https://peda.net/id/3d44ed0662c 2020-03-10T13:35:27+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2832cdca944 2020-05-12T14:46:03+03:00 Henri Luukkanen https://peda.net/p/henri.luukkanen Taso 3. <br/> <br/> 10 päiväkirja merkintää<br/> <br/> itse antaisin numeroksi 9+ (viiva) 10<div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/henri.luukkanen/ihminen/ihmis-jakso/oma-merkint%C3%A4#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2020-05-12T14:46:03+03:00 https://peda.net/id/4bca207c90f 2020-05-08T10:48:20+03:00 Henri Luukkanen https://peda.net/p/henri.luukkanen <span class="editor underline"><b>Taso 3.</b></span><br/> <br/> <br/> <br/> <b>Kuinka saa lapsen ja kuinka me olemme syntyneet</b><br/> <br/> Kaikki varmasti tietävät että lokki ei ole tuonut meitä pussissa maahaan vaan meidät on synnytetty. Ihminen joka synnyttää on nais puoleinen. Synnyttämiseen/ raskauden aloittamiseen tarvitaan kaksi osapuolta. Yleensä synnyttäjä on sukukypsä eli tytöillä on kuukautiset ja pojilla siemensyöksy. Synnyttämiseen kuuluu paljon eri vaiheita esim alkuraskaus jne. Yleensä raskaus kestää noin 40 viikkoa eli 280 päivää. Synyttämisessä pitää myös varmistaa, että vanhemmat ovat valmiita huolehtimaan lapsesta. Synnyttäminen tapahtuu näin. Mies pyrkii hedelmoittämään naisen munasolun eli mies työntää jäykistyneen siittimen naisen emättimeen. Sitten mies saa siemensyöksyn ja tulee miljoonia siittiöitä kohti munajohdinta jos yksi niistä pääsee perille niin se riittää, koska rittää, että siittiö hedelmöitää eli kulkee munasolun solukalvon läpi. Raskaus voidaan myös estää kondoomeilla. eli kondoomi työnnetän miehen sukuelimen päälle niin, että se ei voi hedelmöitää naista.<br/> <img src="https://hs.mediadelivery.fi/img/468/e3e389b3012f432db92761d2a43cc1bb.jpg" alt="Milloin vauva ajautuu perätilaan? Nämä tekijät lisäävät perätilan ..."/><br/> <b>Kuva 1.</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Miten sikiö kehittyy kohdussa<br/> <br/> Vauvakin on aika iso verrattuna mahaan joten miten se mahtuu olemaan siellä. Alkuraskauden aikana vauva ei välttämättä vielä potki, mutta myöhemmässä vaiheessa voi huomata, että se potkii. Ihan loppu raskaudesta alkaa tulla jo supistuksia. Joka tarkoittaa sitä, että vauva on tulossa pois. Hedelmöittynyt munasolu muuttuu monisoluiseksi alkioksi solujen jakautumisen seurauksena. Muutaman millimetrin mittainen alkio kiinnittyy kohdun limakalvon. Solut jatkavat jakautumistaan joka puolelle kehoa.<br/> Vähitellen alkion eri osien solut alkavat erilaistua ja elimet alkavat kehittyä. Vasta noin kahden kuukauden ikäisen ja muutaman senttimetrin mittaisen alkion tunnistaa ihmiseksi, sitä aletaan kutsua sikiöksi eli lapseksi.<br/> Likiö kehittyy kohdussa lapsiveden suojassa. Lapsi tarvitsee happea ja ravintoa. Niitä lapsi saa äidin kautta napanuoralla. Sitä samaa kautta poistuvat myös lapsen tuottamat virtsa ja hiilidioksidit. Lapsen elimet ja aistit kehittyvät nopeasti. Laspsi osaa jo tosi monia asioita. Laspsi oppii mm. tunnistamaan puhujan ja oppii potkimaan jaloillaan.<br/> <img src="https://www.vau.fi/wp-content/uploads/2016/05/konttaus980-2-3-486x272.jpg" alt="Konttaaminen: Näin lapsi oppii tärkeän taidon | Vauva | Vau.fi"/><br/> Kuva 2. <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>Lähteet:</b><br/> <br/> <b><br/> Kuva 1.<br/> <br/> <a href="https://www.hs.fi/elama/art-2000005881392.html" rel="nofollow ugc noopener">https://www.hs.fi/elama/art-2000005881392.html</a></b><br/> <br/> <br/> <b>K</b><b>uva 2. <br/> <br/> <a href="https://www.vau.fi/vauva/kasvu-ja-kehitys/nain-lapsi-oppii-konttaamisen-tarkean-taidon/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.vau.fi/vauva/kasvu-ja-kehitys/nain-lapsi-oppii-konttaamisen-tarkean-taidon/</a><br/> </b><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/henri.luukkanen/ihminen/ihmis-jakso/syntyminen#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2020-05-08T10:26:56+03:00 https://peda.net/id/1fabfb1a8ad 2020-05-07T09:39:19+03:00 Henri Luukkanen https://peda.net/p/henri.luukkanen <br/> <br/> <br/> Fyysisiä muutuksia tulee kaikille ja niita ovat muummoassa nopea pituuskasvu ja finnit. Kaikki ruumiinkin osat alkavat kasvaa ja miehillä alkaa tulla karvoja sinne tänne ja tuonne. <br/> <br/> <br/> Henkisiä muutuksia on nopeasti vaihtelevat mielen tilat ja sattaa haluta jo sitten olla kavereiden kanssa myöhään illalla. Murros ikä tulee kaikille jossain vaiheessa. Miehillä mielentilat vaihtelevat useammin kuin naisilla.<br/> <br/> <img src="https://www.terveyskyla.fi/nuortentalo/PublishingImages/Sabun%20kuvat/Murrosik%C3%A4%20siisti.JPG?RenditionID=24" alt="Murrosikä | Nuorten.fi | Terveyskylä.fi"/><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <img src="https://www.suomela.fi/wp-content/uploads/2017/10/AromaSense_1.jpg" alt="Suihku tuo terveyttä ja hyvinvointia - Suomela - Jotta asuminen ..."/><br/> <ol> <li>hiukset sahmpoolla tai muulla saippualla joka on tarkoitettu hiusten pesemiseen. Likaiset hiukset huomaat niin että ne näyttävät rasvaisilta.</li> <li>keho pestään vartalonpesuainneella ja muitakin saippuoita voi käyttää. Vartalon pesemiseksi riittää että peset sen joka toinen ilta.</li> <li>suu hampaiden pesu estää hampaiden reikiintymisen. Tärkeää on säännöllinen hampaiden pesu eli peset ne aamuin ja illoin.</li> <li>kasvojenhoito Kasvojen hoidossa kasvot pestään kasvonpesuaineella. Kasvonpesuaine poistaa kasvoilta kaiken ylimääräisen</li> <li>intiimialueiden hygienia (tytöille ja pojille omat ohjeet) intiimi alueet pestää vedellä tytöillä ja pojilla. Saippuoita ei ole järkevä käytää, koska ne voivat ärsyttää ja kuivata ihoa.