikkaan?&lt;/b&gt;</content>
<published>2026-09-13T16:42:35+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Bruce Springsteen: Born in a U.S.A</title>
<id>https://peda.net/id/41dc4ccab0221</id>
<updated>2026-09-14T12:54:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/bruce-springsteen-born-in-a-u.s.a#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;lyricsh&quot;&gt;&#10;&lt;h2&gt;Musavideon voit katsoa tästä, jos pääset tätä kautta YouTubeen &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=EPhWR4d3FJQ&amp;amp;list=RDEPhWR4d3FJQ&amp;amp;start_radio=1&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=EPhWR4d3FJQ&amp;amp;list=RDEPhWR4d3FJQ&amp;amp;start_radio=1&lt;/a&gt;&lt;/h2&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;ringtone&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;b&gt;&amp;quot;Born In The U.S.A.&amp;quot;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div&gt;Born down in a dead man's town&lt;br/&gt;&#10;The first kick I took was when I hit the ground&lt;br/&gt;&#10;You end up like a dog that's been beat too much&lt;br/&gt;&#10;'Til you spend half your life just coverin' up&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I was born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I was born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Got in a little hometown jam&lt;br/&gt;&#10;So they put a rifle in my hand&lt;br/&gt;&#10;Sent me off to a foreign land&lt;br/&gt;&#10;To go and kill the yellow man&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I was born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I was born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I was born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Come back home to the refinery&lt;br/&gt;&#10;Hiring man says, &amp;quot;Son if it was up to me&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;Went down to see my V.A. man&lt;br/&gt;&#10;He said, &amp;quot;Son, don't you understand&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;I had a brother at Khe Sanh&lt;br/&gt;&#10;Fighting off the Viet Cong&lt;br/&gt;&#10;They're still there, he's all gone&lt;br/&gt;&#10;He had a woman he loved in Saigon&lt;br/&gt;&#10;I got a picture of him in her arms now&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Down in the shadow of the penitentiary&lt;br/&gt;&#10;Out by the gas fires of the refinery&lt;br/&gt;&#10;I'm ten years burning down the road&lt;br/&gt;&#10;Nowhere to run ain't got nowhere to go&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I was born in the U.S.A. now&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I'm a long gone Daddy in the U.S.A. now&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I'm a cool rockin' Daddy in the U.S.A. now&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;smt noprint&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;smt&quot;&gt;Thanks to Daniel Vannoy, Jackson Wolfire for correcting these lyrics.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;noprint&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;smt&quot;&gt;Writer(s): Bruce Springsteen&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;panel album-panel noprint&quot;&gt;The working title of this song was 'Vietnam'. Under the title 'Born In The U.S.A.', the song was first recorded for inclusion on the album 'Nebraska' in 1982 and that version was downbeat contrary to the upbeat one which later became part of the eponymous album in 1984.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;panel album-panel noprint&quot;&gt;According to Bruce Springsteen's words in the book 'Bruce Springsteen, Cultural Studies, and the Runaway American Dream', this song is &lt;em&gt;&amp;quot;about a working-class man in the midst of a spiritual crisis, in which man is left lost… It's like he has nothing left to tie him into society anymore. He's isolated from the goverment. Isolated from his family..... to the point that nothing makes sense.&amp;quot;&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;col-xs-12 col-lg-8 text-center&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;noprint&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;col-lg-2 text-center hidden-md hidden-sm hidden-xs noprint&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2026-09-14T12:54:20+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>13. Elokuvia ja TV-sarjoja Vietnamin sodasta</title>
<id>https://peda.net/id/01f2c2bab0221</id>
<updated>2026-09-14T12:52:33+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/13.-elokuvia-ja-tv-sarjoja-vietnamin-sodasta#top" />
<content type="html">Mitä elokuvia tai tv-sarjoja muistat Vietnamin sodasta? Mistä materiaalin paljous kertoo? &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Platoon - nuoret sotilaat 1986&lt;br/&gt;&#10;Ilmestyskirja nyt 1979&lt;br/&gt;&#10;Syntynyt 4. heinäkuuta 1989&lt;br/&gt;&#10;Full metal jacket 1987&lt;br/&gt;&#10;Kauriinmetsästäjät 1978&lt;br/&gt;&#10;tv-sarja China Beach 1990-luvulla</content>
<published>2026-09-14T12:52:33+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>13. Kylmää sotaa kolmannessa maailmassa</title>
<id>https://peda.net/id/669162baac731</id>
<updated>2026-09-14T17:58:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/13.-kylmaa-sotaa-kolmannessa-maailmassa#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Lue kirjan kappale 13. ja vastaa kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. a) Miksi dekolonisaatio alkoi juuri toisen maailmansodan jälkeen?&lt;br/&gt;&#10;-&lt;/b&gt; toinen maailmansota heikensi entisiä siirtomaavaltoja&lt;br/&gt;&#10;- siirtomaiden sotilaat taistelivat emämaiden rinnalla sodassa ja saivat lupauksia itsenäisyydestä&lt;br/&gt;&#10;- länsi taisteli omien sanojensa mukaan vapaan maailman puolesta kylmässä sodassa, siksi oma siirtomaavalta oli häpeä&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;b) Miten dekolonisaatio vaikutti kylmään sotaan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- Itsenäistyneistä kolmannen maailman valtioista alettiin hakea liittolaisia toista osapuolta vastaan&lt;br/&gt;&#10;- niitä tuettiin siinä hengessä, että niistä saataisiin liittolaisia&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;2. Laadi lyhyt tiivistelmä Korean ja Vietnamin sodista. Mieti sen jälkeen, mitä yhteistä ja mitä eroja sodilla oli. Huomioi alla olevat kartat sodista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vietnamin sota &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/karhulanlukio/opiskelu/oppiaineet/historia/ks/kylm%C3%A4n-sodan-aika/ksjvs/vietnam-png:file/photo/c1bb37fcb90abc5bf19ae65a17bc1a424fcd94d6/Vietnam.