https://peda.net/id/3a80d8fe5 2016-09-21T22:21:36+03:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/334361504de 2018-05-07T08:31:15+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 23</strong></p> <p><strong>Israel ja palestiinalaiset ovat riidelleet vuosikymmeniä Palestiinan alueen hallinnasta.</strong></p> <ul> <li>YK:n vuoden 1947 suunnitelma Palestiinan jakamisesta epäonnistui.</li> <li>Juutalaiset perustivat vuonna 1948 oman valtion, Israelin, ja sen seurauksena</li> <li>sadattuhannet palestiinalaiset joutuivat pakolaisiksi</li> <li>ympäröivät arabimaat ovat käyneet monta sotaa Israelia vastaan.</li> </ul> <p><strong>Kiista on aiheuttanut terrorismia ja useita sotia.</strong></p> <ul> <li>Gazassa ja Länsirannalla asuvilla palestiinalaisilla ei ole omaa valtiota (138 maata on tunnustanut Palestiinan valtion).</li> <li>Kumpikin osapuoli on syyllistynyt väkivaltaan, jota muut valtiot ovat kritisoineet.</li> <li>Palestiinalaiset ovat ajaneet asiaansa mm. terrorismilla ja raketti-iskuilla.</li> <li>Israelilla on tukenaan ylivoimainen armeija. Israelia on kritisoitu liiallisesta voimankäytöstä ja siviilien surmaamisesta.</li> </ul> <p><strong>Terrorismi on yleistynyt maailmalla 2000-luvulla. </strong></p> <ul> <li>Terrori-iskuja on tehty Lähi-idän lisäksi Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Euroopassa.</li> <li>Terroristien tavoitteena on lietsoa pelkoa.</li> <li>Yhdysvallat kävi 2000-luvulla terrorisminvastaista sotaa Afganistanissa ja Irakissa.</li> <li>Terrorisminvastaisen sodan varjolla kansalaisoikeuksia rajoitettiin Yhdysvalloissa.</li> </ul> <p><strong>Vuoden 2011 ”arabikeväässä” diktaattori syöstiin vallasta monessa arabimaassa. </strong></p> <ul> <li>Arabimaiden kansalaiset protestoivat mm. itsevaltaisia hallitsijoita, työttömyyttä, sananvapauden puutetta ja korruptiota vastaan.</li> <li>Vallanpitäjä vaihtui esimerkiksi Tunisiassa, Libyassa ja Egyptissä.</li> <li>Sosiaalinen media edesauttoi kansannousujen leviämistä.</li> </ul> 2018-05-02T12:28:40+03:00 https://peda.net/id/e67338423d6 2018-04-11T12:51:26+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 22</strong></p> <p><strong>Siirtomaat itsenäistyivät toisen maailmansodan jälkeen.</strong></p> <ul> <li>Maailmansodat olivat heikentäneet siirtomaiden emämaita.</li> <li>Siirtomaiden alistamista alettiin pitää epäoikeudenmukaisena.</li> <li>Suuri osa siirtomaista itsenäistyi rauhanomaisesti.</li> <li>Joissain maissa, kuten Algeriassa, käytiin verinen itsenäisyyssota.</li> </ul> <p><strong>Siirtomaa-aika jätti jälkeensä monia ongelmia.</strong></p> <ul> <li>Itsenäistymisen jälkeen tilanne oli monessa entisessä siirtomaassa sekasortoinen.</li> <li>Moni niistä ajautui sisällissotaan.</li> <li>Valtaan nousi useassa maassa diktaattori.</li> <li>Valkoisten ylivalta näkyi mm. Etelä-Afrikan tasavallan rotuerottelupolitiikassa.</li> </ul> <p><strong>Suuri osa köyhistä maista on entisiä siirtomaita.</strong></p> <ul> <li>Siirtomaat oli valjastettu tuottamaan vain yhtä tai kahta emämaan tarvitsemaa tuotetta.