</li> </ol> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <div class="main content"> <div class="main"> <div class="content enclose">- aika ja paikka Kys ( kuopion yliopistollinen sairaala) klo 9.10<br/> - syntymäpaino ja -pituus 3,2 kg 50 cm<br/> <br/> Perimä<br/> - Mitä piirteitä sinä olet tai sisaruksesi on perinyt äidiltä? Itse olen saanut saman muotoisen pään kun äidillä<br/> - Entä isältä? Saman näköiset korvat<br/> <br/> <br/> Muistikuvia lapsuudesta.<br/> - Mitä sinusta on kerrottu ajalta, jolloin olit vauva? Että en osannut syödä ilman apua<br/> - Mitä muistat ajalta, jolloin olit pieni? <b> Olin tosi vilkas</b></div> </div> </div> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Lähteet:<br/> <br/> <a href="https://www.suomela.fi/uutta/suihku-tuo-terveytta-ja-hyvinvointia/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.suomela.fi/uutta/suihku-tuo-terveytta-ja-hyvinvointia/</a><br/> <br/> <a href="https://www.terveyskyla.fi/nuortentalo/el%C3%A4m%C3%A4ni/murrosik%C3%A4" rel="nofollow ugc noopener">https://www.terveyskyla.fi/nuortentalo/el%C3%A4m%C3%A4ni/murrosik%C3%A4</a><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/henri.luukkanen/ihminen/ihmis-jakso/murrosik%C3%A4#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2020-04-30T13:48:27+03:00 https://peda.net/id/3f1ddfd089f 2020-04-29T12:17:28+03:00 Henri Luukkanen https://peda.net/p/henri.luukkanen <span class="editor underline"><b>Taso 3.</b></span><br/> <br/> <br/> <b>Kuulo </b><br/> <br/> Kuulo on todella tärkeä ominaisuus ihmiselle. Ihminen kulee mitä muut sanovat ja pystyy siten kommunikoimaan heidän kanssaan. Kuulo on kaikilla ellei se ole joskus käynyt jotain joka sitten vaurioittaa kuulua. Kuluuo voi esim heikentää vaikku jota on korvan sisällä. Kuulo toimii näin. Korvalehdet keräävät ääniaallot korviin. Sitten se menee korva käytävään ja sieltä sitten tärykalvoon. Eli on vaarallista että kaveri hutaa läheltä korvaasi koska kuulosi voi heikentyä huomattavasti. Tärykalvo onsitä varten että se voimistaa ääntä, että sinä sitten kuulet sen. Voimistunut ääni menee kuuloluiden väliin ja sieltä sisäkorvan simpukkaan. Ääniaistimus kuule äänen ja lähettää sen aivoihin jotka sitten kertovat sen meille. Myös kova musiikki esim rock konsertit huonontavat kuulosasi joten kannattaa ottaa mukaan vaikka korva tulpat ihan vaan sen varalta jos haluaa että kuulo säilyy ehjänä.<br/> <br/> <br/> <img src="https://img.pixers.pics/pho_wat(s3:700/FO/54/99/40/69/700_FO54994069_04d04da541b0f0e8f6af8bf5e3f085e1.jpg,700,660,cms:2018/10/5bd1b6b8d04b8_220x50-watermark.png,over,480,610,jpg)/julisteet-korva-clip-art-piirretty-kuva.jpg.jpg" alt="Korva clip art piirretty kuva Juliste • Pixers® - Elämme muutoksille"/><br/> <b>Kuva 1.</b> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Näkö<br/> <br/> Näkö on suurelle osalle ihmisiä tärkein kyky, koska se auttaa meitä kaikessa esim nyt kun kirjoitan nään mitä kirjoitan. Ja jos luen vaikka kirjaa näkö auttaa minua siinä koska muuten en näe sanoja. Sokeaksi voi tulla monella tavaoin esim jos silmä puhkeaa. Nyt kuitenkin kerron miten näkö toimii. Silmät ovat suojassa. Niitä suojaa pääkoppa joka pitää huolen että esim silmät eivät tipu päästä. Silmistä ei näy muuta kuin sarveiskalvon, värikalvon ja linssin keskiosan. Linssii kupertuu lihasten avulla niin että silmän takaosaan muodostuu todella tarkka kuva mitä näämme. Tieto mitä näämme kulkee näköhermon kautta aivoihin. Värikalvolla on todellä tärkeä rooli silmässä, koska se säätelee valon määrän jota silmämme kestää. Silmälasit määrätään yleensä auttamaan linssiä. Mitä vanhempi olet sitä huonommaksi kuulosi alkaa mennä.<br/> <br/> <img src="https://cdn-04.synsam.com/img/nordic/1180x509-eye4_XL.jpg" alt="AINUTLAATUINEN SILMÄ - Synsam"/><br/> <b>Kuva 2.</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>Lähteet:<br/> <br/> Kuva 1. <br/> <br/> <a href="https://pixers.fi/julisteet/korva-clip-art-piirretty-kuva-54994069" rel="nofollow ugc noopener">https://pixers.fi/julisteet/korva-clip-art-piirretty-kuva-54994069</a><br/> <br/> Kuva 2.<br/> <br/> <a href="https://www.synsam.fi/ainutlaatuinen-silm%C3%A4-1" rel="nofollow ugc noopener">https://www.synsam.fi/ainutlaatuinen-silm%C3%A4-1</a><br/> <br/> </b><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/henri.luukkanen/ihminen/ihmis-jakso/kjn#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2020-04-29T12:17:28+03:00 https://peda.net/id/fb085ab685f 2020-04-24T10:56:08+03:00 Henri Luukkanen https://peda.net/p/henri.luukkanen <span class="editor underline"><b>Taso 3.</b></span><br/> <br/> <br/> <br/> <b>Aivojen rakenne ja toiminta</b><br/> <br/> Aivot ovat meillä kaikilla ihmisillä. Aivoissa on monta eri osaa jotka ohjaavat ajatteluamme. Aivot sijaitsevat meidän pään sisällä. Aivoja suojaa pääkallonluut. Aivot ohjaa ajatteluamme niin, että se mitä ajattelemme on meidän avoissa muistissa. Emme osaisi puhua ilman, että aivot eivät olisi ottaneet sanoja muistiin. Niin esim Englanti ei oonnistuisi suomalaisilta jos emme olisi koko lapsuutta harjoittelleet niitä sanoja. Aivot kuustuu hyytelömäisestä kudoksesta. Kudos on täynnä hermosoluja. Aivoissa on monia monia osia joilla kaikilla on oma tehtävä. <br/> <br/> <span>1. Aivolisäke ohjaa hormonitoimintaa</span><br/> <span>2. Aivokurkiainen jonka alapuolella sijaitsevat väli- ja keskiaivot </span><br/> <span>3. Isoaivot hoitavat ajattelun</span><br/> <span>4. Aivosilta on monien hermojen reitti</span><br/> <span>5. Ydinjatke säätelee hengitystä </span><br/> <span>6. Selkäydin vie tietoja elimistöön</span><br/> <span>7. Pikkuaivot ohjaavat meidän lihaksisamme<br/> <br/> <img src="https://askelterveyteen.com/wp-content/uploads/2015/05/aivot.jpg" alt="11 aivoja vahingoittavaa arjen tottumusta — Askel Terveyteen"/><br/> <b>Kuva 1</b>.