https://peda.net/id/3fb707d 2014-09-01T11:59:15+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/bedc9a3c3 2014-09-17T09:16:31+03:00 <a href="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/em%C3%A4kset/em%C3%A4s/phpaperi-png#top" title="phpaperi.png"><img src="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/em%C3%A4kset/em%C3%A4s/phpaperi-png:file/photo/f7e0ed63692e3f3879afa74c27dad5f5780ebeeb/phpaperi.png" alt="" title="phpaperi.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <a href="http://opetus.tv/ylakoulu/hapot-ja-emakset/vahvat-ja-heikot-emakset/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Video</a><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 2014-09-17T08:44:52+03:00 https://peda.net/id/4513bd383 2014-09-17T09:20:18+03:00 <a href="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/em%C3%A4kset/em%C3%A4kset/lataus-1-jpg#top" title="lataus (1).jpg"><img src="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/em%C3%A4kset/em%C3%A4kset/lataus-1-jpg:file/photo/e9c6649452fe00a614b8908f8c2c02597a7f3deb/lataus%20%281%29.jpg" alt="" title="lataus (1).jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <b>Emäs</b><span> eli </span><b>alkali</b><span> on </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Happo" title="Happo" rel="nofollow ugc noopener">hapon</a><span> vastakohta. Kuten hapolla, myös emäksellä on useita määrittelytapoja.</span><br/> <b><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Svante_Arrhenius" title="Svante Arrhenius" rel="nofollow ugc noopener">Arrheniuksen</a> teorian</b><span> mukaan emäs on </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Aine" title="Aine" rel="nofollow ugc noopener">aine</a><span>, joka muodostaa vesiliuoksessa </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Hydroksidi" title="Hydroksidi" rel="nofollow ugc noopener">hydroksidi-ioneja</a><span> OH</span>^-<span>.</span><br/> <b><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Br%C3%B8nsted" title="Johannes Brønsted" rel="nofollow ugc noopener">Brønsted</a>–Lowryn happo-emästeorian</b><span> mukaan emäs on aine, joka vastaanottaa vetyionin H</span>⁺<span> eli </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Protoni" title="Protoni" rel="nofollow ugc noopener">protonin</a><span> eli jolla on </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa_elektronipari" title="Vapaa elektronipari" rel="nofollow ugc noopener">vapaa elektronipari</a><span> sitomaan protoni</span><br/> <b><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Gilbert_Newton_Lewis" title="Gilbert Newton Lewis" rel="nofollow ugc noopener">Lewisin</a> teoria</b><span> </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4" title="Määritelmä" rel="nofollow ugc noopener">määrittelee</a><span> happo ja emäs -</span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4site" title="Käsite" rel="nofollow ugc noopener">käsitteet</a><span> Brønsted–Lowryn teoriaa laajemmin. Lewisin emäs on aine, joka voi luovuttaa elektroniparin</span>^{<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Em%C3%A4s#cite_note-3" rel="nofollow ugc noopener">[3]</a>}<span>. Vastakohtana Lewisin happo on yhdiste, joka kykenee vastaanottamaan </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Elektronipari" title="Elektronipari" rel="nofollow ugc noopener">elektroniparin</a><span>. </span><br/> <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Vahva_em%C3%A4s" title="Vahva emäs" rel="nofollow ugc noopener">Vahva emäs</a><span> on emäs, joka on vesiliuoksessa lähes kokonaan konjugoituneena happona eli emäksen molekyylit ovat vastaanottaneet mahdollisimman paljon vetyioneja. </span><br/> <span>Heikko emäs on emäs, joka ei vastaanota vesiliuoksessa juurikaan vetyioneja;</span><br/> <span>Monet emäkset ovat voimakkaita </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Myrkky" title="Myrkky" rel="nofollow ugc noopener">myrkkyjä</a><span>, ja niillä on voimakkaita fysiologisia vaikutuksia.</span><br/> <span>Emäkset maistuvat karvailta. Tästä syystä monilla nautintoaineilla, kuten teellä, kahvilla ja kaakaolla, on tunnusomainen karvas maku.</span> 2014-09-17T08:48:37+03:00