</li> <li>Entisten siirtomaiden taloudet kärsivät siksi yksipuolisesta tuotannosta. </li> <li>Myös luonnolle on haittaa yksipuolisesta viljelystä.</li> <li>”Kehitysmaiden” tunnuspiirteitä ovat vähäinen teollisuus, suuri lapsikuolleisuus, alhainen lukutaito ja matala elinikä.</li> </ul> <p><strong>Kehitysavulla on yritetty parantaa köyhien maiden asemaa, mutta apua on myös kritisoitu.</strong></p> <ul> <li>Kehitysavulla rakennetaan esimerkiksi kouluja, kehitetään maanviljelyä ja parannetaan ihmisten terveyttä.</li> <li>Kehitysapua on arvosteltu siitä, että se ei kannusta kehitysmaita parantamaan itse omia elinolosuhteitaan. </li> <li>On myös riski, että apu valuu vallanpitäjien taskuun tavallisen kansan sijaan. </li> </ul> 2018-04-11T12:51:26+03:00 https://peda.net/id/da1cf4da30d 2018-03-26T11:58:29+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 21</strong></p> <p><strong>Maon kuoleman jälkeen 1970-luvulla Kiinassa alkoivat talousuudistukset.</strong></p> <ul> <li>Uusi johtaja, Deng Xiaoping, ei enää paheksunut rikastumista.</li> <li>Yksityisyrittäjyys sallittiin osittain.</li> <li>Maataloutta uudistettiin.</li> <li>Väestönkasvua hillittiin yhden lapsen politiikalla.</li> </ul> <p><strong>Kiinassa talous kasvoi 1900-luvun lopussa nopeammin kuin muualla.</strong></p> <ul> <li>Kiinassa riittää työvoimaa, joten siellä on halpaa tuottaa tavaroita.</li> <li>Valtava väkiluku tarkoittaa myös paljon ostajia tuotteille.</li> <li>Länsimaat ovatkin siirtäneet tuotantoaan Kiinaan.</li> <li>”Kiina-ilmiö” tarkoittaa tehtaiden siirtämistä lännestä halpatuotantomaihin.</li> </ul> <p><strong>Rikastumisesta huolimatta Kiinassa ei ole demokratiaa, ja ihmisoikeuksia poljetaan.</strong></p> <ul> <li>Uudistuksia vaatinut Tiananmenin mielenosoitus (1989) murskattiin verisesti.</li> <li>Vauraus on keskittynyt itärannikolle, sisämaassa on laajoja köyhiä alueita.</li> <li>Vähemmistöjen, esimerkiksi tiibetiläisten, asema on tukala.</li> <li>Lehtiä sensuroidaan ja sosiaalisen median käyttöä rajoitetaan.</li> </ul> <p><strong>Nyky-Kiina on merkittävä talousmahti, josta monet maat ovat riippuvaisia.</strong></p> <ul> <li>Kiinalaiset yritykset ovat sijoittaneet paljon rahaa esimerkiksi Afrikkaan.</li> <li>Kiina käy kauppaa myös lännen paheksumien maiden, kuten Iranin, kanssa.</li> <li>Kiina on lainannut rahaa Yhdysvalloille ja EU-maille.</li> <li>Elintason nousu on pitänyt kiinalaiset tyytyväisinä maan kommunistiseen johtoon.</li> </ul> 2018-03-26T11:58:29+03:00 https://peda.net/id/bc7bba242b4 2018-03-19T09:32:53+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 20</strong></p> <p><strong>Maon johtamat kommunistit ottivat vallan Kiinassa toisen maailmansodan jälkeen. </strong></p> <ul> <li>Kiinassa käytiin pitkä sisällissota kommunistien ja Kuomintang-puolueen välillä.</li> <li>Maon johtamat kommunistit kasvattivat suosiotaan kansan keskuudessa.</li> <li>Sisällissodan keskeytti vuonna 1937 alkanut sota Japania vastaan.</li> <li>Sisällissota päättyi kommunistien voittoon 1949.</li> </ul> <p><strong>Olot Kiinassa vakautuivat, ja kansan elintaso parani.</strong></p> <ul> <li>Kiinassa tehtiin tasa-arvoa parantavia uudistuksia.