<br/> <br/> <br/> <br/> <b>Mitä aivot tarvitsevat toimiakseen</b><br/> <br/> Aivot tarvisevat happea ja energiaa toimiakseen kunnolla jos siis haluat että aivosit toimivat muista hengittää ja syödä vähintään 5 kertaa päivässä. Aivoille epäterveellistä on päihdeinen käyttö esimerkiksi alkoholi ja tupakka. Aivot kestävät pieniä määriä alkoholia mutta jos satuu juomaan likaa niin aivot voivat mennä ihantillin tallin ja seuraavana aamuna voi olla vielä huono olo. Jos olette luokkassa jossa on 25 oppilasta sattaa alkaa tuntua pahalle mutta oikeasti se on vain sitä että luokan ilmassa on liian vähän happea. Aivoja voi alkaa väsyttää ja tunnet sen itsekkin. Kannattaa siis pyrkiä nukkumaan 10 yössä tai seuraavana aamuna sattaa tuntua aika pahalle. <br/> <br/> <img src="https://www.magneettimedia.com/wp-content/uploads/2016/10/UK_brain_healthy_foods-620x330.jpg" alt="Parhaat aivojen toimintaa edistävät ruoka-aineet | Magneettimedia"/><br/> Kuva 2. <br/> <br/> <br/> <br/> Miten me opimme<br/> <br/> Aivot ovat suuri osa sitä mitä opimme aivot levittävät käskyt kehoomme. Esim jalat ja kädet toimivat niin että aivot antavat sen käskyn mitä teemme niille. Siksi on erikseen hermosto. Hermosto jakaa meille kehoon singnaalit joita haluamme tehdä itse sitten se käskee lihaksia toimimaan niin kuin haluamme ja sitten se paikka alkaqa toimia. Kun synnymme tulemme mahasta jossa äidin ja isän hormoonit sekottuvat aivoihimme voi tulla isän luonne ja äidin ääni ja lempeys. Käsky jonka aivot lähettävät kehoomme jatkaa matkaa sähköisenä ilmiönä jota ei voi nähdä. Jos sinulle on joskus sattunut jotain vaikka käsi mutunut niin aivoso käskevät olla liikuttatta sitä paikkaa, että siihen ei sattuisi enempää. Aivoilla on siis monia eri tehtäviä kehossamme.<br/>  <br/> <img src="https://media2.lojer.com/public/web/45200_chart_nervous_system_01/45200_chart_nervous_system_01_web.jpg" alt="Anatominen juliste: hermosto | Anatomian julisteet pehmeällä ..."/><br/> <b>Kuva 3. </b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>Lähteet:</b><br/> <br/> <b>Kuva 1. </b><br/> <br/> <a href="https://askelterveyteen.com/11-aivojasi-vahingoittavaa-arjen-tottumusta/" rel="nofollow ugc noopener">https://askelterveyteen.com/11-aivojasi-vahingoittavaa-arjen-tottumusta/</a><br/> <b><br/> 2. </b></span><b>Kuva </b><span><br/> <br/> <a href="https://www.magneettimedia.com/parhaat-aivojen-toimintaa-edistavat-ruoka-aineet/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.magneettimedia.com/parhaat-aivojen-toimintaa-edistavat-ruoka-aineet/</a><br/> <br/> <b>Kuva 3. </b><br/> <br/> <a href="https://shop.lojer.com/fi/tuote/18818/45200/anatominen-juliste-hermosto/12456886/1" rel="nofollow ugc noopener">https://shop.lojer.com/fi/tuote/18818/45200/anatominen-juliste-hermosto/12456886/1</a><br/> <br/> </span><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/henri.luukkanen/ihminen/ihmis-jakso/aivot#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2020-04-24T10:19:48+03:00 https://peda.net/id/9c77f524807 2020-04-17T12:35:53+03:00 Henri Luukkanen https://peda.net/p/henri.luukkanen <span class="editor underline"><b>Taso 3.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </b></span><b>Mitä veri on</b><br/> <br/> Veri on nestettä, jonka joukossa on monea erilaisia verisoluja. Veri pitää sinut elossa ilman verta olisit kuollut. <span>Veren punainen väri johtuu punasoluista,</span><span> jotka ovat hemoglobiinia elikkä siis verenpunaa. Punasolujen tehtävä on kuljettaa happea ensin keuhkoista ja sydämestä ja sieltä sitten muualle kehoon. Veri sisältää valkosoluja. Valkosulot tuhoavat bakteereja/taudinaiheuttajia. Valkosoluista osa muuttuu muistisoluiksi. Muistisolu muistaa taudin ja et sairastu siihen niin helposti jos se on jo kerran sinulla ollut. Tietysti kaikilta kuumeilta jne ei voi suojautua vaikka muisti solut muistaisivat taudin. Osa taudeista joita yritetää estää on vaarallisia siksi, että oma elimistösi hyökkää niitä vastaa niin kovasti, että vastustus kykysi romahtaa ja kuolet käytännössä sisältä päin. Muisti suluja voidaan ennakko valmistella esim influenssaa vastaan niin että sinulle annetaan kuolleita baktereita rokotteella ja niin elimistösi alkaa muistaa, että miten sitä tautia vastaan täytyy tapella ja niin sinä et sairastu niin helposti. <br/> <br/> <br/> <br/> <b>Veressä on </b><br/> <br/> <b>Valko- ja punasoluja ja verihiutaleita.</b><br/> <img src="https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/ihminen/veri/mit%C3%A4-veri-on/verisolut-jpg:file/photo/f9ac62dce2095119e3fff22a0708e6a84714000b/verisolut.jpg" alt="verisolut.jpg"/><br/> <b>Kuva 1.</b> <br/> <br/> <b><br/> <br/> </b><br/> <b>Veren reitti miten se kulkee elimistössä</b><br/> <br/> <br/> Monia ihmisiä varmasti kiinnostaa miten veri kulkee elimistöissämme. Siihen on järkevä kaava joka on tutkittu ja se on totta. Veri lähtee sydämmen vasammasta kammiosta liikkumaan kohti arottaa. Aortta jakautuu moneksi moneksi valtimoksi joihin veri jatkaa matkaansa. Valtimoiss averi leviää pitkin kehoa kaikkialle jalkoihin, kääsiin, aivoihin ja kaikkialle elimistöösi. Jos mietitään miten veri palaa sydämmeen niin se tapahtuu näin. Laskimot kuljettavat veren takaisin sydämeen. Kun veri palaa se ei lähde heti uudelle kierroksellevaan se menee keuhkoihin jossa ma ihmiset hapetamme sen, jotta se kuljettaisi samalla happea kaikkiin lihaksiin ja jotta lihakset liikuisivat tarvitaan siihen happea ja verta. Keuhkoissa hapesta lähtee myös hiilidioksidi. joka on vaaraallista jos sitä vaikka hengittää paljon. <br/> <img src="https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/ihminen/veri/vre/verenkierto-jpg:file/photo/0bae59b49047b762711b7dd53bc1724710c12d61/verenkierto.jpg" alt="verenkierto.jpg"/><br/> <b>Kuva 2. <br/> <br/> <br/> <br/> Verisuonet<br/> <br/> </b>Verisuonet ovat ohuita putkia joissa veri kulkee ympäro kehoa. Verisuonia on kaikilla nisäkkäillä ja muillakin eläimillä. Osa verisuonista on sen verran isoja, että ne voi nähdä ihon läpi esimerkiksi ranteen vieressä olevat. Verisuonissa oleva veri menee aina yhteen suuntaan siksi laskimot palauttavat veren sydämeen. Kaikkein pienimpiä verisuonia kutsutaan nimellä hiussuonet, koska ne ovat yhtä ohuita kuin hiek ellei jopa ohuempia.