<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Etäopetus</title>
<id>https://peda.net/id/3f6416f6680</id>
<updated>2020-03-17T06:46:21+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/3f6416f6680:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hish/et%C3%A4opetus#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Etäopetus</title>
<id>https://peda.net/id/7cf190ca680</id>
<updated>2020-03-23T11:54:41+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hish/et%C3%A4opetus/et%C3%A4opetus#top" />
<content type="html">Kurssin loppuosa suoritetaan etäopiskeluna. Jokaista lukua varten on alla opetusvideo, ja tehtävä, joka tehdään kirjallisesti jonnekin pilvipalveluun, ja tiedosto jaetaan opettajalle osoitteeseen opettoni@gmail.com. Tehtävät arvioidaan ja ne muodostavat 1/3 kurssin kokonaisarvosanasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Merkitkää tiedostoonne aina luku, johon tehtävä liittyy arvioinnin helpottamiseksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Viimeinen palautuspäivä 3.4.</content>
<published>2020-03-17T06:48:04+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>16. Vaaran vuosista ilon vuosiin</title>
<id>https://peda.net/id/ce9a838c680</id>
<updated>2020-03-20T11:10:40+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hish/et%C3%A4opetus/1vviv#top" />
<content type="html">​&lt;b&gt;Opetusvideo:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;668&quot; height=&quot;376&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/HjKTIldfZ6c?list=PLWQYDf9IQQKxecpRoBzqMcW8hPBB1OPGN&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;b&gt;Muistiinpanot:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/b&gt;&#10;&lt;p&gt;Moskovan välirauha 1944&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Petsamon menetys&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Porkkala vuokralle&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sotakorvaukset (300 miljoona USD, 15% valtion menoista)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Korvattava Karjalasta viety omaisuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sotarikolliset tuomittava&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Saksalaisten karkotus (Lapin sota)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Armeijan supistaminen, 42 000 miestä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Fasismi kitkettävä pois&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kuitenkin: Suomi miehittämätön! Moni muu Itä-Euroopan maa jäi Neuvostoliiton miehittämäksi&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Muita menetyksiä&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;12% pinta-alasta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;10% maanviljelypinta-alasta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;10% teollisesta tuotantovoimasta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;30% koskivoimasta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Petsamon nikkeli&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Viipurin kaupunki&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Noin 3% väestöstä kuoli&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;420000 karjalaista asutettava (n. 10% väkiluvusta)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Säännöstelyä 1950-luvulle&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;”Vaaran vuodet”&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Uhkana luisuminen Neuvostoliiton satelliittivaltioksi muun Itä-Euroopan tapaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Valvontakomissio (1944-47), valvoi sisäpolitiikkaa&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Asekätkentäjupakka: puolustusvoimien upseerit piilottivat aseita sissisotaa varten, paljastui ja vaaransi rauhanehdot&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Valvoi sotakorvausten aloittamista&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Valvoi ”sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä”, joissa mm. presidentti Ryti tuomittiin sotarikoksista&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kommunistit hallituksessa, kommunistit valtasivat poliisijohdon&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Vallankumousta ei tullut, vaikka siihen valmistauduttiin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kommunistit pois hallituksesta 1948, vaara väistyi&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;”Ilon vuosi 1952” palautti suomalaisten uskoa itseensä: Helsingin olympialaiset, Armi Kuusela Miss Universumiksi ja sotakorvauksista maksettu loppuun&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tehtävä:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Lue oppikirjan luku 16.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tee ajatuskartta, josta käy ilmi syyt, miksi vuosia 1944 - 1949 voidaan pitää vaaran vuosina, sekä miksi vuotta 1952 voidaan pitää &amp;quot;ilon vuotena&amp;quot;. Voit käyttää esim &lt;a href=&quot;https://www.mindmup.com/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;www.mindmup.com&lt;/a&gt; sovellusta.</content>
<published>2020-03-17T06:50:21+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>17. Kekkosen valtakunta</title>
<id>https://peda.net/id/0c601f9c680</id>