</li> <li>Inflaatio ja korruptio saatiin kuriin.</li> <li>Valtio määräsi viljelysmaan, karjan ja koneet yhteiskäyttöön kansankommuuneihin.</li> <li>Kansankommuuneissa järjestettiin myös terveydenhoitoa ja koulutusta.</li> </ul> <p><strong>Jotkin uudistukset epäonnistuivat ja aiheuttivat tuhoa Kiinalle.</strong></p> <ul> <li>Suuren harppauksen tavoitteena oli Kiinan nopea teollistuminen.</li> <li>Kampanja epäonnistui ja miljoonat ihmiset kuolivat nälkään.</li> <li>Kulttuurivallankumouksessa vainottiin ja kidutettiin toisinajattelijoiksi epäiltyjä.</li> <li>Kulttuurivallankumous ajoi Kiinan kaaokseen.</li> </ul> <p><strong>Kiina oli Maon aikana eristäytynyt diktatuuri.</strong></p> <ul> <li>Mao oli julma diktaattori, jolla oli Kiinassa täydellinen valta.</li> <li>Kiina kilpaili niin länsivaltojen kuin Neuvostoliitonkin kanssa.</li> <li>Kiina suhtautui kilpailijoihinsa uhmakkaasti.</li> <li>Maa kehitti oman ydinaseen vuonna 1964.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-03-19T09:32:53+02:00 https://peda.net/id/8c256bf625b 2018-03-12T08:28:16+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 19</strong></p> <p><strong>Kiina oli tuhansien vuosien ajan loistelias keisarikunta.</strong></p> <ul> <li>Kiinasta on peräisin moni keksintö, kuten kirjapainotaito, posliini ja ruuti.</li> <li>Maa oli pitkään Eurooppaa edellä tieteissä ja taiteissa.</li> <li>Maata hallitsi itsevaltainen keisari, jota kutsuttiin ”Taivaan pojaksi”.</li> <li>Kiinassa arvostettiin perinteitä ja ihmisten välistä arvojärjestystä.</li> </ul> <p><strong>1800-luvulla Kiinassa oli monia ongelmia, kuten nälänhätää ja kapinoita.</strong></p> <ul> <li>Väestönkasvun vuoksi ruokaa ja töitä ei riittänyt kaikille.</li> <li>Koska työvoimaa oli aina tarjolla, tekniikkaa ei kehitetty ja Kiinan kehitys hidastui.</li> <li>Ongelmana olivat myös rikollisuus, korruptio ja luonnonkatastrofit.</li> <li>Näiden syiden vuoksi kiinalaiset alkoivat kapinoida hallitsijoitaan vastaan.</li> </ul> <p><strong>Länsimaat käyttivät 1800-luvulla Kiinaa taloudellisesti hyväkseen.</strong></p> <ul> <li>Länsimaat halusivat hyödyntää Kiinan raaka-aineita ja myydä sille tuotteitaan.</li> <li>Britit veivät oopiumia Kiinaan sen vastustuksesta huolimatta.</li> <li>Länsivallat voittivat oopiumsodat Kiinaa vastaan.</li> <li>Vaikka Kiinasta ei tullut siirtomaata, sitä hyödynnettiin taloudellisesti. </li> </ul> <p><strong>Kiinan keisari syrjäytettiin vuonna 1912, ja Kiinasta tuli tasavalta.</strong></p> <ul> <li>Kapinointi keisaria vastaan yltyi 1900-luvun alussa.</li> <li>Lopulta viimeinen keisari, 6-vuotias poika, syrjäytettiin.</li> <li>Levottomuudet ja valtakilpailu jatkuivat tasavallan ensimmäisinä vuosikymmeninä.<br/> </li> </ul> 2018-03-12T08:28:15+02:00 https://peda.net/id/a0938d2c1ac 2018-02-26T10:11:20+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 13</strong></p> <p><strong>Kylmän sodan aikana oli kaksi Saksan valtiota.</strong></p> <ul> <li>Toisen maailmansodan voittajat jakoivat Saksan ja Berliinin.