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vietnam.png&quot;/&gt;so&lt;br/&gt;&#10;- Indokiinan sodan jälkeen Vietnam jaettiin kommunistiseen Pohjois-Vietnamiin ja kapitalistiseen Etelä-Vietnamiin&lt;br/&gt;&#10;- Pohjois-Vietnam halusi valloittaa etelän&lt;br/&gt;&#10;- Etelä-Vietnamissa toimi kommunistinen Vietkong sissiliike, joka toimi maanalaisena ja yhteistyössä Pohjois-Vietnamin kanssa&lt;br/&gt;&#10;- USA tuki Etelä-Vietnamin armeijaa ja Kiina ja Neuvostoliitto Pohjois-Vietnamia ja Vietkongin sissejä&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- sota sujui amerikkalaisilta huonosti ja se herätti raakuutensa takia valtavasti pahennusta&lt;br/&gt;&#10;- 1974 USA veti joukkonsa Vienamista ja Pohjois-Korean joukot valloittivat koko maan&lt;br/&gt;&#10;- Vietnamista tuli kommunistinen maa&lt;br/&gt;&#10;- Etelä-Vietnamin kannattajista monet pakenivat maasta&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Korean sota (1950-53)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;sFlh5c FyHeAf iPVvYb&quot; src=&quot;https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/karhulanlukio/opiskelu/oppiaineet/historia/ks/kylm%C3%A4n-sodan-aika/ksjvs/korea-png:file/download/2616496a4c7e31316a1e3c477bbb50f48dfc3b1b/Korea.png&quot; alt=&quot;Korea.png&quot; aria-hidden=&quot;false&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- Pohjois-Korea hyökkäsi Kiinan ja NL:n tukemaetelään tavoitteena yhdistää maa&lt;br/&gt;&#10;- USA kokosi YK:n lipun alle monikansallisen liittouman ja valtasi takaisin valloitetut alueet ja enemmänkin&lt;br/&gt;&#10;- Kiina tuli apuun ja amerikkalaiset joukot saatiin työnnettyä takaisin 38. leveyspiirin ylitse, jonne rintamalinja vakiintui&lt;br/&gt;&#10;- aselepo saatiin 1953 ja Korea jakaantui kommunistiseen Pohjois-Koreaan ja kapitalistiseen Etelä-Koreaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Yhteistä sodilla&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- molemmat vapautuivat Japanin miehityksestä toisen maailmansodan aikana&lt;br/&gt;&#10;- molemmat maat oli jaettu ja kommunistit yrittivät saada haltuunsa koko maan&lt;br/&gt;&#10;- kommunistit hallitsijat pohjoista ja kapitalistit etelää&lt;br/&gt;&#10;- kommunisit saivat apua Kiinalta ja Neuvostoliitolta&lt;br/&gt;&#10;- USA tuki oikeistohallituksia ja yritti estää kommunismin leviämisen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Eroja sodilla&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Korean sota oli lyhyempi ja käytiin aikaisemmin&lt;br/&gt;&#10;- USA hyökkäsi Koreaan YK:n luvalla, Vietnamin sodassa YK ei ollut mukana&lt;br/&gt;&#10;- Vietnamin sota oli ensimmäinen TV-sota, Korean sota ei ollut&lt;br/&gt;&#10;- Vietnamin sotaa Yhdysvalloissa arvosteltiin Korean sotaa ei&lt;br/&gt;&#10;- Vietnam muuttui kokonaan kommunistiseksi&lt;br/&gt;&#10;- Vietnamin sodan USA hävisi</content>
<published>2026-09-09T20:25:06+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>11. Kaksinapainen maailma</title>
<id>https://peda.net/id/ae0daf22ab791</id>
<updated>2026-09-08T14:37:32+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/11.-kaksinapainen-maailma#top" />
<content type="html">Lue kpl. 11. Tee kappaleen tehtävät 1,3,4 ja 7.</content>
<published>2026-09-08T14:37:32+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10. Kansanmurhat ja politiikka</title>
<id>https://peda.net/id/2f5c4f7aab701</id>
<updated>2026-09-08T13:29:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/10.-kansanmurhat-ja-politiikka#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Millainen vaikutus kansanmurhilla on ollut kansainväliseen politiikkaan?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- ovat vaikuttaneet kansinvälisiin sodan sääntöjä koskeviin sopimuksiin&lt;br/&gt;&#10;- käytetään edelleen oikeuttamaan eri valtioiden toimia&lt;br/&gt;&#10;- niiden aiheuttama kauna vaikuttaa edelleen valtioiden välisiin suhteisiin&lt;br/&gt;&#10;- vaikuttaa myös YK:n toimintaan, koska sillä on oikeus määrittää jokin asia kansanmurhaksi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Ketkä pyrkivät korostamaan holokaustia?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- juutalaiset pyrkivät korostamaan asemaansa kansanmurhan uhrina&lt;br/&gt;&#10;- holokaustin avulla perusteltiin juutalaisvaltion perustamista keskelle arabialuetta&lt;br/&gt;&#10;- valtion perustaminen nähtiin hyvitykseksi juutalaisten kärsimyksille&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Ketkä vähättelevät holokaustia?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- äärioikeisto, uusnatsit ja jotkin jyrkän linjan arabit&lt;br/&gt;&#10;- esim. Saksassa holokaustin kieltäminen on rikos&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Kansanmurhien käsittelyyn liittyy paljon historiapolitiikkaa.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- uhrin asemaa saatetaan korostaa ja siten oikeuttaa omaa toimintaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5. Miten Saksa on pyrkinyt hallitsemaan menneisyyttään?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- poliitikot ovat jo 1970-luvulta avoimesti pyytäneet anteeksi juutalaisvainoja&lt;br/&gt;&#10;- kylmän sodan jälkeen ja Saksojen yhdistyttyä asiasta on keskusteltu avoimesti ja sitä on tukittu paljon&lt;br/&gt;&#10;- on myös myös mietitty tavallisten saksalaisten osuutta juutalaisvainoihin mahdollistajana&lt;br/&gt;&#10;- aiheesta on tehty paljon kirjoja, elokuvia ja dokumentteja&lt;br/&gt;&#10;- uhreille on pystytetty muistomerkkejä ja aihe on laajasti esillä museoissa&lt;br/&gt;&#10;- natsisymbolit on kielletty Saksassa</content>
<published>2026-09-08T13:29:34+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Nyrnbergin oikeudenkäynti 1945-46</title>
<id>https://peda.net/id/af650384ab6f1</id>
<updated>2026-09-08T13:25:59+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/nyrnbergin-oikeudenkaynti-1945-46#top" />
<content type="html">Nyrnbergin oikeudenkäynti ja tuomitut &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnit#Ensimm%C3%A4isen_N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnin_syytetyt&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnit#Ensimm%C3%A4isen_N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnin_syytetyt&lt;/a&gt;</content>
<published>2026-09-08T13:25:59+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. Natsi-Saksan keskitysleirit</title>
<id>https://peda.net/id/f9ab3508ab6f1</id>
<updated>2026-09-08T13:28:04+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/9.-natsi-saksan-keskitysleirit#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;svg mw-mmv-dialog-is-open&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/WW2_Holocaust_Europe_N-E_map-fr.svg/1920px-WW2_Holocaust_Europe_N-E_map-fr.svg.png&quot;/&gt;</content>