<br/> <br/> <img src="https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/ihminen/veri/verisuonet/s2:file/photo/16c5a159fc2c3d52e058dcf620c46acf095c439c/shutterstock_133427426_verisuonet_Alexilusmedical_p.jpg" alt="shutterstock_133427426_verisuonet_Alexilusmedical_p.jpg"/><b><br/> Kuva 3. <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Mikä on sydän<br/> <br/> </b><br/> Sydän on ihmisen elämän lähde ilman sydäntä emme eläisi, koska sydän on pumppu joka pumppaa verta sisällämme, että pystymme elämään. Sydän sijaitsee keuhkojen vieressa. Sydän on pini lihas joka hallinnoi meitä. Sydämellä ei ole muuta lepo aikaa kuin silloin kun se ei lyö elikkä noin 1 sekuntti. Sydän vaikuttaa pienelle ruumiin osalle mutta se on oikeasti tosi tärkeä. Esim sydän kohtaus tulee silloin kun sydämesi lopettaa lyömisen ja silloin sinulla on pieni mahdollisuus selvitä. Sydän on käytännössä pomomme ja kun sydän potkii itsensä pihalle tulee sydän kohtaus. Vanhemmilla ihmisillä esim mummoilla on suurempi todennäköisyy s että sydän lopettaa pumppaamisen, koska sydän on jo niin loppuun kulutettu. <br/> <br/> <b><img src="https://www.hiihto-lehti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2018/08/sydan2.jpg" alt="Kestävyysurheilija, treenaa sydän iskuun - Hiihto"/></b><br/> <b>Kuva 4.</b><br/> <br/> <br/> <br/> Sydän toimii <br/> <br/> <img src="https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/ihminen/veri/syd%C3%A4men-toiminta/s:file/photo/dc5691a6c73f56392f3c947ac061978ef92c769e/sydamen_lyonnin_vaiheet.jpg" alt="sydamen_lyonnin_vaiheet.jpg"/><br/> <br/> <br/> Näin Sydän toimii ja elättää meitä.<br/> <br/> <br/> <b>Lähteet:</b><br/> <br/> <b>Kuva 1.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/ihminen/veri">https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/ihminen/veri</a><br/> </b><br/> <b>Kuva 2. <br/> <br/> <a href="https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/ihminen/veri">https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/ihminen/veri</a><br/> <br/> <br/> Kuva 3. </b><br/> <br/> <a href="https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/ihminen/veri">https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/ihminen/veri</a><br/> <br/> <br/> <b>Kuva 4.</b> <br/> <br/> <a href="https://www.hiihto-lehti.fi/kestavyysurheilija-treenaa-sydan-iskuun/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.hiihto-lehti.fi/kestavyysurheilija-treenaa-sydan-iskuun/</a><br/> <br/> <br/> <b>Kuva 5. </b><br/> <br/> <b><a href="https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/ihminen/veri">https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/ihminen/veri</a></b><br/> </span><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/henri.luukkanen/ihminen/ihmis-jakso/veri-ja-syd%C3%A4n#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2020-04-17T10:39:46+03:00 https://peda.net/id/425e73ee7a4 2020-04-09T13:01:24+03:00 Henri Luukkanen https://peda.net/p/henri.luukkanen <span class="editor underline"><b>Taso 3.</b></span><br/> <br/> <br/> <br/> <b>Mitä on hengittäminen</b><br/> <br/> Hengittäminen pitää meidät elossa. Emme välttämättä huomaa mutta hengität esim nyt kun luet tätä. Jos urheile tniin lihakset tarvitsevat happea jotta jaksavat toimia. Olet saattanut huomata, mutta jos teet urheilu suorituksen ilman alkulämmittelyjä lihakset tarvitsevat enemmän happea. Hengittäminen onnistuu nenän ja suun kautta. Et ehkä tiedä, mutta elimistösi hengittää itsestään yöllä. Siksi olisi hyvä nukkua että keho lepää. Korona virus joka on pandemia tukkii sinun hapen kulun ja kuolet siihen jos sinä luet uutisia eka uutinen joka tulee vastaa on Korona Virus uutinen. Linkkaan tuenne lähteisiin maailman korona tilanteen. Hengitetty ilma kulkee suusta tai nenästä henkitorveen jossa ilma meneen keuhkoihin. ESim sydän tarvitsee happea toimimiseen eli jos et saa happea sydämesi pysähtyy. Keuhkot rakentuvat keuhko rakkuloista. Happi siirtyy keyhkoista hiussuoleen ja siitä sydämen kautta lihaksiin esim vaikak reisilihakseen.<br/> <img src="https://peda.net/p/OskariLaula/kasvun-kansio/7-hengitt%C3%A4minen:file/photo/238bd7fe4742840935d95c48187d15b5db40bbca/hengityselimisto.jpg" alt="7.Hengittäminen"/><br/> <b>Kuva 1.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </b>Ilman puhtaus<br/> <br/> Ilmassa on kaiken laisia savuja ja pylyä jotka saattavat aiheuttaa yskää. Esim röökin savu on vaarallista keuhkoille. Kaikki ihmiset jotka polttavat vaarantavat samalla lastensa sekä oman henkensä. Nenän kautta hengittäminen on turvallisempaa kuin suun kautta koska nenän kautta ei tule niin paljon esim tiepölyä. Uloshengitysilmakaan ei ole välttämättä puhdasta. Jos vaikka aivastat tai yskäiset niin sen seurauksena voit tartuttaa tauteja. Taudin aihuettavat virukset voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja. Olisi tärkeää myös huolehtia että pitää vaikka hengitys suojaa jos käy kipeänä kaupassa. Esim nyt Koronan takia joudumme olemaan koko ajan sisällä ja kotona. Olisi suositeltavaa, että ihmiset eivät kävisi kaupoissa ja räkisi siellä lattioille koska niin leviävät kaikki pöpöt.