</li> <li>Yhdysvallat (USA), Iso-Britannia ja Ranska miehittivät länsiosia, idässä valvoi Neuvostoliitto (NL).</li> <li>Berliinin saarto (1948‒49) johti Länsi- ja Itä-Saksan valtioiden syntyyn.</li> <li>Itä-Saksa rakensi Berliinin muurin 1961 pysäyttääkseen muuttoliikkeen länteen.</li> </ul> <p><strong>Kuuban kriisissä maailma oli lähellä joutua ydinsotaan. </strong></p> <ul> <li>Kuubassa tapahtui vallankumous 1959.</li> <li>Kuuban ja USA:n välit huononivat, ja Kuuba liittoutui NL:n kanssa.</li> <li>NL ryhtyi rakentamaan Kuubaan ohjustukikohtia, jolloin USA uhkasi NL:a sodalla.</li> <li>Kriisi ratkesi suurvaltojen neuvotteluissa, ja sen jälkeen niiden välit paranivat.</li> </ul> <p><strong>Korean ja Vietnamin sodissa Yhdysvallat yritti torjua kommunismin leviämistä. </strong></p> <ul> <li>Kiinan muuttuminen kommunistiseksi huolestutti USA:ta.</li> <li>Kommunistit yrittivät ottaa vallan myös Koreassa ja Vietnamissa, jolloin USA puuttui tilanteeseen.</li> <li>Korean sota päättyi 1953 maan jakautumiseen.</li> <li>Pohjois-Korea on edelleen kommunistinen diktatuuri.</li> </ul> <p><strong>Vietnamin sota oli ensimmäinen sota, jonka Yhdysvallat hävisi.</strong></p> <ul> <li>USA:n moderni armeija ei pärjännyt sissisotaa käyville Pohjois-Vietnamin kommunisteille.</li> <li>Vietnamin sotaa (1964‒73) arvosteltiin rajusti USA:ssa, ja erityisesti hippiliike vaati sen lopettamista.</li> <li>Lopulta USA vetäytyi Vietnamista, ja Vietnam muuttui kommunistiseksi.</li> </ul> 2018-02-26T10:11:20+02:00 https://peda.net/id/60f831f60ff 2018-02-14T10:38:05+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 18</strong></p> <p><strong>Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin. </strong></p> <ul> <li>Yöpakkasten aikaan 1958‒59 Neuvostoliitto epäili Suomen ystävällismielisyyttä, mutta Kekkonen luovi suhteet kuntoon (kirja s. 137).</li> <li>Noottikriisin aikaan 1961 Neuvostoliitto vaati Suomea sotilaalliseen yhteistyöhön, mutta Kekkosen onnistui välttää kriisin syveneminen (kirja s. 138).</li> <li>Kriisien seurauksena Suomi otti hyvin varovaisen asenteen Neuvostoliittoa kohtaan.</li> </ul> <p><strong>Neuvostoliiton mielistelyä kutsuttiin suomettumiseksi. </strong></p> <ul> <li>Suomettuminen tarkoitti, että itsenäinen Suomi otti Neuvostoliiton toiveet huomioon kaikin mahdollisin tavoin.</li> <li>Suomettuminen vaikeutti Suomen kansainvälistä puolueettomuutta.</li> <li>Toisaalta suomettuminen oli järkevää idänpolitiikkaa epävakaina aikoina.</li> </ul> <p><strong>Kekkonen oli presidenttinä poikkeuksellisen pitkään. </strong></p> <ul> <li>Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti: hän johti maata vuosina 1956‒81.</li> <li>Hän oli voimakas vallankäyttäjä.</li> <li>Kekkonen loi hyvät suhteet Neuvostoliittoon, mikä voimisti hänen omaa asemaansa suomettuneessa Suomessa.</li> <li>Suomen elintaso ja varallisuus kasvoivat Kekkosen kaudella.</li> </ul> <p><strong>Neuvostoliiton hajoaminen mahdollisti Suomen liittymisen Euroopan unioniin.</strong></p> <ul> <li>Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, ja Suomesta tuli jo vuonna 1995 Euroopan unionin jäsenvaltio.