<published>2026-09-08T13:28:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. Kansanmurhat historiassa ja ihmisoikeudet</title>
<id>https://peda.net/id/6528c5c6ab6f1</id>
<updated>2026-09-08T13:23:55+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/9.-kansanmurhat-historiassa-ja-ihmisoikeudet#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. a) Mitä tarkoitetaan käsitteellä kansanmurha?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- rikos, jossa pyritään järjestelmällisesti tuhoamaan rodullinen, kansallinen, uskonnollinen tai etninen ryhmä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;  b) Mitä piirteitä kansanmurhiin liittyy?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kohdistuu yleensä vähemmistöön&lt;br/&gt;&#10;- ryhdytään lietsomaan vihaa jotain ihmisryhmää vastaan propagandan avulla&lt;br/&gt;&#10;- valtaväestö alkaa pitää kyseistä vähemmistöä itseään alempiarvoisena ja uhkana itselleen&lt;br/&gt;&#10;- poliittiset ja uskonnolliset oikeudet ja oikeus uskonnon harjoittamiseen saatetaan kieltää&lt;br/&gt;&#10;- vähemmistöön kohdistetaan väkivaltaa&lt;br/&gt;&#10;- lopulta tilanne kehittyy niin pahaksi, että se johtaa kansanmurhaan, jossa väestö pyritään tuhoamaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Miksi kansallissosialistit alkoivat vainoamaan juutalaisia?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kansallissosialistit hyödynsivät jo olemassaolevaa antisemitismiä&lt;br/&gt;&#10;- juutalaiset joutuivat olemaan syntipukkina Saksan vaikeuksiin&lt;br/&gt;&#10;- juutalaisia syytettiin esim. ensimmäisen maailmansodan tappiosta, taloudellisten voittojen käärimisestä sotateollisuudessa ja asevelvollisuuden pakoilusta&lt;br/&gt;&#10;- juutalaisille oltiin myös kateellisia, koska he olivat usein menestyneet liike-elämässä, kulttuurissa ja tieteissä&lt;br/&gt;&#10;- Hitler pelotteli juutalaisten maailmanlaajuisella salaliitolla&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Tee aikajana juutalaisvainojen etenemisestä Saksassa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;1933 kansallissosialistit pääsivät valtaan Saksassa ja juutalaisvainot alkoivat&lt;br/&gt;&#10;1935 Nurnbergin rotulait&lt;br/&gt;&#10;1938 kristalliyön myötä vaino muuttui väkivaltaiseksi&lt;br/&gt;&#10;1939 alkaen Saksan valloitusten edetessä valloitettujen alueiden väestö kartoitettiin ja juutalaisväestöä alettin kuljettaa keskitysleireille, joita perustetiin joka puolella Saksaa ja valloitettuja alueita&lt;br/&gt;&#10;1941 lopullinen ratkaisu, jonka tavoitteena oli koko Euroopan juutalaisväestön tuhoaminen</content>
<published>2026-09-08T13:23:55+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. ja 10. Kansanmurhat</title>
<id>https://peda.net/id/c0697536aaaa1</id>
<updated>2026-09-07T13:56:17+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/9.-ja-10.-kansanmurhat#top" />
<content type="html">Lue kappaleet 9. ja 10. ja tee seuraavat tehtävät.&lt;br/&gt;&#10;Kpl. 9. teht. 1,2 ja 3.&lt;br/&gt;&#10;Kpl. 10. teht. 1,2,3 ja 5.</content>
<published>2026-09-07T13:56:17+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Miksi akselivallat hävisivät sodan?</title>
<id>https://peda.net/id/40a48ca4a6b91</id>
<updated>2026-09-02T13:30:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/8.-miksi-akselivallat-havisivat-sodan#top" />
<content type="html">Lue oppik.s. 83 ja etsi vastauksia kysymykseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi akselivallat hävisivät sodan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- taloudelliset resurssit olivat liian pienet ympärysvaltojen voittamiseen&lt;br/&gt;&#10;- Saksa joutui taistelemaan useilla eri rintamilla ja siten voimavarat eivät riittäneet siitäkään syystä&lt;br/&gt;&#10;- Saksa jäi jälkeen teknologian kehityksestä ja liittoutuneiden aseistus parani ja kasvoi sodan pitkittyessä&lt;br/&gt;&#10;- akselivallat teki useita taktisia virheitä, esim. kieltämällä joukkojen perääntymiset, Saksa aliarvioi Neuvostoliiton voimavarat ja laajuuden, huono varautuminen talvisodankäyntiin. Hitler usein päätti asioista asioita paremmin tuntevan sotilasjohdon ohitse.&lt;br/&gt;&#10;- valloitusten laajuuden takia Saksa ei saanut valloittamiaan alueita kunnolla hallintaan, joten niiden taloudellisten voimavarojen hyödyntäminen ei onnistunut kunnolla</content>
<published>2026-09-02T13:30:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8.Toisen maailmansodan alueelliset ja poliittiset seuraukset</title>
<id>https://peda.net/id/bb1d05e4a6b71</id>
<updated>2026-09-02T13:19:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/8.toisen-maailmansodan-alueelliset-ja-poliittiset-seuraukset#top" />
<content type="html">Kts. oppik. s. 84-85&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* akselivallat menettivät kaikki miehittämänsä alueet&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Euroopassa tapahtui paljon aluemuutoksia, esimerkiksi:&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliitto sai lisäalueita lännestä, esimerkiksi baltian maat liitettiin siihen. Käytännössä Saksan kanssa solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen salainen etupiirijako jäi Suomea lukuunottamatat voimaan.&lt;br/&gt;&#10;- Puola menetti alueita Neuvostoliitolle, mutta sai vastaavia alueita Saksalta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Aasiassa eurooppalaisten siirtomaiden itsenäistymispyrkimykset voimistuivat ja vapausaatteet levisivät myös&lt;br/&gt;&#10;Lähi-itään ja Afrikkaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Saksa ja Itävalta miehitettiin ja jaettiin miehitysvyöhykkeisiin iso-Britannian, Ranskan, Yhdysvaltojen ja&lt;br/&gt;&#10;Neuvostoliiton kesken&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Yhdysvallat miehitti Japanin, joka demilitarisoitiin. Japani hylkäsi vanhan agressiivisen ulkopolitiikkansa ja&lt;br/&gt;&#10;keskittyi taloutensa kehittämiseen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Monissa maissa järjestettiin oikeudenkäynteja sotasyyllisiä ja -rikollisia sekä akselivaltojen kanssa&lt;br/&gt;&#10;yhteistoiminnassa olleita henkilöitä vastaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Länsi-Eurooppa menetti merkitystään maailmanpolitiikassa ja Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nousivat johtaviksi&lt;br/&gt;&#10;valtioiksi. Niiden väliset epäluulot voimistuivat&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin uudeksi maailmanrauhaa turvaavaksi järjestöksi vuonna 1945&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Myötätunto juutalaisia kohtaan vaikutti Israelin perustamiseen 1948</content>
<published>2026-09-02T13:19:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Videoita toiseen maailmansotaan liittyvistä aiheista</title>
