<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/547/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>kappale 33 labrat</title>
<id>https://peda.net/id/3db42fbe8bb</id>
<updated>2019-03-11T09:33:29+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/3db42fbe8bb:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/kemia/t8mk/kappale-272#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>UUSI KÄSITE, Jännite!</title>
<id>https://peda.net/id/b9d37ea0a0c</id>
<updated>2024-11-12T09:03:34+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/kemia/t8mk/kappale-272/jannite-luonnossa#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;Jännite, &amp;quot; jännittävä tila&amp;quot;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;span&gt;Ukkosella pilven alaosiin kerääntyy negatiivista varausta(-), joka vetää puoleensa maan pinnan positiivisesti(+) varautuneita hiukkasia. Tällöin pilven ja maan välillä on &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;korostus&quot;&gt;&lt;b&gt;varausero eli jännite&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;.&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;Kun varausero kasvaa riittävän suureksi, voivat elektronit hypätä ilman halki maahan, jolloin &lt;u&gt;varaukset tasoittuvat.&lt;/u&gt; Näin syntyy &lt;span class=&quot;\&amp;quot;korostus\&amp;quot;&quot;&gt;salama&lt;/span&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Jännitteen yksikkö on voltti,V.&lt;br/&gt;&#10;sormiparisto 1,5 V, neppariparisto 9 V, salama 100 miljoonaa V&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuva löytyy sivuilta:&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.ilmatieteenlaitos.fi/perustietoa-ukkosesta&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.ilmatieteenlaitos.fi/perustietoa-ukkosesta&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2024-11-12T08:45:37+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Labra1. Sähkökemiallisen parin jännite</title>
<id>https://peda.net/id/9d7eb8d88bb</id>
<updated>2025-11-10T18:04:39+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/kemia/t8mk/kappale-272/spj#top" />
<content type="html">LUE ALUKSI S.211 läpi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ota metalliliuskat Fe, Zn ja 2 x Cu sekä Mg -nauha. Puhdista metallit teräsvillalla. &lt;br/&gt;&#10;Laita keitinlasiin puolilleen vettä ja lisää siihen&lt;b&gt; 5 pisaraa rikkihappoa&lt;/b&gt; (elektrolyyttiliuos).&lt;br/&gt;&#10;Ota kaksi hauenleukaa ja kytke kupari positiiviseen eli &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;punaiseen napaan, &lt;/strong&gt;(punaisessa mittarissa keskimmäiseen). Rauta kytketään COM-napaan(-, oikea)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;ÄLÄ TYÖNNÄ JOHTOJA LIUOKSEEN, vaan pelkästään metallit!! Metallit irti toisistaan!&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mittaa kohtioiden välinen&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt; jännite&lt;/span&gt; (katso kuva ja suurenna tarvittaessa). Tutkimuksen toisena metallina on koko ajan kuparilevy. Vaihda rautakohtion tilalle eri metallikohtio ja mittaa jännitteen suuruus (voltteina, V). Merkitse jännitteet mallin mukaiseen taulukkoon työselostukseen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Metallipari&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Jännite (V)&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Cu - Fe&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt; &lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Cu - Zn&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt; &lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Cu - Mg&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt; &lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Cu - Cu&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt; &lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kirjoita työselostukseesi millä metalliparilla oli suurin ja millä pienin jännite? Järjestä metallit epäjaloimmasta metallista jaloimpaan. Muista kirjoittaa työselostuksen myös miksi näin tapahtuu.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/kemia/t8mk/kappale-272/spj/img_0076-jpg#top&quot; title=&quot;IMG_0076.