</li> <li>Neuvostoliiton hajoaminen keskeytti kaupan itään ja oli osasyynä 1990-luvun lamaan.</li> <li>Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaa tavallisen suomalaisen arkipäivään monin tavoin.</li> </ul> 2018-02-12T14:51:01+02:00 https://peda.net/id/4a25771e0bc 2018-02-07T07:39:39+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 17</strong></p> <p><strong>Suuri muuttoliike maalta kaupunkiin alkoi 1960-luvulla. </strong></p> <ul> <li>Koneellistuminen vähensi työvoiman tarvetta maaseudulla.</li> <li>Valtio taisteli maaseudun liikatuotantoa vastaan maksamalla siitä, että peltoja ei viljeltäisi.</li> <li>Maaseudulla aikuisikään varttuneet suuret ikäluokat joutuivat etsimään töitä kaupungeista.</li> </ul> <p><strong>Suomi muuttui nopeasti maaseutuyhteiskunnasta kaupunkiyhteiskunnaksi. </strong></p> <ul> <li>Kaupunkeihin rakennettiin nopeassa tahdissa kerrostalolähiöitä.</li> <li>Kesti aikansa, ennen kuin lähiöihin saatiin kaikki tarvittavat palvelut.</li> <li>Ihmisten elämäntapa muuttui kaupunkiin muuton myötä.</li> </ul> <p><strong>Suomalaisten elintaso nousi. </strong></p> <ul> <li>Jo 1930-luvulla alkanut elintason nousu jatkui sotien jälkeen.</li> <li>Ihmisillä oli varaa kuluttaa rahaa aikaisempaa enemmän esimerkiksi vaatteisiin ja vapaa-aikaan.</li> <li>Matkustaminen ulkomaille alkoi vähitellen yleistyä.</li> </ul> <p><strong>Elämäntapa kansainvälistyi vähitellen.</strong></p> <ul> <li>Matkustamisen lisääntyminen ja televisio levittivät Suomeen kansainvälisiä vaikutteita.</li> <li>Kansainvälisyys näkyi muun muassa muodissa ja musiikissa.</li> <li>Myös ruokakulttuuri kansainvälistyi, kun pikaruokaketjut levisivät Suomeen.</li> </ul> 2018-02-07T07:39:39+02:00 https://peda.net/id/1b46005604b 2018-01-29T08:32:17+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 16</strong></p> <p><strong>Sodan jälkeen Suomessa syntyi paljon lapsia.</strong></p> <ul> <li>Sodan päätyttyä solmittiin paljon uusia avioliittoja.</li> <li>Vuosina 1945‒50 Suomessa syntyivät niin sanotut suuret ikäluokat.</li> <li>Valtio auttoi lapsiperheitä esimerkiksi maksamalla lapsilisiä, jakamalla äitiyspakkauksia ja myöntämällä verohelpotuksia.</li> </ul> <p><strong>Vuonna 1952 Suomessa tapahtui monia myönteisiä asioita. </strong></p> <ul> <li>Helsingin olympialaiset toivat maahan kansainvälisen tuulahduksen.</li> <li>Armi Kuusela valittiin maailman kauneimmaksi naiseksi.</li> <li>Suomi sai sotakorvaukset maksettua.</li> </ul> <p><strong>Nuorisokulttuuri alkoi vähitellen saapua Suomeen 1950-luvulla.</strong></p> <ul> <li>Amerikkalaiset äänilevyt, lehdet ja muoti levisivät Suomeen.</li> <li>Nuorisokulttuurin ensimmäisiä edustajia olivat lättähatut ja myssymissit, jotka tunnisti pukeutumistyylistä.</li> </ul> 2018-01-29T08:31:58+02:00 https://peda.net/id/f9c6c5f4fb8 2018-01-17T14:28:51+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 15</strong></p> <p><strong>Neuvostoliiton talousongelmat pahenivat 1980-luvun lopulla. </strong></p> <ul> <li>Yhdysvallat lisäsi asevarustelua, mutta Neuvostoliitolla ei ollut varaa samaan.