<id>https://peda.net/id/ee2b2796a5ee1</id>
<updated>2026-09-01T13:21:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/8.-videoita-toiseen-maailmansotaan-liittyvista-aiheista#top" />
<content type="html">Pätkä elokuvasta Pelastakaa sotamies Ryan. Maihinnousu Omaha beachilla. &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=g_cCSWBo4cA&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=g_cCSWBo4cA&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Berliini keväällä 1945 &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=R5i9k7s9X_A&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=R5i9k7s9X_A&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;YLE:n juttu Normandian maihinnousun 80-vuotismuistojuhlasta 6.6.2024 &lt;a href=&quot;https://yle.fi/a/74-20092519&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://yle.fi/a/74-20092519&lt;/a&gt;</content>
<published>2026-09-01T13:21:44+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>7.Tie toiseen maailmansotaan</title>
<id>https://peda.net/id/43da1afaa5521</id>
<updated>2026-09-02T10:28:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/7.tie-toiseen-maailmansotaan#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Kirjaa ylös Saksan Versaillesin rauhansopimuksen rikkomiset ja aluelaajennukset ennen toisen maailmansodan syttymistä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Saarin alueen liittäminen kansanäänestyksellä 1935&lt;br/&gt;&#10;Reininmaan militarisoiminen 1936&lt;br/&gt;&#10;Itävalta liitettiin Saksaan 1938&lt;br/&gt;&#10;Tsekkoslovakian Sudeettialueet 1938&lt;br/&gt;&#10;Koko Tsekkoslovakia 1939&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lyhyt video Mynchenin sopimuksesta &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=t0v1NtYBKAE&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=t0v1NtYBKAE&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Neville Chamberlain lähdössä Mynchenistä &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=OzPwL5GiXIM&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=OzPwL5GiXIM&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi Ranska ja Britannia eivät kyenneet estämään Saksan laajentumista?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Ne tunsivat huonoa omaatuntoa ensimmäisen maailmansodan rauhanteosta ja Saksan kohtelusta.&lt;br/&gt;&#10;Harjoittivat myöntyvyyspolitiikkaa.&lt;br/&gt;&#10;Halusivat välttää sodan keinolla, millä hyvänsä.&lt;br/&gt;&#10;Länsivallat olivat sotilaallisesti heikkouden tilassa.&lt;br/&gt;&#10;Toisaalta Saksa olisi tuki Neuvostoliittoa vastaan.&lt;br/&gt;&#10;Hitler pystyi perustelemaan vaatimuksensa: saksalaiset oli saatava samaan valtioon ja häpeärauhan virheet oli korjattava.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen 23.8. 1939. Salaisessa lisäpöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan valtiot etupiireiksi. Länsi-Puola joutui Saksan etupiiriin ja Suomi, Baltian maat ja Itä-Puola joutuivat Neuvostoliiton etupiiriin.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi sopimus oli täydellinen yllätys muulle Euroopalle?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Stalin ja Hitler olivat toistensa vihollisia ja Hitler oli luvannut tuhota kommunismin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miten osapuolet hyötyivät sopimuksesta?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Hyödyt Saksalle&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Mahdollisti hyökkäyksen Puolaan joutumatta kahden rintaman sotaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Hyödyt Neuvostoliitolle:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Neuvostoliitto sai varustautumisaikaa ja vapaat kädet Itä-Euroopan suhteen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miten toinen maailmansota alkoi?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9. 1939.</content>
<published>2026-08-31T18:40:16+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Diktatuurien aika</title>
<id>https://peda.net/id/5b419f86a09a1</id>
<updated>2026-08-26T10:48:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/6.-diktatuurien-aika2#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Sisällissodan kausi 1919-20&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- sisällissota bolsevikkien ja valkoisten kesken&lt;br/&gt;&#10;- ulkovaltojen sekaantuminen Venäjän sisällissotaan, mm. Britannia&lt;br/&gt;&#10;- sekavat olot&lt;br/&gt;&#10;- Lenin joukkoineen voitti&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lenin kausi 1920-24&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- olojen rauhoittuminen&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen diktatuuri&lt;br/&gt;&#10;- 1922 perustettiin neuvostoliito&lt;br/&gt;&#10;- NEP-kausi: totaalista sosialisointia ei vielä aloitettu, vaan sallittiin jonkin verran ykstyisyritteliäisyyttä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Stalinin hallinto 1920-luvun puolivälistä alkaen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Leninin kuoltua valtataistelu Stalinin ja puna-armeijan johtajan Trotskin välillä&lt;br/&gt;&#10;- päättyi Stalinin voittoon&lt;br/&gt;&#10;- diktatuuri&lt;br/&gt;&#10;- Venäjän teollistaminen&lt;br/&gt;&#10;- viisivuotissuunnitelmat&lt;br/&gt;&#10;- maan pakkokollektivisointi, kulakkien murhat, nälänhädät&lt;br/&gt;&#10;- laajat puhdistukset, pakkotyöleirit&lt;br/&gt;&#10;- luovuttiin maailmanvallankumouksesta ja rakennettiin sosialismia Neuvostoliitossa</content>
<published>2026-08-25T18:33:44+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Diktatuurien aika</title>
<id>https://peda.net/id/345bde5ea09a1</id>
<updated>2026-08-25T18:32:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/6.-diktatuurien-aika#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Diktatuurien aika&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;  &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Monet Euroopan valtiot muuttuivat diktatuureiksi maailmansotien välisenä aikana.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Syitä:&lt;br/&gt;&#10;- monilla Euroopan valtioilla ei ollut demokratian perinteitä&lt;br/&gt;&#10;- valtioiden puoluekentät olivat usein kirjavia joka vaikeutti yhteistyötä&lt;br/&gt;&#10;- ääriliikkeiden suuri merkitys&lt;br/&gt;&#10;- ääriliikkeet turvautuivat usein väkivaltaan ja painostukseen&lt;br/&gt;&#10;- monet ihmiset olivat pettyneet sodan jälkeiseen tilanteeseen maassaan&lt;br/&gt;&#10;- Saksassa ensimmäisen maailmansodan rauha koettiin nöyryyttäväksi&lt;br/&gt;&#10;- huono taloudellinen tilanne, työttömyys&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Mikä ihmisiä veti puoleensa yksinvaltaan pyrkivissä johtajissa? &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- varakkaat ja keskiluokka näki fasismissa ja natsiaatteessa pelastuksen uhkaavalta kommunismilta&lt;br/&gt;&#10;- voimakas populismi ja propaganda, tarjottiin vaikeisiin ongelmiin helppoja ratkaisuja&lt;br/&gt;&#10;- lupasivat turvallisuutta ja ryhmän, johon samaistua&lt;br/&gt;&#10;- käyttivät nationalismia hyväkseen&lt;br/&gt;&#10;- vetosivat ihmisten suuren johtajan kaipuuseen&lt;br/&gt;&#10;- taitavat esiintymiset ja mahtavat joukkokoukukset&lt;br/&gt;&#10;- joukkotiedotusvälineiden tehokas käyttö</content>