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/kemia/t8mk/kappale-272/spj/img_0076-jpg:file/photo/de8571ebe09b6da59fc70aca6425a7028aa5d126/IMG_0076.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_0076.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/kemia/t8mk/kappale-272/spj/image-jpg#top&quot; title=&quot;image.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/kemia/t8mk/kappale-272/spj/image-jpg:file/photo/b1824d4674b15016ad67eb90bcdf7e422aeac6e5/image.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;image.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2016-10-06T13:42:44+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Labra2. Elektrolyysi tapahtuu sähkövirran avulla (2.viikko)</title>
<id>https://peda.net/id/56f1c22891d</id>
<updated>2024-11-20T10:06:27+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/kemia/t8mk/kappale-272/etsa#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=Pu-5EB2LCKA&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=Pu-5EB2LCKA&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Avaimen kuparointivideo, vain lyhyesti:&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lue teoria ensin:&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;1. Elektrolyysin idea: Sähkövirta aiheuttaa kemiallisia reaktioita. Elektrolyysissä sähkövirran avulla pakotetaan tapahtumaan hapettumis-pelkistymisreaktio. Mitä elektrolyysissä tapahtuu? Elektrolyyttiliuoksessa on sekä positiivisia että negatiivisia ioneja.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;  Negatiiviset ionit kulkeutuvat positiiviselle sauvalle ja luovuttavat ylimääräiset elektroninsa eli hapettuvat. &lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt; Positiiviset ionit kulkeutuvat negatiiviselle sauvalle ja vastaanottavat elektroneja eli pelkistyvät &lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;2. Avain päällystyy kuparilla sillä liuoksen positiiviset kupari-ionit hakeutuvat negatiivisesti varautuneen avaimen luokse, jolloin avain luovuttaa niille 2 elektronia ja kupari-ionit pelkistyvät avaimen pintaan kupariatomeiksi.&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;Kuparin pelkistymisreaktio: Cu&lt;/span&gt;&lt;sup&gt;2+&lt;/sup&gt;&lt;span&gt;+2e&lt;/span&gt;&lt;sup&gt;–&lt;/sup&gt;&lt;span&gt;=Cu&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Avaimen kuparointi&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1.&lt;b&gt; Puhdista&lt;/b&gt; avain liasta ja rasvasta pienellä teräsvillan palalla.&lt;br/&gt;&#10;2. &lt;b&gt;Ota&lt;/b&gt; 100 ml keitinlasiin kuparisulfaattia noin&lt;b&gt; 50 ml&lt;/b&gt;. Ja lisää siihen &lt;b&gt;5&lt;/b&gt; pisaraa laimeaa rikkihappoa. &lt;b&gt;Sekoita&lt;/b&gt;.I&lt;br/&gt;&#10;3. Kiinnitä avain hauenleukaan ja kytke se laitteiston &lt;b&gt;vasempaan&lt;/b&gt; laitaan &lt;b&gt;(-) napaan&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;4. Kytke &lt;b&gt;(+) napaan&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt; HIILISAUVA &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;5. Aseta avain ja hiilisauva liuokseen, ne &lt;b&gt;eivät saa koskea toisiinsa&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;6. &lt;b&gt;Kytke jännitelähteeseen enintään 2 voltin jännite&lt;/b&gt;. Käytä DC(tasavirta) asentoa(&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;vasemman puoleinen)&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;7. Tarkkaile avainta. &lt;b&gt;Älä päästä liian tummaksi&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;8. Anna avaimen kuivua rauhassa. Voit erittäin kevyesti hioa teräsvillalla kiiltäväksi,mutta älä hankaa liikaa!&lt;br/&gt;&#10;HUOM! palauta kuparisulfaattiliuos takaisi pulloon!&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/kemia/t8mk/kappale-272/etsa/img_0084-jpg#top&quot; title=&quot;IMG_0084.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/kemia/t8mk/kappale-272/etsa/img_0084-jpg:file/photo/f9ae30b751f3ae1b823bb7725b5732881741286b/IMG_0084.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_0084.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;TAVARAT PAIKALLEEN JA SIIVOATHAN JÄLKESI,KIITOS&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2016-10-14T08:37:47+03:00</published>
</entry>


</feed>