4.8 Puupuhaltimet

Puupuhaltimia

2025-08-01T08:59:48+03:00

: Kuvassa oikealla Jacek Urbaniak soittaa skalmeijaa. Skalmeija tuli Eurooppaan 1100-luvulla Aasiasta. Skalmeijaa käytetään edelleen esimerkiksi kansanmusiikissa.
: Etualalla erilaisia klarinetteja, niiden takana erilaisia oboeita, sekä enlannintorvi. Taustalla makoilevat soittimet ovat huiluja. Tällaisia soittimia on esillä mm. Barcelonan musiikkimuseossa.
: Puupuhallinsoitinten historia on pitkä. Esikuvaksi puupuhaltimille voidaan nimetä antiikin mytologian jumalan Dionysoksen aulos. Aulos on eräänlainen kaksoisoboe.

Puupuhaltimet

2014-11-28T23:57:38+02:00

Huilu
Oboe
Klarinetti
Fagotti

Puupuhaltimien esi-isät ovat yksinkertaisia pillejä. Puupuhaltimien ääni syntyy, kun puhallettava ilma virtaa ääniaukosta sisään. Ääniaukon reuna katkaisee ilmavirran kulun ja saa aikaan ilman värähtelyn eli äänen. Puupuhaltimissa on aukkoja joiden määrää säätelemällä äänen korkeus vaihtelee. Jokaiselle tuttu puupuhallin on nokkahuilu. Orkesteriin kuuluvat puupuhaltimet ovat huilu, oboe, klarinetti ja fagotti.

Kaikissa puupuhaltimissa, paitsi huilussa, ääni syntyy, kun puhaltaja puhaltaa ilmaa ruokolehden reunaa vasten. Ruokolehdykkä voi olla yksikkölehdykkä, kuten klarinetissa ja saksofonissa. Silloin lehdykkä värähtelee suukappaletta vasten. Kaksoislehdykkä koostuu kahdesta vastakkain asetetusta ohuesta liuskasta, jotka värähtelevät vastakkain soittajan puhaltaessa. Oboe ja fagotti ovat kaksoislehdykkäisiä, samoin englannintorvi.

Lehdykät vaativat tarkkaa työtä ja valintaa. Jokainen soittaja tarvitsee itselleen sopivan lehdykän. Jos olet joskus kuullut jonkun puhaltavan lehden reunasta äänen käsien välissä, niin tiedät periaatteessa miten lehdykkä soi. Puupuhaltimissa lehdykkä on vain hyvin huolellisesti muotoiltu ja aseteltu, ja soittaja osaa puhaltaa siihen juuri oikein. Näin ääni on lehdellä viheltämistä kauniimpi ja hallitumpi.

Puupuhaltimien läppäkoneistojen kehitys on yhteydessä esitettävän musiikin vaatimuksiin. Vielä barokin ja klassismin aikana puupuhaltimien viritys rajoitti esimerkiksi sävellajien käyttöä esitettävissä teoksissa. Vaihtoehtona oli soittimien vaihtaminen kesken teoksen. 1800-luvulla läppäkoneisto kehittyi niin, että vähitellen kaikki sävellajit ja puolisävelaskeleet olivat myös puupuhallinten käytettävissä.

Röörit ja lehdykät

2025-08-01T08:59:48+03:00

: Oboisti tai fagotisti valmistaa lehdykkänsä, eli röörinsä itse. Röörin tekeminen on tarkkaa käsityötä. Aloittelevalle soittajalle opettaja tekee yleensä röörit valmiiksi.
: Klarinetin lehdyköitä voi ostaa valmiina kaupasta. Niitä saa eri paksuisia, joten jokaiselle löytyy varmasti sopivia. Jos valmis lehdykkä ei ole täydellinen, sitä voi hioa varovasti itse.

Muusa ehdottaa

2014-11-29T00:08:49+02:00

Kuuntele puupuhallinmusiikkia!

On olemassa paljon muitakin puupuhaltimia kuin klassiseen sinfoniaorkesteriin kuuluvat puupuhaltimet. Huilu, oboe, klarinetti ja fagotti ovat kuitenkin tärkeimmät. Vaikka saksofoni on valmistettu metallista niin kuin vaskisoittimet, se on silti puupuhallin, koska saksofonin ääni tuotetaan lehdykän avulla.

Etenkin klassisella aikakaudella sävellettiin paljon musiikkia puupuhallinkvintetille. Kvintettiin kuuluvat huilu, oboe, klarinetti, fagotti ja vaskisoittimien puolelta lainassa oleva käyrätorvi.

Puupuhallinkvintetillä voi soittaa vaikka mitä! Renessanssin ja keskiajan aikana puupuhaltimet kuulostivat vielä hieman erilaisilta. Edelleen harrastajat ja ammattilaiset ympäri maailmaa soittavat myös näitä perinnesoittimia. Yleensä kuitenkin niin, että he opettelevat ensin sen soittimen nykyisen vastineen mestareiksi.

Barokin aikana säveltäjät sävelsivät paljon concerto grossoja. Ne ovat konserttoja useammalle solistille jousien ja basso continuon säestyksellä. Puupuhaltimet olivat suosittuja valintoja. Esimerkiksi huilu ja oboe saattoivat soittaa sooloa viulun ja trumpetin rinnalla kuten Brandenburgilaisessa konsertossa numero kaksi.