<published>2026-08-25T18:32:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Suurvaltojen asema ja tavoitteet</title>
<id>https://peda.net/id/d0aba42ca0791</id>
<updated>2026-08-25T14:40:47+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/5.-suurvaltojen-asema-ja-tavoitteet#top" />
<content type="html">Lue kpl. 5. ja tee kappaleen tehtävät 1,2 ja 3.</content>
<published>2026-08-25T14:40:47+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Narratiivit osana natsien politiikkaa</title>
<id>https://peda.net/id/d422fdb89ec01</id>
<updated>2026-08-23T10:04:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/4.-narratiivit-osana-natsien-politiikkaa#top" />
<content type="html">Lue tietoisku ja vastaa kysymyksiin:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Mitä eroa on historiallisella narratiivillä ja historian eri tulkinnoilla?&lt;br/&gt;&#10;2. Millaisia narratiiveja natsit loivat ensimmäisestä maailmansodasta ja sen rauhanteosta?&lt;br/&gt;&#10;3. Miten narratiiveja hyödynnettiin natsien politiikassa?</content>
<published>2026-08-23T10:04:05+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Mitkä tekijät johtivat Venäjällä vallankumouksiin vuonna 1917?</title>
<id>https://peda.net/id/1705053c9ec01</id>
<updated>2026-08-23T09:58:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/4.-mitka-tekijat-johtivat-venajalla-vallankumouksiin-vuonna-#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Mitkä tekijät johtivat Venäjän vallankumouksiin vuonna 1917?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Helmikuun vallankumous&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Venäjän ongelmat kärjistyivät 1900-luvun alkupuolella: valta oli keskitetty tsaaille ja yhteiskunnalliset erot olivat suuret&lt;br/&gt;&#10;- tsaari oli määrännyt armeijan kukistamaan mielenosoituksia ja kapinoita ja oli siten menettänyt kannatustaan&lt;br/&gt;&#10;- suuret tappiot ensimmäisessä maailmansodassa lisäsivät arvostelua, samalla taloudelliset ongelmat pahenivat ja suurissa kaupungeissa esiintyi nälkämellakoita&lt;br/&gt;&#10;- Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta helmikuussa 1917, koska armeija ei enää tukenut häntä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lokakuun vallankumous&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- tsaarin kukistumisen jälkeen valtaan tuli väliaikainen hallitus, mutta tilanne ei vakiintunut&lt;br/&gt;&#10;- sota Saksaa vastaan jatkui huonolla menestyksellä&lt;br/&gt;&#10;- hallituksen rinnalla tehtaissa ja armeijan joukko-osastoissa valtaa käyttivät neuvostot&lt;br/&gt;&#10;- Leninin johtamat kommunistit lupasivat kansalle &amp;quot;rauhaa, maata ja leipää&amp;quot; ja lisäsivät kannatustaan&lt;br/&gt;&#10;- kommunistien tavoitteena oli saada neuvostot puolelleen ja toteuttaa niiden avulla vallankumous&lt;br/&gt;&#10;- kumous toteutettiin lokakuussa Pietarissa, ja lähes verettömässä vallankaappauksessa kommunistit valtasivat keskeiset hallintopaikat&lt;br/&gt;&#10;- tämän jälkeen kumous eteni muualle Venäjälle&lt;br/&gt;&#10;- Venäjällä syttyi sisällissota valkoisten ja punaisten välillä&lt;br/&gt;&#10;- sota päättyi punaisten eli kommunistien voittoon vuonna 1920</content>
<published>2026-08-23T09:58:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Pilakuvatehtävä ensimmäisen maailmansodan rauhanteosta</title>
<id>https://peda.net/id/aabffb989ebf1</id>
<updated>2026-08-23T09:56:51+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/4.-pilakuvatehtava-ensimmaisen-maailmansodan-rauhanteosta#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://pbs.twimg.com/media/C-018JNXoAA03mB?format=jpg&amp;amp;name=900x900&quot; alt=&quot;Kuva&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Oheinen pilakuva on aikalaisarvio Versaillesin rauhasta. Julkaistu huhtikuussa 1919. Ketkä ovat kuvan henkilöt? Miksi kuullaan vuoden 1940 ikäluokan itkevän?</content>
<published>2026-08-23T09:55:46+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. I MS:n rauhanneuvottelijat</title>
<id>https://peda.net/id/37b0d14c9be81</id>
<updated>2026-08-19T19:08:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/4.-i-ms-n-rauhanneuvottelijat#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;shrinkToFit&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5a/Big_four.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;amp;utm_campaign=imageinfo&amp;amp;utm_content=original&quot; alt=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5a/Big_four.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;amp;utm_campaign=imageinfo&amp;amp;utm_content=original&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Pariisin rauhankonferenssin ”neljä suurta”: &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/David_Lloyd_George&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lloyd George&lt;/a&gt;, &lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Vittorio_Orlando&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Vittorio Orlando&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Vittorio Orlando&lt;/a&gt;,Georges &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Georges_Clemenceau&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Georges Clemenceau&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Clemenceau&lt;/a&gt; ja &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Woodrow_Wilson&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Woodrow Wilson&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Woodrow Wilson&lt;/a&gt;.</content>
<published>2026-08-19T19:08:29+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Versaillesin rauha</title>
<id>https://peda.net/id/823e588e9be71</id>
