https://peda.net/id/3f92edf0bc8 2016-12-07T15:37:07+02:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/aa97b1f0bc8 2026-03-27T15:20:43+02:00 <ul> <li>Käsitteiden <b>lämpö</b> ja <b>lämpötila</b> ero on periaatteessa yksinkertainen, mutta voi olla hieman hankala ymmärtää <ul> <li><strong class="editor red">Lämpö on pohjimmiltaan aineen rakenneosasten </strong>(atomit, molekyylit)<strong class="editor red"> liikettä.</strong> Mitä enemmän liikettä, sitä enemmän lämpöä.</li> <li><b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6tila" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Lämpötila</a> </b> tarkoittaa sitä, kuinka nopeasti aineen <strong class="editor red">rakenneosaset</strong> <b><span class="editor underline">keskimäärin</span></b><strong class="editor red"> liikkuvat</strong></li> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b>Lämpö</b></a> puolestaan tarkoittaa <span class="editor underline">koko kappaleen</span> rakenneosasten <strong class="editor red">liikkeeseen</strong> <b><span class="editor underline">varastoitunutta</span></b> <strong class="editor red">energiaa<br/> <br/> </strong></li> <li>Suuren ja pienen kappaleen <b>lämpötila</b> voi olla sama (rakenneosaset liikkuvat keskimäärin yhtä nopeasti)</li> <li>Suuren kappaleen <b>lämpö</b> (energia) on kuitenkin suurempi, koska liikkuvia osasia on enemmän (yhteensä enemmän energiaa)<br/> <br/> </li> </ul> </li> <li><b>Kylmyys</b> on vain lämmön puutetta (ei ole olemassa erikseen käsitettä &quot;kylmä&quot;)<br/> <br/> </li> <li>Onko olemassa <b>suurin mahdollinen lämpötila</b>? (<a href="https://www.google.fi/search?q=korkein+mahdollinen+lämpötila" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">google</a>)</li> <li>Onko olemassa <b>pienin mahdollinen lämpötila</b>? (<a href="https://www.google.fi/search?q=pienin%20mahdollinen%20l%C3%A4mp%C3%B6tila" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">google</a>)<br/> <br/> </li> <li>Mikä on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Absoluuttinen_nollapiste" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">absoluuttinen nollapiste</a>? Miksi sellainen on olemassa? <ul> <li><a href="http://www.sciencealert.com/scientists-have-cooled-an-object-beyond-the-icy-limits-of-physics" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Science Alert: Scientists have cooled an object beyond the icy limits of known physics</a></li> </ul> </li> </ul> ​<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/6BHbJ_gBOk0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> Videolla: lämpötila, lämmön siirtyminen, lämpölaajeneminen<br/> <ul> <li><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Y4RCeTuAu_k" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Hewitt-Drew-it! PHYSICS 71.Heat and Temperature</a></li> </ul> 2016-12-07T16:01:35+02:00 https://peda.net/id/67b6ae3ebc8 2019-02-04T12:18:51+02:00 <h3>Celsius-asteikko</h3> <ul> <li>Ruotsalaisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Celsiusaste#Historiaa" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Anders Celsiuksen</a> kehittämä</li> <li>celsiusasteikon <b>peruspisteiksi</b> on sovittu <strong class="editor red">veden jäätymispiste ja veden kiehumispiste</strong></li> <li>peruspisteiden väli on <span class="editor underline">jaettu sataan yhtä suureen osaan</span></li> <li>merkitään °C</li> </ul> <h3>Kelvin-asteikko</h3> <ul> <li>Brittiläisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kelvin#Historia" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">lordi Kelvinin</a> kehittämä</li> <li>Sanotaan <b>absoluuttiseksi lämpötila-asteikoksi</b> <ul> <li>perustuu <span class="editor underline">absoluuttiseen nollapisteeseen</span></li> <li>helpompi laskuissa (tieteessä) koska asteikossa <strong class="editor red">ei ole negatiivisia lämpötiloja</strong>!</li> </ul> </li> <li>yhden asteen muutos on yhtä suuri celsius- ja kelvinasteikoilla</li> <li>merkitään K (ilman astemerkkiä!)</li> </ul> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fahrenheit-asteikko" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Fahrenheit-asteikko</a> on käytössä vain muutamassa maassa (USA!)<br/> <h3>Lämpötilojen muuntaminen yksiköstä toiseen</h3> <ul> <li>Absoluuttinen nollapiste eli 0 K on celsiusasteikolla n. -273 °C</li> <li><b>Kelvinasteiksi</b> muutetaan <strong class="editor red">lisäämällä</strong> lukuun 273 astetta</li> <li><b>Celsiusasteiksi</b> muutetaan <strong class="editor red">vähentämällä</strong> 273 astetta</li> <li>esim. <ul> <li>0 <span>°C = 0 + 273 = 273 K</span></li> <li><span>25 °C = 25 + 273 = 298 K<br/> <br/> </span></li> <li>5 K = 5 - 273 = -268 <span>°C</span></li> <li>309 K = 309 - 273 = 36 <span>°C</span></li> </ul> </li> </ul> 2016-12-07T16:14:02+02:00 https://peda.net/id/f88f5c0840e 2020-01-27T10:49:47+02:00 <ul> <li><a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000006367528.html" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">https://www.hs.fi/tiede/art-2000006367528.html</a></li> <li><a href="https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ihmisen-ruumiinlampo-laskenut-160-vuodessa" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ihmisen-ruumiinlampo-laskenut-160-vuodessa</a></li> <li><a href="https://yle.fi/uutiset/3-11149345" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">https://yle.fi/uutiset/3-11149345</a></li> </ul> 2020-01-27T10:49:46+02:00