<updated>2020-03-20T11:17:05+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hish/et%C3%A4opetus/1kv#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Opetusvideo:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe width=&quot;668&quot; height=&quot;376&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/WuxnEb3RG1U?list=PLWQYDf9IQQKxecpRoBzqMcW8hPBB1OPGN&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe width=&quot;668&quot; height=&quot;376&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/uu2AU2XOGX0?list=PLWQYDf9IQQKxecpRoBzqMcW8hPBB1OPGN&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe width=&quot;668&quot; height=&quot;376&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/kx1ek4kBodg?list=PLWQYDf9IQQKxecpRoBzqMcW8hPBB1OPGN&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Muistiinpanot:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Maailma 1940-luvun lopulla&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välit kiristyivät, kylmä sota alkaa, Suomi tulilinjalla sillä sodan sattuessa lähin matka Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä oli Pohjoisnapa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kuitenkin Stalinin kuoltua 1953 hetken rauhallista: Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon 1955&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986)&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Maalaisliittolainen, aluksi NL ei pitänyt hänestä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;(Kekkonen-)Paasikivi-linja&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kekkonen presidentiksi 1956(-1981)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kekkosen aikana Suomi kohtasi useita kriisejä Neuvostoliiton suhteen, joiden aikana Kekkonen hoiti ulkopolitiikkaa omaehtoisesti ja puuttui voimakkaasti myös sisäpolitiikkaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Yöpakkaset 1958&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Taustaa:&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Vaalivoittaja SKDL:n sivuuttaminen hallituksesta&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;NL katkaisi diplomaattiyhteyden &amp;amp; taloudellinen painostus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hallitus erosi &amp;amp; Kekkonen lähti neuvottelemaan Leningradiin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Diplomaattiyhteys palasi, Kekkonen otti idän ulkopolitiikan hoitaakseen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Noottikriisi 1961&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Taustaa:&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Berliinin kriisi, muuri&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Oikeistopuolueiden halu hankkiutua eroon Kekkosesta?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;NL:n pelko Suomen luisumisesta länteen?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;NL vaati YYA-sopimuksen mukaista neuvottelua yhteispuolustuksesta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kekkonen neuvottelemaan Novosibirskiin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;YYA-sopimuksen mukainen konsultaatio vältettiin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sovittiin lisäyhteistyöstä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kekkosen arvovalta lisääntyi&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Kekkosen viimeiset kaudet&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kekkonen vie Suomea länteen (EEC &amp;amp; ETY-kokoukset)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Poikkeuslailla presidentiksi 1973&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Joka puolueen ehdokas 1978&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kekkonen erosi kesken kauden 1981 terveyden pettäessä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kekkosen ulkopolitiikan saavutukset&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi etääntyi hiljalleen Neuvostoliitosta, säilyttäen silti hyvät välit&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi säilyi demokratiana, vaikka välillä lain henkeä ja kirjaintakin vähän venytettiinkin&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Toisaalta Kekkosen kaudella Suomea kutsuttiin ”suomettuneeksi”&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Termi Saksasta, sillä tarkoitettiin pientä maata, joka on nimellisesti itsenäinen, mutta kuitenkin Neuvostoliiton valtapiirissä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Näin pitkälti olikin, Suomessa kuunneltiin aktiivisesti Neuvostoliiton mielipiteitä ja idänkauppa oli erittäin tärkeää&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Toisaalta Suomessa toimittiin näin pakon sanelemana, tavoitteena oli ilmeisesti Kekkosellakin itsenäisyyden säilyttäminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Tehtävä:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Lue oppikirjan luku 17.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Valitse alla olevista väitteistä toinen ja perustele kantasi:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;-Kekkonen oli itsevaltainen presidentti, josta johtuen Suomi oli Neuvostoliiton talutusnuorassa.&lt;br/&gt;&#10;-Kekkonen oli käytännöllinen presidentti, joka luotsasi Suomen läpi vaikeiden aikojen ja piti Suomen itsenäisenä.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-03-17T06:52:04+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>18. Neuvostoliitosta Euroopan unioniin</title>
<id>https://peda.net/id/78087ba4680</id>