<br/> <br/> <img src="https://peda.net/jokioinen/perusopetus/paanan-koulu/luokat-ja-opettajat/5b-evi/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/e5o/e53e/ihminen/hengitys/lmipk/b:file/photo/ed76686dc754f68254fc1c547316087209a58a30/LSkywalker_shutterstock_116226691_hengityksen-vaiheet-slide.png" alt="6. Hengitys"/><br/> <b>Kuva 2. <br/> <br/> <br/> <br/> </b>Miten hengitys toimii<br/> <br/> <span>Keuhkot ovat todella joustavaa kudosta. Keuhkot eivät itse ilmaa sisään meidän pitää itse tehdä se. Salaisuus on hengityslihaksissa, palleassa ja kylkivälilihaksissa. Hengitämme sisään ja ulos niin saamme happea se toimii niin ja pysymme elossa.<br/> <img src="https://www.mindatwork.fi/wp-content/uploads/2014/11/Muista_hengittaa_closeup_1366x.jpg" alt="Hengittäminen Archives • Mind at Work"/></span><br/> <b>Kuva 3.</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>Lähteet:<br/> <br/> <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006469324.html" rel="nofollow ugc noopener">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006469324.html</a></b> siitä eikun lukemaan<br/> <br/> <b>Kuva 1.</b><br/> <br/> <b><a href="https://peda.net/p/OskariLaula/kasvun-kansio/7-hengitt%C3%A4minen">https://peda.net/p/OskariLaula/kasvun-kansio/7-hengitt%C3%A4minen</a></b><br/> <br/> <br/> <b>Kuva 2.</b><br/> <br/> <b><a href="https://peda.net/jokioinen/perusopetus/paanan-koulu/luokat-ja-opettajat/5b-evi/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/e5o/e53e/ihminen/hengitys">https://peda.net/jokioinen/perusopetus/paanan-koulu/luokat-ja-opettajat/5b-evi/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/e5o/e53e/ihminen/hengitys</a></b><br/> <br/> <b>Kuva 3.<br/> <br/> <a href="https://www.mindatwork.fi/tag/hengittaminen/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.mindatwork.fi/tag/hengittaminen/</a><br/> </b><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/henri.luukkanen/ihminen/ihmis-jakso/hengitt%C3%A4minen#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2020-04-09T12:05:29+03:00 https://peda.net/id/62f8eb62758 2020-04-03T12:22:21+03:00 Henri Luukkanen https://peda.net/p/henri.luukkanen <span class="editor underline"><b>Taso 3.</b></span><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>Ruuansulatus</b><br/> <br/> Kun syöt niin voit miettiä, että mitä kautta kaikki ruoka sinun sisältä tulee usein mietitään, että ei ole mitään mistä se tulee, mutta sille on kyllä ihan oma tiensä. Ruuansulatus toimii niin että ruoka menee ruokatorvea pitkin mahalaukkuun jossa ruoka alkaa jo pikkuhiljaa muotoutua ruuansulatus kuitenkin alkaa suusta jossa siihen sekoittuu sylkeä. Kuten tiedämmä ruoka antaa energiiaa, mutta kun kaikki energia on käytetty täytyy syödä uudestaan. Ruuansulatus siis muuttaa ruuan energiaksi jota elimistö tarvitsee noin 5 krrtaa lisää ja jos vaikka urheilet paljon niin saat syödä vaikka 6 kertaa päivässä. Esim monipuolinen ruokavalio on kaikille meille ihmisille tärkeää olisi myös hyvä syödä joka päivä ainakin c- ja d-vitamiineja. Vitamiinit tukevat vastustus kykyä vaikeina aikoina. Esim auringonpaiste on kesäisin hyvästä, koska sen uv-säteily antaa sinulle c-vitamiineja.<br/> <span> Ihmisen valkuaisaineet rakentuvat aina aminohapoista. Ihmisen on pakko saada kaikkia 20 erilaista aminohappoa, jotta uusia soluja voidaan rakentaa. Tästä syystä monipuolinen ruokavalio on todella tärkeää. Monipuolinen ruokavalio pitää muummoassa terveenä, koska se parantaa niin paljon vastustuskykyä. Esim. kalassa, lihassa, maidossa ja kananmunassa on valkuaisaineita.<br/> <img src="https://3.bp.blogspot.com/-swuRh3cGHpo/ViokErjOR9I/AAAAAAAADRI/ilGNRn_sTqg/w1200-h630-p-k-no-nu/ruokakolmio_teksteilla_iso_web.jpg" alt="Wannabe Juoksija: Ruokakolmio: miten menee noin omasta mielestä?"/><br/> <b>Kuva 1. </b><br/> <br/> <b>Hampaat<br/> <br/> </b>Muummoassa ruuan käsittely alkaa suussa jossa hampaat pilkkoo sen pieniksi palaksisksi että se mahtuisi ruokatorvea pitkin mahalaukkuun. Lapsen ensimmäisiä hampaita on 20 kpl mutta ne tippuu ajan myötä ja tilalle tulee uusia hampaita joita kutsutaan rautahampaiksi. Jos Rautahammas katkeaa tai tippuu ihan muuten vaan niin tilalle ei kasva enää uutta hammasta. Hampaiden tehtävänä ruuansulatuksessa on pureskella ruoka jotta se<br/> <br/> <b>A. Jotta se sulaisi nopeammin </b></span><br/> <span><br/> <b>B. Jotta se mahtuisi kurkusta alas sulatettavaksi<br/> <br/> </b>Hampailla on meidän elämässä suuri merkitys vaikka osalle se onkin hyvin pieni. Hampailla pureskellaan ruokaa niin että se mahtuu pois suusta. <br/> Hampaita huolletaan pesemällä niitä ja lankaamalla niiden välit. Olisi suositeltavaa, että pesisette hampaat aamuin illoin. JSO haipaita ei huolla tulee noon sanottuja &quot; <b>hammaspeikkoja</b>&quot; ja sitten tulee usein reikiä. Hampaita voidaan myös oikoa kymmenillä eri tavoilla on erilaisia rautoja sitten ihan yö käyttöön sopivia kumihampaita.<br/> <img src="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/luva-2017_18/varasto/ihminen22/luusto/teht%C3%A4v%C3%A4t3/kuvamappi/kl/hampaan-rakenne:file/photo/85bd02dce967f1361d4f8e1aab679d3e9ff674f4/Yoko_Design_shutterstock_121646800_hammas-taitto.jpg" alt="Hampaat"/><br/> <b>Kuva 2.