<updated>2026-08-25T13:58:53+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/4.-versaillesin-rauha#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan s. 40 ja 41 ja vastaa kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Selvitä Saksan rauhanehdot.&lt;br/&gt;&#10;- Saksa todettiin yksin syylliseksi sotaan&lt;br/&gt;&#10;- Saksa joutui maksamaan sotakorvauksia 33 miljardia dollaria&lt;br/&gt;&#10;- Saksan aseistusta rajoitettiin ja armeijan koko rajoitettiin 100 000 mieheen&lt;br/&gt;&#10;- Saksa menetti siirtomaansa&lt;br/&gt;&#10;- aluemenetykset: Saarin alue annettiin 15 vuodeksi Kansainliiton valvontaan, Reininmaa demilitarisoitiin, Elsass-Lothringen Ranskalle, Länsi-Preussi Puolalle, Memelin alue Liettualle&lt;br/&gt;&#10;2. a) Pohdi, miksi Saksa julistettiin yksin syylliseksi sotaan?&lt;br/&gt;&#10;- Saksaa haluttiin rangaista ja sitä haluttiin heikentää. Syylliseksi toteaminen loi perustelun rauhanehdoille.&lt;br/&gt;&#10;b) Millä perusteella Saksa ei ollut ainoa syyllinen?&lt;br/&gt;&#10;- sodan taustalla oli kiihkonationalismi ja tiukka liittopolitiikka, josta liittolaiset pitivät kiinni konflikstin tullessa&lt;br/&gt;&#10;3. Perustele väite: ”Ensimmäisen maailmansodan rauhassa kylvettiin jo toisen maailmansodan siemenet.”&lt;br/&gt;&#10;- epäoikeudenmukainen rauhanteko herätti Saksassa revanssimielialaa ja tyytymättömyyttä&lt;br/&gt;&#10;- Hitler nousi valtaan lupaamalla repiä rikki Versaillesin rauhan&lt;br/&gt;&#10;4. Millaisia seurauksia ensimmäisellä maailmansodalla oli Euroopassa?&lt;br/&gt;&#10;- Eurooppaan syntyi uusia valtioita: Suomi, Viro, Latvia ja Liettua, Puola, Tsekkoslovakia, Jugoslavia ja Irlanti&lt;br/&gt;&#10;- Itävalta-Unkari hajosi kahdeksi valtioksi&lt;br/&gt;&#10;- Myös Saksan keisarikunta kukistui, syntyi Weimarin tasavalta&lt;br/&gt;&#10;- Venäjän vallankumous synnytti Neuvostoliiton&lt;br/&gt;&#10;5. Miksi Kansainliitto jäi heikoksi?&lt;br/&gt;&#10;- USA ei liittynyt järjestöön&lt;br/&gt;&#10;- Kansainliitolla ei ollut käytössään asevoimia&lt;br/&gt;&#10;- ei voimia painostaa valtioita rauhaan</content>
<published>2026-08-19T19:03:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. I MS:n länsirintaman taistelupaikkoja</title>
<id>https://peda.net/id/071ef5e09ebd1</id>
<updated>2026-08-23T09:47:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/teksti#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;jpg mw-mmv-dialog-is-open&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/120px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;amp;utm_campaign=parser&amp;amp;utm_content=thumbnail&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;mwwQ&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: resource=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Western_front_1918_german.jpg&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: srcset=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/20px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 20w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/40px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 40w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/60px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 60w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/120px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 120w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/250px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 250w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/330px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 330w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/500px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 500w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Western_front_1918_german.jpg/960px-Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail 960w,https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/42/Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=thumbnail_unscaled 1242w&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-file-width=&quot;1242&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-file-height=&quot;961&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-file-type=&quot;bitmap&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-url=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/42/Western_front_1918_german.jpg?utm_source=fi.wikipedia.org&amp;utm_campaign=imageinfo&amp;utm_content=original&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: sizes=&quot;715px&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: style=&quot;width: 715px; height: 553px;&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;Länsirintaman taistelupaikkoja&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ranskan onnistui suurin ponnistuksin pysäyttää Saksan jossain määrin haparoiva eteneminen Marnejoella. Marnen taistelun jälkeen joukot kaivautuivat maahan suojautuakseen konekiväärien ja tykistön tulitukselta. Lnsirintama vakiintui.&#10;&lt;table class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float: right; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;caption&gt;&lt;em&gt;Tappiot suurimmissa &lt;br/&gt;&#10;länsirintaman taisteluissa.&lt;/em&gt;&lt;/caption&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;th&gt;Taistelu&lt;/th&gt;&#10;&lt;th&gt;Vuosi&lt;/th&gt;&#10;&lt;th&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Ympärysvallat&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Ympärysvallat&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ympärysvallat&lt;/a&gt;&lt;/th&gt;&#10;&lt;th&gt;Saksalaiset&lt;/th&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Marnen_ensimmäinen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Marnen ensimmäinen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;1. Marne&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;1914&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;263 000&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;250 000&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Verdunin_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Verdunin taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Verdun&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;1916&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;377 000+&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;336 000+&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Sommen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Sommen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Somme&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;1916&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;623 907&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;465 000+&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Aisnen_toinen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Aisnen toinen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;2. Aisne&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;1917&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;187 000&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;168 