<updated>2020-03-20T11:23:44+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hish/et%C3%A4opetus/1neu#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Opetusvideo:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe width=&quot;668&quot; height=&quot;376&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/44sKM_cGr3c?list=PLWQYDf9IQQKwooiqSULfPu9ha4RCq8w4_&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;b&gt;Muistiinpanot:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/b&gt;&#10;&lt;p&gt;Itäblokki hajoaa&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Syvä taloudellinen kriisi Neuvostoliitossa 1980-luvulta alkaen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yhdysvaltojen presidentti Reaganin aloittama uusi asevarustelu Yhdysvaltojen kanssa syventää kriisiä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Satelliittivaltiot Itä-Euroopassa halusivat enempi vapautta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Usko Neuvostoliittoon loppui, varsinkin kun tieto lännen vauraudesta suhteessa Neuvostoliittoon levisi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Itäblokki hajosi ensin Puolasta alkaen, jossa kommunistien oli taivuttava uudistusvaatimuksiin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Itäblokin maat, varsinkin Unkari, posti matkarajoituksia kesällä 1989, jolloin valtavat joukot Saksalaisia liikkui Unkarin ja Itävallan kautta Länsi-Saksaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Itä-Saksa lupasi helpottaa matkustamista länteen 9.11., jolloin ihmiset rynnivät Itä-Berliinistä Länsi-Berliiniin, josta alkoi Saksojen yhdistyminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Neuvostoliiton hajoaminen&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kovan linjan kommunistien epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen Neuvostoliitto lakkasi olemasta 1991&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Pariisin rauhansopimus lakkasi sitomasta Suomea ja politiikka vapautui&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Talous ajautui lamaan Suomessa neuvostoviennin romahdettua &amp;amp; ”kasinotalouden” takia: 1990-luvun lama&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomi &amp;amp; länsi&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi oli hivuttautunut länttä kohti jo Kekkosen ja Koiviston aikana (EFTA &amp;amp; EEC –kauppasopimukset)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Tavoite päästä EU:n ”ytimeen”, EU:n mallioppilas&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kahdenkeskeinen vuoropuhelu Putinin Venäjälle&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Tehtävä:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Lue oppikirjan luku 18.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tulkitse alla olevaa pilapiirrosta. Huomioi piirroksen vuosi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/toni.luoto/historia/h4sh/6s2v/ks2v/yok2016kari-jpg:file/download/cba4ef45dd08e3cf9a097d2ba6c32e4f43bff555/yok2016kari.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;</content>
<published>2020-03-17T06:55:05+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>19. Maalta kaupunkiin</title>
<id>https://peda.net/id/ca41229a680</id>
<updated>2020-03-20T11:31:42+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hish/et%C3%A4opetus/1mk#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Opetusvideo:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;b&gt;Muistiinpanot:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/b&gt;&#10;&lt;p&gt;Maatalouden kehitys&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;1950 -luvulla&lt;/span&gt; Suomi vielä &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;maatalousmaa&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Toisen maailmansodan jälkeen pellot olivat retuperällä, Karjalan menetys oli suuri takaisku maataloudelle&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Toisen maailmansodan jälkeen pelto-ala kasvoi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Voimakas koneistuminen&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Ylituotantoa → peltoja pakettiin&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Ihmisiä muuttaa kaupunkeihin ja ulkomaille&lt;/span&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;1940, 27% → 1970, 51% kaupungeissa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;1950-1980 600000, Ruotsi 80%&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tilakoot kasvavat, maatalous yrittijistyy&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Muita ilmiöitä&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Elinikä piteni&lt;/span&gt; (1920→1999 miehet 40 → 74, naiset 48→81)&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Hygienia parani&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Rokottekampanjat parantavat terveyttä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Terveydenhoitopalvelut kattamaan koko kansaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ruokavalio monipuolistui ja parani&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lähisuvun merkitys vähentynyt&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Naisten asema kohentunut&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Talouden kehitys&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Rakennemuutos&lt;/span&gt;, alkutuotannon osuu romahtaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Metalliteollisuus&lt;/span&gt; metsäteollisuuden tilalle &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;keskeisenä