Erasmus+ -projektin matka Ruotsiin 25.9.-28.9.2022

2023-04-16T23:29:49+03:00

Falköpingin-matkan blogiteksti

Kansainvälisen Erasmus+-hankkeen viides lähiseminaari järjestettiin Falköpingissä, Ruotsissa. Otsolasta siihen osallistuivat koordinaattori ja kolme opettajaa.

Matka alkoi sunnuntaiaamuna klo 8.40 laivaristeilyllä Turusta Ruotsiin. Oli jo ilta, kun saavuimme Tukholmaan, josta ajoimme Falköpingiin. Se on pieni, hieman yli 30 000 asukkaan kaupunki, jonka laitamilla on Ikean huonekalutehdas, Volvon autotehdas ja valtava määrä lypsykarjaa. Falköping on yksi Ruotsin karjankasvatuksen ja maidontuotannon keskuksista.

Hyvän aamiaisen jälkeen lähdimme maanantaiaamuna isäntäkoulullemme, Falköpingin Lärcenteriin. Se on aikuiskoulutuskeskus, jossa opettaa noin 150 opettajaa, ja siellä voi opiskella useisiin eri ammatteihin, kuten kultasepäksi, sairaanhoitajaksi, huonekalutehtaan koneenkuljettajaksi (CNC-operaattori), kokiksi ja tarjoilijaksi.

Aloitimme päivämme tutustumalla koulun tiloihin ja toimintaan. Saimme tietää, että Falköpingissä opiskelee enimmäkseen maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita edellä mainittuihin ammatteihin, mikä luo heille hyvät mahdollisuudet integroitua uuteen yhteiskuntaan. Koulutuskeskuksen toiminta kasvoi vuoden 2015 maahanmuuttoaallon jälkeen, mutta nykyään opinnot aloittavien maahanmuuttajien määrä on laskenut hallituksen uuden maahanmuuttopolitiikan vuoksi.

Samalla saimme selville, että Ruotsissa pidetään kahvitauon sijaan varttitunnin mittainen "ficka", jossa nautitaan kahvia, teetä ja kastettavaa.

Ensimmäisenä aamuna pääsimme erittäin mielenkiintoiselle etäluennolle, jonka piti tutkijatohtori Andreas Fejes. Luento käsitteli ulkomaalaisten integroitumista uuteen maahan opiskelun kautta. Hän huomautti, että Ruotsi on Euroopan maiden kärjessä opiskelu- ja työharjoittelutilastoissa. Falköping on pystynyt vastaamaan haasteeseen, joka seurasi turvapaikanhakijoiden määrän valtavaa kasvua vuonna 2015.

Suoraan ammatteihin johtavat koulutusohjelmat eivät ole yliopisto- tai ammattikorkeakouluohjelmia, vaan kunnallisia aikuiskoulutusohjelmia. Opintojen päätyttyä opiskelija suorittaa tutkinnon, joka oikeuttaa harjoittamaan opiskeltua ammattia. Lopuksi Fejes toi esiin toisen mielenkiintoisen seikan: Ruotsissa oli vuonna 2020 n. 360 000 lukiolaista, kun taas kunnan tarjoamissa palveluissa opiskeli 400 000 aikuisopiskelijaa. Tilasto kuvastaa sitä, että aikuisopetuksella on laajaa kysyntää Ruotsissa. Tämä selittyy osittain aktiivisella suhtautumisella turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien koulutukseen.

Luennon jälkeen vieraileville opettajille esiteltiin digitaalinen alusta LMS Fronter, Falköpingissä käytössä oleva lisensoitu digitaalinen alusta, jonka avulla opettajat voivat helposti räätälöidä opetussuunnitelmansa kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan. Se mahdollistaa opiskelijoiden edistymisen välittömän ja perusteellisen arvioinnin, mikä on tärkeää, ottaen huomioon kuinka aikaa vievää opettajan työ maahanmuuttajien kanssa on. Opettajat eivät ole heille vain kielen opettajia, vaan myös yhteyshenkilöitä, jotka auttavat selviytymään arjen tilanteissa ja haasteissa.

Tiistaina opettajat osallistuivat työpajoihin, joissa he pääsivät harjoittelemaan digitaalisten opetusalustojen käyttöä. He tutustuivat alustoihin nimeltä Lunis ja Screencast-o-matic. Jälkimmäistä voidaan käyttää mm. palautteen antamiseen opetuksesta ja käänteiseen opetukseen. Myöhemmin opettajat vierailivat arkeologisessa museossa, jossa esitellään Falköpingin aluetta. Se on erityinen historiansa vuoksi, sillä Ruotsia ensimmäisinä asuttaneet ihmiset olivat oleilleet siellä tuhansia vuosia sitten. He ovat jättäneet jälkeensä mm. koruja, veistoksia ja oudosti aseteltuja isoja kiviasetelmia.

Museovierailun sijaan koordinaattoritiimi suunnitteli tulevia Erasmus-tapaamisia, joten heillä ei ollut mahdollisuutta päästä museoon opettajien kanssa, vaan he liittyivät vasta illalliselle.

Viimeinen päivä oli erittäin mielenkiintoinen, sillä tutustuimme Falköpingin koulun toimintaan opiskelijoiden näkökulmasta. Meille esiteltiin hoitotyön koulutukseen liittyviä työkaluja ja simuloituja työtiloja, kuten elvytysharjoituksissa käytettäviä mallinukkeja, injektioharjoituksia ja muovisia luurankoja.

Myöhemmin menimme paikalliseen ammattikouluun, jossa on mahdollista kouluttautua esimerkiksi kultasepäksi tai kokiksi. Tapasimme opiskelijat työpisteillään ja saimme haastatella heitä. Oli varsin mielenkiintoista nähdä heidän töitään ja työportfolioitaan. Vierailimme myös CNC-operaattoripuolella, missä henkilöstöä koulutettiin ohjaamaan Ikean tehtailla käytettäviä laitteita ja robotteja.

Pian koulukierroksen jälkeen lähdimme ajamaan takaisin kotiin, sillä meidän piti päästä viiden tunnin matkan päässä sijaitsevasta Tukholmasta lähtevään laivaan. Saavuimme määränpäähämme ajoissa ja seilasimme rennolla tuulella, kiitollisina hyvästä matkasta, takaisin kotimaahamme Suomeen.

Ruotsin-matka

Erasmus+ -projektin matka Ruotsiin 25.9.-28.9.2022