<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>3. kurssi</title>
<id>https://peda.net/id/3d6c2f66737</id>
<updated>2025-08-08T10:47:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/3d6c2f66737:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/paivitettavia-sivuja/oppiaineet/psykologia/suominen/ps-kertauskurssi-7-ja-8/3.-kurssi#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Miten aivot reagoivat musiikkiin?</title>
<id>https://peda.net/id/46f6b8da8c8</id>
<updated>2025-09-08T10:12:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/paivitettavia-sivuja/oppiaineet/psykologia/suominen/ps-kertauskurssi-7-ja-8/3.-kurssi/miten-aivot-reagoivat-musiikkiin#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://www.ts.fi/ihmisetjailmiot/6757149&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;TS:n artikkeli + video&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tsv3-c-common-article__textitem tsv3-c-common-article__textitem--alarivi&quot;&gt;&#10;&lt;h2&gt;Neurotieteilijät ja muusikot porautuvat nyt yhä syvemmälle ihmismieleen. Palkittu pianisti kiinnostui selvittämään, mitä aivoissa tapahtuu soittamisen aikana.&lt;/h2&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tsv3-c-common-article__meta__writerdetails&quot;&gt;&#10;&lt;p class=&quot;tsv3-c-common-article__meta__author&quot;&gt;Richard Fairman&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;7.9.2025</content>
<published>2025-09-08T10:13:10+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Toiminnan biologinen perusta</title>
<id>https://peda.net/id/3d85f8a0737</id>
<updated>2020-12-18T14:17:49+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/paivitettavia-sivuja/oppiaineet/psykologia/suominen/ps-kertauskurssi-7-ja-8/3.-kurssi/tbp#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;Ihmisen toiminnan biologinen perusta&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;Kun psykologiatiede pyrkii selvittämään mielen ja kehon yhteyttä eli psyykkisten toimintojen yhteyttä fyysiseen, käytetään monia käsitteitä. Puhutaan toimintojen hermostollisesta tai neuropsykologisesta perustasta, fyysisestä ja fysiologisesta, biologisesta ja somaattisesta. Tällöin pyritään siis ymmärtämään keskus- ja ääreishermoston, umpierityksen ja erilaisten kehollisten prosessien yhteyttä psyykkiseen toimintaan eli ihmisen toiminnan biologista perustaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;Epämääräisesti ja väljästi käytettyjä käsitteitä, joilla pyritään kuvaamaan biologisen puolen yhteyttä psyykkiseen ja sosiaaliseen, syntyy jatkuvasti lisää. Ei kannata hätääntyä, jos eteen tulee outojakin sanoja kuten biopsykologinen, biososiaalinen, neurofysiologinen tai neurobiologinen. Merkityksen voi päätellä riittävällä tarkkuudella, kun muistaa, että '&lt;/span&gt;&lt;strong&gt;neuro&lt;/strong&gt;&lt;span&gt;' viittaa yleensä hermostoon ja '&lt;/span&gt;&lt;strong&gt;bio&lt;/strong&gt;&lt;span&gt;' biologisiin tekijöihin yleisemmin, '&lt;/span&gt;&lt;strong&gt;fyysinen/fysiologinen&lt;/strong&gt;&lt;span&gt;' ja '&lt;/span&gt;&lt;strong&gt;somaattinen&lt;/strong&gt;&lt;span&gt;' kehoon, '&lt;/span&gt;&lt;strong&gt;psyko&lt;/strong&gt;&lt;span&gt;' mieleen ja '&lt;/span&gt;&lt;strong&gt;kogni&lt;/strong&gt;&lt;span&gt;' erityisesti tiedonkäsittelyyn.&lt;/span&gt;</content>
<published>2025-08-07T12:52:33+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)</title>
<id>https://peda.net/id/3d8bf080737</id>
<updated>2023-08-28T14:19:39+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/paivitettavia-sivuja/oppiaineet/psykologia/suominen/ps-kertauskurssi-7-ja-8/3.-kurssi/tkip#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;teksti&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-v-0f74f813=&quot;&quot;--&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-v-0f74f813=&quot;&quot;--&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=&quot;&quot;--&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;h3&gt;Yleiset tavoitteet&lt;/h3&gt;&#10;&lt;div&gt;Moduulin tavoitteena on, että opiskelija&lt;/div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;osaa selittää, miten havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat yhteydessä ihmisen muuhun tiedonkäsittelyyn&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tunnistaa joitakin yleisimpiä kognitiivisen toiminnan häiriöitä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;ymmärtää plastisuuden merkityksen ja hermoverkkojen toiminnan pääperiaatteet psyykkisen toiminnan perustana&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;osaa kuvailla havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin liittyvää aivotoimintaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;osaa suunnitella ja esitellä yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen ja arvioida menetelmään liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;h3&gt;Keskeiset sisällöt&lt;/h3&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;Tiedonkäsittelyn yleisiä periaatteita&lt;/div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;Havaitseminen ja tarkkaavaisuus&lt;/div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;sisäiset mallit ja havaintokehä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;Muisti&lt;/div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;työmuistin ja säilömuistin toiminta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;perustietoa muistin hermostollisesta perustasta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;Kieli&lt;/div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;Päätöksenteko&lt;/div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;nopea ja hidas ajattelu&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;Aivojen rakenne ja hermostollinen toiminta&lt;/div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;hermoston ja aivojen päärakenteet&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;hermosolun ja synapsin toiminta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tiedon kulku hermoverkoissa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;plastisuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimusmenetelmät&lt;/div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;kokeellisen tutkimuksen periaatteet&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;esimerkkejä tapaustutkimuksista&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kokeellisen tutkimuksen suunnittelu&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2025-08-07T12:52:33+03:00</published>
</entry>


</feed>