vientiteollisuuden alana&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Uusia teollisuuden aloja alkaa muotoutua, esim. kemianteollisuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sähköistyminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Teknologian nopea kehittyminen&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Nopea kasvu &lt;/span&gt;(1948-79 x6)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Sosiaalipolitiikka&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Maailmansota totutti Suomalaiset valtion suureen rooliin ja yhteisvastuuseen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yksimielisyyttä sisäpolitiikassa &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;1960-luvun puolivälistä eteenpäin(konsensus)&lt;/span&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Sekatalous&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Pohjoismainen hyvinvointivaltio&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Verotus kiristyi&lt;/span&gt; tulonsiirtojärjestelmää luodessa 1950 n. 30% BKT:stä → 1980 n. 40%&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hyvinvointivaltion rakentaminen alkoi osittain jo ennen toista maailmansotaa&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Absoluuttisen köyhyyden estäminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Laajempi kehitys&lt;/span&gt; vasta &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;1900 –luvun puolivälin jälkipuoliskolla&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Toisen maailmansodan jälkeen tavoitteena erilaisten yhteiskunnan &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;epätasa-arvoisuudeksi koettujen asioiden lieventäminen&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Tehtävä:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Lue oppikirjan luku 19.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Alla oleva video kuvaa suomalaista maaseutua 1930-luvulla, mutta monin osin se voisi kuvata maaseutua 1950-luvullakin:&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-50123917&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://areena.yle.fi/1-50123917&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Alla oleva laulu ja musiikkivideo kuvaa Suomen tunnelmia 1970-80 -luvuilla:&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe width=&quot;501&quot; height=&quot;376&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/9tim9kiqlHc&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pohtikaa tietojanne hyödyntäen miten Suomen taloudellinen ja yhteiskunnallinen muutos 1950-1970 -luvuilla näkyy näiden kahden aineiston välillä.</content>
<published>2020-03-17T06:57:23+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>20. Parempaa yhteiskuntaa rakentamassa</title>
<id>https://peda.net/id/dd7d9244680</id>
<updated>2020-03-20T11:38:07+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hish/et%C3%A4opetus/2pyr#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Opetusvideo:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe width=&quot;668&quot; height=&quot;376&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/sF-K86id530&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Tehtävä:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Lue oppikirjan luku 20.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tulkitse mitä alla olevat tilastot kertovat suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä viimeisen noin 50 vuoden aikana.&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/suoluk/kuviot/suomi_kan002.gif&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Suomen bruttokansantuotteen kehitys per asukas (bruttokansantuote kertoo, kuinka paljon vuodessa maassa tuotetaan lisäarvoa).&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://eurojatalous.studio.crasman.fi/pub/Sis%C3%A4lt%C3%B6tiedostot/Graafit/2016/Blogit/Blogi_JI_20161102_Kuvio1.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Suomen elinkeinorakenne, eli missä aloilla ihmiset työskentelevät.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hish/et%C3%A4opetus/2pyr/bkt-png2#top&quot; title=&quot;bkt.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hish/et%C3%A4opetus/2pyr/bkt-png2:file/photo/0e6b9dd7b54327fca8cc5d08c26b2717d52b773e/bkt.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;bkt.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://hosting.dexmen.com/HkYRrZ9Yg.html&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Valtion budjetti 100 vuoden aikana&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Sivusto, josta näkee valtion budjetin (mihin rahaa käytetään) kehityksen 100 vuoden aikana</content>
<published>2020-03-17T06:57:55+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kertaus</title>
<id>https://peda.net/id/2fadf556692</id>
<updated>2020-03-18T17:21:48+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hish/et%C3%A4opetus/kertaus#top" />
<content type="html">Kertauksena voi katsoa alla olevan dokumentin Suomen historiasta Yle Areenasta:&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-3703411&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Linkki&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%211425&amp;amp;authkey=ACKgucrCYOHHxVc&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%211431&amp;amp;authkey=AM4HR9mliV4ygMk&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2020-03-18T17:21:48+02:00</published>
</entry>


</feed>