</b><br/> <br/> <br/> <b>Ruuanreitti suusta ulos<br/> <br/> </b>Ruuansulatus ja käsittely alkaa suussa jossa se purekella ja siihen sekoittuu myös sylkeä. Siitä sen matka jatkuu ruokatorvea pitkin mahalaukkuun jossa sitä taas käsitellään ja sulatetaan siellä se muuttuu ruuminlämpöiseksi löysäksi velliksi. Lämmin velli jatkaa matkaansa ohutsuoleen jossa ruokaan sekoittuu maksasta ja haimasta tuleviin ruokaapilkkoviin soluihin. Ohutsuolessa ruoka pilkkoontuu niin pieniksi osiksi, että kaikki ne mahtuvat siirtymään ohutsuolen pienten nukkalisäkkeiden verisuoniin.<br/> <br/> Ruuat jotka eivät mene verenkiertoon menevät paksusuolen kautta peräsuolta pitkin ulos kehosta.<br/> <br/> <img src="https://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/styles/content-max-image/public/Aineistopankki/oppimateriaali.finfood.fi/ravitsemus/ruuansulatuselimisto.gif" alt="Ruuansulatus | Ruokatieto Yhdistys"/><br/> <b>Kuva 3.</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>Lähteet:<br/> <br/> <br/> Kuva 1.<br/> <br/> <a href="http://wannabejuoksija.blogspot.com/2015/10/ravintokolmio-miten-menee-noin-omasta.html" rel="nofollow ugc noopener">http://wannabejuoksija.blogspot.com/2015/10/ravintokolmio-miten-menee-noin-omasta.html</a><br/> <br/> Kuva 2.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/luva-2017_18/varasto/ihminen22/luusto/hampaat">https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/luva-2017_18/varasto/ihminen22/luusto/hampaat</a><br/> <br/> Kuva 3.<br/> <br/> <a href="https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/ruuansulatus" rel="nofollow ugc noopener">https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/ruuansulatus</a><br/> </b></span><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/henri.luukkanen/ihminen/ihmis-jakso/ruuansulatus#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2020-04-03T12:13:30+03:00 https://peda.net/id/1c9228a4700 2020-03-27T11:25:21+02:00 Henri Luukkanen https://peda.net/p/henri.luukkanen <span class="editor underline"><b>Taso 3.</b></span><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>Liikkuminen on lihasten työtä</b><br/> <br/> normi vauva oppii yleensä kävelemään 1-2 vuoden iässä jos ei ole jotain muita ongelmia. Vauva aloittaa konttamallan joka suuntaan ja kakkimaan housuun. Sitten alkavat käydä potalla ja harjoittelevät kävelemistä. Lapset alkavit siksi kävellä vasta 1-2 vuotiaana, koska ennen sitä lihakset eivät jaksa kannatella niin painavaa kehoa. Jos alat jo lapsena liikkua paljon niin isompana parin kilsan juokulenkki ei ole mikää mahdottomuus. Jos taas et liiku ja syöt herkkua alat nopeasti lihota joten olisi todella tärkeää liikkua vähintään tunti monipuolista liikuntaa. Liikunta auttaa pitämään virkeänä ja pitää lihakset tikissä ja ylimääräisiä kiloja ei pääse tulemaan. Myös terveelliset ruokatavat auttavat pitämään kiinni omasta painosta. Mutta ihan sama miten hyvä kunto sinulla on lihakset väsyvät kuitenkin joskus. Et jaksa juosta esim maratoonia ilman että sinulla on jotain, joka nostaa verensokeria. Juostessa lihkaset tarvitsevat enemmän happea. Monesti jos et tee alku lämmitelyjä niin saattaa tuntua kun aloitat juoksemaan että hengästyttää vaikka oikeasti lihakset vievät vaan kylmänä enemmän happea ja siksi hengityksen nopeus nousee. Jos lihaksesi ei saa tarpeeksi happea saattaa monesti alkaa koskea lihaksiin. Ja aivosi haluavat myös lopettaa.<br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Kolme tärkeää asiia joita tarvitset kun juokset pidempiä matkoja.<br/> <br/> <br/> </b></span><b>1. Happea jota saat kun hengität.</b><br/> <br/> <b>2. Energiia jota sinulla on edellisestä ruuasta. Kannataa myös ottaa jotain pientä purtavaa jossa on sokeria ja energiaa.<br/> <br/> </b><b>3. Ja energian avulla lihakset supistuvat suorituksen aikana.</b><br/> <br/> <br/>  <br/> <img src="https://www.foreverclub.fi/wp-content/uploads/2017/06/juoksu-1.jpg" alt="Juoksu ja jalkavaivat | Forever"/> <br/> <b>Kuva 1.</b><br/> <br/> <br/> <br/> <b>Miksi harjoittelu parantaa suoritusta<br/> <br/> </b>Liikkuessa tarvitset aivoja ja monien lihasten yhtäaikainen hallinta voi olla vaikeea joten on pakko harjoitella sitä että saa kaikki tarvittavat lihkaset aktivoitua silloin kun urheilu suoritus on meneillään. Niin kuin sanoma menee<b> HARJOITTELU TEKEE MESTARIN. </b>Eli jos sinulla on vaikka team gym kisat ja et ole vielä omasta mielestäsi tarpeksi hyvä osallistumaan kannattaa sinun aloittaa harjoittelu. Harjoittelu pitää esim muistin virkeänä ja auttaa jaksamaan vaikeinakin aikoina esim silloin, kun moti vaatio on lopussa joten siis liiku tämä on käsky eikä kehoitus. On tärkeää että lihkaksesi saavat liikettä päivittäin. Lihakset voimistuvat kun rasitat niitä. Mitä vahvemmat lihakaset sitä varmemin ei tule niin paljoa loukkantumisia. Riippuu hieman että mitä lajia harrastat esim jalkapallossa tarvitset kovan fysiikan. Joten riippuu älyttömästi lajista mitä taitoja tarvitset. Esim voima on tärkeää jos tykkää vaikka painon nostosta. <br/> <br/> <img src="https://www.kirkkojakaupunki.fi/documents/20147/12424756/226405/3819d646-6a1d-35de-c9df-8b88481a2428?imageThumbnail=3" alt="Kiireestä on tullut tarttuva tapa, jonka nujertamista pitäisi ..."/><br/> <b>Kuva 2.</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>Lähteet:<br/> <br/> </b><b>Kuva 1. <br/> <br/> <a href="https://www.foreverclub.fi/hyvinvointi/juoksu-ja-jalkavaivat/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.foreverclub.fi/hyvinvointi/juoksu-ja-jalkavaivat/</a><br/> <br/> Kuva 2.