<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Tiivistelmä</title>
<id>https://peda.net/id/3de7b4f8c</id>
<updated>2015-03-05T16:16:40+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/3de7b4f8c:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/kemia/anne-valjakka/7kt/kertaus/tiivistelm%C3%A4#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>KEMIAN TIIVISTELMÄ II</title>
<id>https://peda.net/id/7a8d889cc</id>
<updated>2015-03-05T16:18:21+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/kemia/anne-valjakka/7kt/kertaus/tiivistelm%C3%A4/kti#top" />
<content type="html">&lt;strong&gt;ATOMI &lt;/strong&gt;on aineen pienin &lt;strong&gt;kemiallisesti&lt;/strong&gt; jakamaton osanen ja sitä kuvataan pallomallilla. Sen &lt;strong&gt;ydin&lt;/strong&gt; koostuu positiivisista &lt;strong&gt;protoneista&lt;/strong&gt; (p&lt;sup&gt;+&lt;/sup&gt;) ja neutraaleista &lt;strong&gt;neutroneista&lt;/strong&gt; (n&lt;sup&gt;0&lt;/sup&gt;), joita ympäröi negatiivisten &lt;strong&gt;elektronien&lt;/strong&gt; (e&lt;sup&gt;-&lt;/sup&gt;) ”pilvi”. Atomissa on aina yhtä monta protonia ja elektronia.&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;ALKUAINE sisältää vain &lt;strong&gt;yhtä atomilajia&lt;/strong&gt; eli kaikissa aineen atomeissa on yhtä monta protonia. Protonimäärän kertoo aineen &lt;strong&gt;järjestysluku&lt;/strong&gt;. Aineen &lt;strong&gt;massaluku&lt;/strong&gt; kertoo ytimessä olevien hiukkasten määrän (p&lt;sup&gt;+ &lt;/sup&gt;+ e&lt;sup&gt;-&lt;/sup&gt;). Esim. happi                                      massaluku: yhteensä 16 protonia ja neutronia&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;                                järjestysluku: 8 protonia (elektronia)&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;YHDISTE sisältää ainakin kahta atomilajia, alkuainetta. Yhdisteessä atomeja liittää toisiinsa kemiallinen sidos.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;KEMIALLISESSA REAKTIOSSA aineet ovat vuorovaikutuksessa keskenään siten, että syntyy uusia aineita. Reaktion edellytyksenä on aineiden yhteensopivuus. Rakenneosasten on törmättävä toisiinsa riittävän voimakkaasti ja oikeasta suunnasta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;LÄHTÖAINEET → REAKTIOTUOTTEET&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Reaktioyhtälössä &lt;strong&gt;atomien lukumäärän&lt;/strong&gt; on oltava &lt;strong&gt;sama&lt;/strong&gt; reaktionuolen molemmilla puolilla aineen häviämättömyyden lain vuoksi. Reaktionuoli osoittaa reaktion suunnan. (Tasapainoreaktioissa käytetään kaksisuuntaista nuolta == .) Kemiallinen reaktio voi &lt;strong&gt;sitoa&lt;/strong&gt; lämpöä (endoterminen reaktio) tai &lt;strong&gt;vapauttaa&lt;/strong&gt; lämpöä (eksoterminen reaktio).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kemiallisen reaktion havainnointi: näkö (saostuma, värinmuutos, kaasun kupliminen), kuulo (poreilu, sihinä, poksahdus), haju (tuoksu, paha haju), tunto (lämpötilan nousu tai lasku).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;REAKTIONOPEUTEEN vaikuttavat reagoivien aineiden &lt;strong&gt;ominaisuudet&lt;/strong&gt;, &lt;strong&gt;lämpötila&lt;/strong&gt;, liuoksien &lt;strong&gt;väkevyys&lt;/strong&gt;, (kaasuilla &lt;strong&gt;paine&lt;/strong&gt;), aineiden &lt;strong&gt;hienojakoisuus&lt;/strong&gt;, &lt;strong&gt;sekoitus&lt;/strong&gt; sekä &lt;strong&gt;katalyytin&lt;/strong&gt; tai inhibiittorin käyttäminen. Mitä enemmän ja voimakkaammin aineiden hiukkaset törmäävät toisiinsa, sitä enemmän reaktioita tapahtuu.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;KATALYYTTI on aine, joka &lt;strong&gt;nopeuttaa&lt;/strong&gt; kemiallista reaktiota kulumatta itse reaktiossa. (Katalyytti voi muodostaa jonkin lähtöaineen kanssa helpommin reagoivan lyhytikäisen välituotteen. Katalyytti voi alentaa reaktioon tarvittavaa energiaa eli reaktiokynnystä.)&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;PALAMINEN on palavan aineen ja hapen välinen reaktio, jossa syntyy &lt;strong&gt;oksidia&lt;/strong&gt;. Palamisen edellytyksenä ovat &lt;strong&gt;palava aine, riittävä lämpötila &lt;/strong&gt;ja&lt;strong&gt; happi&lt;/strong&gt;. Palontorjunnassa palavaa ainetta poistetaan palopaikalta, lämpötilaa lasketaan vedellä ja tulen hapensaantia estetään tukahduttamalla esim. sammutuspeitteellä, vaahto- tai jauhesammuttimella. Vettä &lt;strong&gt;ei saa&lt;/strong&gt; käyttää sähkö-, öljy-, rasva- eikä bensiinipaloissa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;SYTTYMISPISTE on lämpötila, joka vaaditaan (nesteen) liekilliseen palamiseen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;LEIMAHDUSPISTE on alin lämpötila, jossa aineen pinnasta haihtuvat palamiskelpoiset kaasut voivat leimahtaa palamaan liekin, kipinän tai kuumuuden vaikutuksesta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Hätätilanteessa: pelasta vaarassa olevat, estä palon leviäminen, hälytä apua &lt;strong&gt;112&lt;/strong&gt;, varoita lähialueella olevia, (sammuta jos mahdollista), opasta palokunta perille.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kodeissa palovaroitin kiinnitetään kattoon varoittamaan savusta. Varoittimien määrä riippuu kerrosten määrästä ja asuinneliöistä. Lisäksi suositellaan sammutuspeitteitä ja jauhe- tai vaahtosammuttimia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2015-03-05T16:18:21+02:00</published>
</entry>


</feed>