000&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Kevätoffensiivi#Michael&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Kevätoffensiivi&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Michael&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;1918&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;255 000&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;239 000&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;p&gt;Kuuluisimmat länsirintaman taistelut lienevät Saksan aloittama &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Verdunin_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Verdunin taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Verdunin taistelu&lt;/a&gt; ja &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Ympärysvallat&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Ympärysvallat&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;ympärysvaltojen&lt;/a&gt; aloittama &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Sommen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Sommen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sommen taistelu&lt;/a&gt;, molemmat vuonna 1916. Sommen taistelu on suurimpia historian tuntemia taisteluja. &lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivellen_operaatio&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Nivellen operaatio&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Nivellen operaatio&lt;/a&gt; oli suuri, epäonnistunut, etukäteen laajalti arvosteltu hyökkäys 1917 Aisnejoella. &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Passchendaelen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Passchendaelen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Passchendaelen taistelu&lt;/a&gt; on myös jäänyt historiaan turhana, suurena taisteluna.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vuonna 1915 länsirintamalla käytiin kolme &lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Ypresin_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Ypresin taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ypresin taistelua&lt;/a&gt;, joista &lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Ypresin_toinen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Ypresin toinen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;toisessa&lt;/a&gt; saksalaiset tappoivat 5&lt;span&gt; &lt;/span&gt;000 sotilasta kloorikaasulla. Myös britit ottivat käyttöön kaasuaseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kesäkuun 1. päivänä &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Sommen_taistelu&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Sommen taistelu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sommen taistelun&lt;/a&gt; ensimmäisenä päivänä kaatui 19&lt;span&gt; &lt;/span&gt;240 englantilaista, ja haavoittui 57&lt;span&gt; &lt;/span&gt;470. 9. huhtikuuta – 16. maaliskuuta 1917 &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Arrasin_taistelu_(1917)&quot; rel=&quot;mw:WikiLink nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Arrasin taistelu (1917)&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;taisteltiin Arrasissa&lt;/a&gt;. Brittien tappiot 150&lt;span&gt; &lt;/span&gt;000, Saksan tappiot 100&lt;span&gt; &lt;/span&gt;000. Arrasin taistelu ei johtanut merkittäviin rintaman muutoksiin.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2026-08-23T09:36:53+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Ensimmäisen maailmansodan aikaisia aseita</title>
<id>https://peda.net/id/d3807b889be61</id>
<updated>2026-08-19T19:01:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/4.-ensimmaisen-maailmansodan-aikaisia-aseita#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f8/Fokker_Dr1_on_the_ground.jpg&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Saksalainen Fokker ensimmäisen maailmansodan ajoilta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/dc/Dicke_Bertha.Big_Bertha.jpg&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&amp;quot;Paksu-Bertta&amp;quot;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;(&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_kieli&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Saksan kieli&quot;&gt;saks.&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span lang=&quot;de&quot;&gt;&lt;em&gt;Dicke Bertha&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;) oli ensimmäisen maailmansodan aikainen saksalainen 42 cm L/14-mallin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Haupitsi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Haupitsi&quot;&gt;haupitsi&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kruppin asetehtaan pääsuunnittelija Fritz Rausenberger suunnitteli tykin 1900-luvun alussa.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustav_Krupp_von_Bohlen_und_Halbach&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Gustav Krupp von Bohlen und Halbach&quot;&gt;Gustav Krupp von Bohlen und Halbach&lt;/a&gt;,&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Krupp&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Krupp&quot;&gt;Kruppin teollisuussuvun&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;pää nimesi tykin vaimonsa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Bertha_Krupp&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Bertha Krupp&quot;&gt;Berthan&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;mukaan. Ensimmäinen Paksu-Bertta valmistui joulukuussa 1913. Maaliskuussa 1914 se esiteltiin keisari&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Vilhelm_II_(Saksa)&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Vilhelm II (Saksa)&quot;&gt;Vilhelm II:lle&lt;/a&gt;, joka oli kovasti vaikuttunut uudesta aseesta. Haupitsin kranaatit painoivat 820 kg, ja sen suurin kantama oli 15 km ja koro 80 astetta. Vain 30 rakennettiin ja niitä käytettiin mm.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Verdunin_taistelu&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot; title=&quot;Verdunin taistelu&quot;&gt;Verdunin taistelussa&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;1916.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2026-08-19T18:58:31+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>I maailmansodan keskeiset tapahtumat</title>
<id>https://peda.net/id/2a079a309b2a1</id>
<updated>2026-08-18T20:28:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/i-maailmansodan-keskeiset-tapahtumat#top" />