<br/> <br/> <a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kiireesta-on-tullut-tarttuva-tapa-jonka-nujertamista-pitaisi-harjoitella#883faa01" rel="nofollow ugc noopener">https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kiireesta-on-tullut-tarttuva-tapa-jonka-nujertamista-pitaisi-harjoitella#883faa01</a></b><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/henri.luukkanen/ihminen/ihmis-jakso/liikkuminen#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2020-03-27T11:05:31+02:00 https://peda.net/id/3758d9d66da 2020-03-24T12:40:38+02:00 Henri Luukkanen https://peda.net/p/henri.luukkanen <span class="editor underline"><b>Taso 3</b></span>.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>Iho ja sen tehtävät<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </b>Iho on elimistösi suurin elin ja sillä on tärkeitä tehtävia kuten sinun suojeleminen. Iho muummoassa suajaa sinua pölyltä. Mieti että jos sinulla ei olisi ihioa ja kaatoisit vaikka hiekkaan ja kaikki se hiakka tarttuisi sinun elimistöön kiinni. Iho pitää sinut kasassa ja suojaa ruhjeilta. Iho sujelee erilaisilta kemikaaleilta, säteilyltä ja mikrobiteiltä. Iho on käytännössä vesieste joka tukkii liiallisen nesteytyksen. <br/> <img src="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/luva-2017_18/varasto/ihminen22/taudinaiheuttajat/tiivistelm%C3%A42/tiivistelm%C3%A4/iho-full-png:file/photo/6f44319667a07d9a4975ad09a9290e34d0a55a91/iho-full.png" alt="Image result for iho"/><br/> <b>Kuva 1.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Mistä iho koostuu</b><br/> <span> Iho suojaa aina elimistöämme ruhjeista ja kulutuksesta. Tästä syystä on tärkeää, että ihon kaikkiv osat ovat tiiviisti kiinni toisissaan ja kun ne ovat hyvin kiinni. Siksi se kestää tosi hyvin kulutusta ja vaikka kaatuisi ja tulisi haava iho sujaa että sinne ei mene pöpöja taikka mitään muuta ylimääräistä. Ajan kuluessa ihon kaikki solut kuitenkin kuluvat ja vanhat solut korvautuvat täysin uusilla jota kestävät vuosia. Osa ihoa jonka solut ovat kuolleet niin sitä kutsutaan marraskedeksi. Ihon kuolleiden solujen tilalle tulee uusia soluja joita taas orvaskesi tuottaa. Kun ihminen ruskettuu auringon valossa se tarkoittaa, että iho alkaa suojata itseään haitalliselta auringon säteilyltä. Rusketus jota yleensä kaikki saa kesällä hilseilee ajan kanssa pois ja ihon normaalit solut palaavat viimeitään talveksi. Auringon valosta saa meille tärkeää D-vitamiiniä mitqä olisi hyvä talvisinkin syödä jos aurinko ei paista ota vaikka joka ilta D-vitamiini pastilli. Orvaskeden kaikkien solujen väri on peritty. Tarkoittaa että esim tumma ihoisilla on paljon väriaineita kehossa. Yleensä lapsi on aina sen värinen mitä vanhemmat. Jos lapsi on sen värinen aina minkä värinen se on ollut synnytysalissa jossa se syntyy. Orvaskeden alla sijaitsee verinahka, joka sisältaa muunmuuasssa tali- ja hikirauhasia. Talirauhaset tuottavat vähän ihoa suojaavaa talia jota on kaikkien ihon pinnalla. Jos talirauhanen menee tukkoon/tulehtuu syntyy finni joita alkaa tulla murrosiässä joossa kaikki minun ikäiset ovat. Hikirauhaset nimensä mukaan tuottavat hikeä, joka taas viilentää kehoa.<br/> <img src="https://peda.net/lappeenranta/peruskoulut/l%C3%B6nnrotin-koulu/luokat/arkisto/4-5b-luonnos/ymp%C3%A4rist%C3%B6tieto/e52/ihminen/iho_ja_ulkonako/ihon-teht%C3%A4v%C3%A4t/s:file/photo/2a9dba327fecf80a37dfdc55b98ca0745a255331/shutterstock_106522193_PanicAttack_iho_p.jpg" alt="Image result for iho"/><br/> </span><b>Kuva 3.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Jokainen ihminen on erilainen<br/> <br/> </b>Luokkakaverisi on helppo tunnistaa ulkonäön perusteella. Ja sukulaisissa on yleensä paljon samaa näköä. Kaikki sinulle tärkeät ihmiset on helppo tunnistaa, koska ne on sinulle tärkeitä ja näät niitä usein. Aivosi tunnistavat kaikki ihmiset joita olet joskus tavannut ja puhunut heille niin muistat heidän kasvon piirteet. Suuri osa lapsista muistuttaa jollain tavalla omia vanhempia. Muummoassa kaikki taudit kuten astma ja tälläiset voivat tulla äidiltä tai isältä. Esim hiustyylimme on meidän oma päätös ja pukeutuminen ne on asioita joista me saadaan itse päättää. <span class="editor underline"><b>JOKAINEN IHMINEN ON AINUTLAATUINEN!!!</b></span> <b><br/> <img src="https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/files/2019/02/sky-2667455_1280.jpg" alt="Image result for ihminen"/><br/> <br/> Kuva 3.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Lähteet:<br/> <br/> <br/> Kuva 1. <br/> <br/> <a href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/luva-2017_18/varasto/ihminen22/taudinaiheuttajat">https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/luva-2017_18/varasto/ihminen22/taudinaiheuttajat</a><br/> <br/> Kuva 2. <br/> <br/> <a href="https://peda.net/lappeenranta/peruskoulut/l%C3%B6nnrotin-koulu/luokat/arkisto/4-5b-luonnos/ymp%C3%A4rist%C3%B6tieto/e52/ihminen/iho_ja_ulkonako">https://peda.net/lappeenranta/peruskoulut/l%C3%B6nnrotin-koulu/luokat/arkisto/4-5b-luonnos/ymp%C3%A4rist%C3%B6tieto/e52/ihminen/iho_ja_ulkonako</a><br/> <br/> Kuva 3.<br/> <br/> <a href="https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2019/02/08/ihminen-sosiaalipalveluiden-objektista-taysivaltaiseksi-kansalaiseksi-roolit-muutoksessa/" rel="nofollow ugc noopener">https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2019/02/08/ihminen-sosiaalipalveluiden-objektista-taysivaltaiseksi-kansalaiseksi-roolit-muutoksessa/</a><br/> </b><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/henri.luukkanen/ihminen/ihmis-jakso/ijiu#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2020-03-24T10:12:33+02:00 https://peda.net/id/1360d32062c 2020-03-19T09:52:15+02:00 Henri Luukkanen https://peda.net/p/henri.luukkanen <span class="editor underline"><b>Taso 3</b></span><b>.