</li> <li>Neuvostoliitto oli romahtamispisteessä, kun maan johtoon valittiin Mihail Gorbatšov vuonna 1985.</li> </ul> <p><strong>Gorbatšov yritti uudistaa Neuvostoliittoa. </strong></p> <ul> <li>Gorbatšov aloitti talousuudistukset, esimerkiksi yksityisyritykset sallittiin.</li> <li>Samaan aikaan lisättiin ihmisten sananvapautta.</li> <li>Gorbatšovilla oli hyvät suhteet länsivaltojen johtajiin, ja kylmän sodan jännite alkoi vähentyä.</li> </ul> <p><strong>Itä-Euroopan maat luopuivat kommunismista.</strong></p> <ul> <li>Gorbatšovin uudistusmielisyys sai itäeurooppalaiset haaveilemaan uudistuksista.</li> <li>Itä-Euroopan kommunistiset maat muuttuivat demokratioiksi 1980-luvun lopussa.</li> <li>Jakautunut Saksa yhdistyi vuonna 1990.</li> <li>Lopulta Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja Eurooppaan syntyi 15 uutta valtiota.</li> </ul> <p><strong>Euroopan unioni on laajentunut 28 valtion liitoksi. (Brexit = 27)</strong></p> <ul> <li>Eurooppa alkoi yhdentyä toisen maailmansodan jälkeen.</li> <li>Yhdentymisen tarkoituksena on ollut pitää rauha yllä Euroopassa ja auttaa jäsenmaita kasvattamaan talouttaan.</li> <li>Euroopan unioni sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-01-17T14:28:51+02:00 https://peda.net/id/6ffd813cfb8 2018-01-17T14:25:00+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 14</strong></p> <p><strong>Neuvostoliitto oli diktatuuri ja siellä noudatettiin sosialismia. </strong></p> <ul> <li>Valta oli kommunistisella puolueella, muut puolueet olivat kiellettyjä.</li> <li>Valtio päätti, mitä tavaroita tuotetaan ja kuinka paljon. Valtio omisti kaikki tehtaat ja yritykset.</li> <li>Neuvostoliitossa pyrittiin tasa-arvoisuuteen, mutta ihmisten vapauksia rajoitettiin.</li> </ul> <p><strong>Yhdysvallat oli demokratia, mutta vähemmistöjen asema oli pitkään huono. </strong></p> <ul> <li>Talous kasvoi Yhdysvalloissa voimakkaasti ja elintaso nousi.</li> <li>Elintason nousu synnytti mm. nuorisokulttuurin.</li> <li>Yhdysvalloissa sallittiin erilaisia puolueita ja ihmisillä oli enemmän vapauksia.</li> <li>Kommunisteja kuitenkin vainottiin, eikä mustilla ollut samanlaisia kansalaisoikeuksia kuin valkoisilla.</li> </ul> <p><strong>Neuvostoliitossa ei ylletty samanlaiseen elintasoon kuin Yhdysvalloissa. </strong></p> <ul> <li>Suunnitelmatalous oli tehottomampi kuin länsimaissa yleinen markkinatalous.</li> <li>Neuvostoliiton asevarustelu vei rahaa, minkä seurauksena muista tuotteista oli pulaa.</li> <li>Tavara- ja elintarvikepula oli Neuvostoliitossa arkipäivää.</li> </ul> <p><strong>Propaganda oli osa kylmää sotaa.</strong></p> <ul> <li>Urheiluvoittojen ajateltiin todistavan oman järjestelmän paremmuutta.</li> <li>Tämän vuoksi doping yleistyi urheilussa.</li> <li>Urheilukilpa näkyi erityisesti olympialaisissa.</li> <li>Myös viihdekulttuuri oli osa propagandaa, esimerkiksi monet Hollywood-filmit korostivat Yhdysvaltojen paremmuutta kylmässä sodassa.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-01-17T14:25:00+02:00 https://peda.net/id/bc2ea76e801 2016-09-21T19:37:50+03:00 Tämä on 8C:n historian opiskelun oma sivu. 2016-09-21T19:37:50+03:00