<content type="html">Lue kirjan kappale 4. Kokoa muistiinpanoihisi ranskalaisin viivoin ensimmäisen maailmansodan keskeiset vaiheet.&lt;br/&gt;&#10;1. Saksa hyökkäsi Ranskan kimppuun Belgian kautta syksyllä 1914.&lt;br/&gt;&#10;2. Saksan hyökkäys pysähtyi Marne-joelle n. 70 km:n päähän Pariisista.&lt;br/&gt;&#10;3. Länsirintaman taistelut juuttuivat neljä vuotta kestäneeksi asemasodaksi.&lt;br/&gt;&#10;4. Venäjä aiheutti Itävalta-Unkarille raskaita tappioita itärintamalla ja Sksan oli pakko lähettää liittolaiselleen apua, mikä osaltaan heikensi hyökkäystä länsirintamalla.&lt;br/&gt;&#10;5. Saksan avulla Venäjä pakotettiin vetäytymään itärintamalla elok. 1914.&lt;br/&gt;&#10;6. Itävalta-Unkari hyökkäsi Serbiaan, mutta hyökkäys eponnistui ja Saksa joutui apuun sielläkin.&lt;br/&gt;&#10;7. Italia ei mennyt liittolaistensa avuksi, vaan 1915 siirtyi Ympärysvaltojen puolelle.&lt;br/&gt;&#10;8. Saksa julistaa rajoittamattoman sukellusvenesodan saartaakseen Britannian helmik. 1917.&lt;br/&gt;&#10;9. Saksa meni upottamaan matkustajalaiva Lusitanian, missä oli amerikkalaisia matkustajia ja huhut Saksan vehkeilystä Meksikon kanssa Yhdysvaltoja vastaan. USA julisit sodan keskusvaltoja vastaan huhtik. 1917.&lt;br/&gt;&#10;10. Amerikkalaisia joukkoja alettiin laivata Britannian pohjoisosaan, josta he siirtyivät länsirintamalle.&lt;br/&gt;&#10;11. Vanäjän sotiminen sujui huonosti ja siellä tapahtui kaksi vallankumousta maaliskuussa ja marraskuussa 1917.&lt;br/&gt;&#10;12. Venäjä teki keskusvaltojen kanssa Brest-Litovskin rauhan, jossa Saksa sai merkittäviä aluelaajennuksia maaliskuussa 1918.&lt;br/&gt;&#10;13. Saksan suurhyökkäys länsirintamalla vuoden 1918 alussa, jossa Saksa ei saavuttanut läpimurtoa.&lt;br/&gt;&#10;14. Saksassa tapahtui vallankumous ja Wilhelm toinen luopui vallasta ja Saksasta tuli tasavalta marrask. 1918. Aselepo.&lt;br/&gt;&#10;15. Kommunistien spartakistikapina Saksassa tammikuussa 1919, joka kukistettiin verisesti.</content>
<published>2026-08-18T20:28:02+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Pilakuvatehtävä imperialismista</title>
<id>https://peda.net/id/962c7f8e99661</id>
<updated>2026-08-16T14:39:27+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/3.-pilakuvatehtava-imperialismista#top" />
<content type="html">1. Tutki alla olevaa &lt;em&gt;Judge&lt;/em&gt;-lehdessä julkaistua pilapiirrosta (1899) ja vastaa kysymyksiin!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;a) Piirroksen nimi on &amp;quot;The White Man's Burden&amp;quot;. Kuinka suomentaisit sen?&lt;br/&gt;&#10;b) Mihin asioihin kiinnität huomiota kuvassa?&lt;br/&gt;&#10;c) Mikä on kuvan viesti/sanoma?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/korpilahdenyhtenaiskoulu/oppiaineet/historia/7-historia/3iu1/imperialismi/imperialismi/t:file/photo/9b81f096f554b18fbd1dae562e0ac0e7af500867/_The_White_Man%27s_Burden__Judge_1899.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;_The_White_Man's_Burden__Judge_1899.png&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Tutki alla olevaa pilapiirrosta ja vastaa kysymyksiin!&lt;br/&gt;&#10;a) Mihin asioihin kiinnität huomiota kuvassa &amp;quot;The White (?) Man's Burden&amp;quot;. Miten kuvan viesti eroaa edellisestä kuvasta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/korpilahdenyhtenaiskoulu/oppiaineet/historia/7-historia/3iu1/imperialismi/imperialismi/t2:file/download/04cf98df757381bf961c3e6b4e8cce7f3dccedbe/The_white_mans_burden.gif&quot; alt=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/korpilahdenyhtenaiskoulu/oppiaineet/historia/7-historia/3iu1/imperialismi/imperialismi/t2:file/download/04cf98df757381bf961c3e6b4e8cce7f3dccedbe/The_white_mans_burden.gif&quot;/&gt;</content>
<published>2026-08-16T14:35:31+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Siirtomaahallinnon vaikutukset kohdemaissa</title>
<id>https://peda.net/id/5ec2cf3099661</id>
<updated>2026-08-16T14:33:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/3.-siirtomaahallinnon-vaikutukset-kohdemaissa#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Siirtomaahallinnon vaikutukset kohdemaissa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Negatiiviset vaikutukset:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- talous laitettiin palvelemaan emämaan tarpeita. Syntyi monokulttuureja, joissa koko talous alistettiin palvelemaan emämaan tarpeita ja maan koko tuotanto perutstui yhden tai kahden vientituotteen tuottamiseen&lt;br/&gt;&#10;- parhaimmat viljelysmaat siirtomaaisäntien hallintaan&lt;br/&gt;&#10;- pakkotyö&lt;br/&gt;&#10;- ruoantuotanto saattoi taantua, jos kekityttiin vain emämaan kannalta hyödyllisten tuotteiden tuottamiseen&lt;br/&gt;&#10;- valloitettujen alueiden rikkaudet emämaan valvointaan&lt;br/&gt;&#10;- valloitukset rikkoivat perinteiset heimorajat ja uusien valtioiden rajat vedettiin Euroopassa kartalla&lt;br/&gt;&#10;- emämaa saattoi myös lietsoa eripuraa eri heimojen välillä suosimalla jotain heimoa&lt;br/&gt;&#10;- vastustus kukistettiin julmasti&lt;br/&gt;&#10;- alkuperäiskulttuuri joutui sopeutumaan valloittajan kulttuuriin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Positiiviset vaikutukset:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- oikeusjärjestelmä Euroopasta&lt;br/&gt;&#10;- järjestäytynyt hallinto&lt;br/&gt;&#10;- uuden teknologian tulo&lt;br/&gt;&#10;- koulutus ja terveydenhuolto paranivat&lt;br/&gt;&#10;- kulkuyhteydet paranivat&lt;br/&gt;&#10;- osa paikallisista hyötyi myös taloudellisesti</content>
<published>2026-08-16T14:33:58+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Imperialismi</title>
<id>https://peda.net/id/d877f39496341</id>
<updated>2026-08-12T13:01:53+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/3.-imperialismi#top" />
<content type="html">Selvitä suurimmat siirtomaavallat ja niiden omistukset. Miksi juuri nämä valtiot olivat siirtomaakilpailun voittajia?</content>
<published>2026-08-12T13:01:53+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Eri imperialististen maiden siirtomaaomistukset</title>
<id>https://peda.net/id/d424ae7692481</id>
<updated>2026-08-07T13:14:51+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/3.-eri-imperialististen-maiden-siirtomaaomistukset#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/45/World_1914_empires_colonies_territory.PNG&quot; alt=&quot;undefined&quot;/&gt;</content>
<published>2026-08-07T13:14:51+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Imperialismi Afrikassa</title>
<id>https://peda.net/id/bfd8c5e892471</id>
<updated>2026-08-07T13:07:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02.2-syksy-2026/3.-imperialismi-afrikassa#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a8/Scramble-for-Africa-1880-1913.png/1920px-Scramble-for-Africa-1880-1913.png&quot; alt=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a8/Scramble-for-Africa-1880-1913.png/1920px-Scramble-for-Africa-1880-1913.png&quot;/&gt;</content>
<published>2026-08-07T13:07:08+03:00</published>
</entry>


</feed>