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Ihminen on nisäkäs<br/> <br/> <br/> </b>Eläimiä joilla on selkäranka ovat: Kalat, sammakot, matelijat, linnut ja nisäkkäät. Selkärankaisilla eläimillä on luinen selkäranka, johon kaikki raajat kiinnittyvät. Luusto tukee ja suojaa kaikkia eläimiä joilla on selkäranka. Nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia joiden joka päiväinen ravinto on aluksi äidin imettävää maitoa joka on lämmintä ja kelpaa vauvoille ja muille pentu eläimille. Nisäkkäät ovat tasalämpöisiä niinkuin lintukin. Tasalämpöinen tarkoittaa sitä, että eläimet, jotka ovat tasalämpöisiä pystyvät pitämään ruumiinlämmön samana vaikka keli olisi runsaasti pakkasen puolella. Monillä eläin lajeilla on turkki ja paksu rasvakerros, joka myös suojaa hyvin kuten esim. karhulla. Kaikilla ihmisillä ei ole rasvakerrosta. Ihminen ei omista turkkia joten sen on käytettävä lämpimiä talvi vaateita. Koirillekkin saa talvi vaatteita jos koiralla on esim ohut turkki tai muuten vaan ulkona kylmä niin niillekkin saa käytänössä talvitakin. Kaikillä nisäkkäilla on nopea verenkierto. Gebardi voi juosta niin kovaa, koska veri kiertää niin lujaa sen elimistössä.<br/> <br/> <img src="https://www.iltamakasiini.fi/sites/default/files/styles/free_w768_-_esm_2018/public/neo/files/916702.jpg?itok=gnN2DaOY" alt="Image result for talvivaatteita kuvia"/><br/> <span class="editor underline"><b>Kuva 1.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </b></span><b>Ihminen kuuluu kädellisten lahkoon</b><span class="editor underline"><b><br/> </b></span><b><br/> <br/> </b>Ihminen eli homo sabiens kuuluu kädellisten lahkoon johun kuuluu muunmuuassa apina Gorilla ja Simpanssi. Luokittelu ihmiseen on: Selkärankainen nisäkäs ja kädetön. Kädellisillä on kehittyneet aivot ja tarttuma otteeseen pystyvät kädet kuten esim. ihmisellä ja apinalla on. Jos joskus käyt vaikka eläin tarhassa ja katsot gorilloja taikka simpansseja niin huomaat kuinke he oivaltavat asioita. Kädellisillä on myös nopea oppimis kyky.<br/> <br/> <img src="https://gorillafund.org/wp-content/uploads/2019/10/IEAINF-15-OCT-13-KRC-ABAVANDIMWE2-1024x678.jpg" alt="Image result for gorilla"/><br/> <b>Kuva 2.<br/> <br/> <br/> </b><br/> <b><br/> <br/> Ihminen koostuu soluista<br/> <br/> <br/> </b>Ihminen on siinä mielin erikoinen, että se koostuu miljardeista soluista. Ilman soluja ihminen olisi luukasa eikä pystyisi elämään. Solut mahdollistaa meidän olemassa olon sillä että solut pitävät meidät kasassa. Solujen kaikki tieto on tumassa tuman ympärillä on aina solulimaa joka koostuu pääasiasiassa vedestä. Soluliman ympärillä/joukossa on yleensä monenlaisia soluelimiä jotka mahdollistavat solujen toiminnan ihmisen sisällä. Osa soluista tuottaa energiaa ja osa hajottaa jätteitä. Solun ulkopinnan muodostaa solukalvo joka pitää solut sisällään.<br/> <br/> <img src="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/luva-2017_18/varasto/ihminen22/Solu%20el%C3%A4m%C3%A4n%20peruspalikka/solut/b3:file/photo/f15f3e7c26afe30b9b411bf6a357070fe8ced135/Bbi_9_elainsoluA_slatti_eoppi_1179.png" alt="Image result for solut"/><br/> <b>Kuva 3.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </b><br/> <b>Samanlaiset solut muodostavat kudoksia</b><br/> <br/> Soluja on monia erilaisia. Lihassolut ovat aika pitkiä verrattuna muihin soluihin. Ne ovat erikoisia, koska ne pystyvät supistumaan harva muu solu pystyy. Hermosolu taas voi aistia asioita ja välittää tietoa elimistössä. Esim jos lyöt jonkun hermon johinkin niin se sattuu paljon enemmän kun jos vaikka käsi kolahtaa johonkin ja se kolahdus ei osu hermoon. Verisolut &quot;asuvat&quot; verisuonissa jossa ne ovat pieniä soluja. Sinunkin ihosi pinnalla on ihonpintasoluja, jotka kestävät kulutusta. yleensä samanlaiset solut ovat vierekkäin ja muodostavat niin kudosta. Lihas on kudosta joku muodostuuu lihassoluista. Erilaiset kudokset taas muodostavat elimen. <span> Muumoassa sydämessä on lihas-, tuki- ja hermokudosta.<br/> <br/> <img src="https://peda.net/lappeenranta/peruskoulut/l%C3%B6nnrotin-koulu/luokat/arkisto/4-5b-luonnos/ymp%C3%A4rist%C3%B6tieto/e52/ihminen/peruspiirteet/ssmk/kudokset-jpg:file/photo/1ba0930f860db1896d032fe0b88a8b098f1f6a3c/Alila_Medical_Media_shutterstock_75043315_kudostyypit-taitto.png" alt="Image result for samanlaiset solut muodostavat kudoksia"/></span><br/> <b>Kuva 4. <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Lähteet:</b><br/> <br/> <b>Kuva 1</b>.<br/> <a href="https://www.iltamakasiini.fi/artikkeli/355812-vihaatko-talvivaatteita-niin-nama-koiratkin-katso-hilpeat-kuvat" rel="nofollow ugc noopener">https://www.iltamakasiini.fi/artikkeli/355812-vihaatko-talvivaatteita-niin-nama-koiratkin-katso-hilpeat-kuvat</a><br/> <br/> <br/> <b>Kuva 2.<br/> <br/> <a href="https://gorillafund.org/infant-gorillas/" rel="nofollow ugc noopener">https://gorillafund.org/infant-gorillas/</a><br/> <br/> <br/> Kuva 3.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/luva-2017_18/varasto/ihminen22/Solu%20el%C3%A4m%C3%A4n%20peruspalikka">https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/luva-2017_18/varasto/ihminen22/Solu%20el%C3%A4m%C3%A4n%20peruspalikka</a><br/> <br/> <br/> Kuva 4.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/lappeenranta/peruskoulut/l%C3%B6nnrotin-koulu/luokat/arkisto/4-5b-luonnos/ymp%C3%A4rist%C3%B6tieto/e52/ihminen/peruspiirteet/ssmk">https://peda.net/lappeenranta/peruskoulut/l%C3%B6nnrotin-koulu/luokat/arkisto/4-5b-luonnos/ymp%C3%A4rist%C3%B6tieto/e52/ihminen/peruspiirteet/ssmk</a><br/> </b><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/henri.luukkanen/ihminen/ihmis-jakso/ip#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2020-03-10T14:02:55+02:00