<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>4.4 Viulu</title>
<id>https://peda.net/id/3a7f8ff46e9</id>
<updated>2025-08-01T08:59:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/3a7f8ff46e9:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Viulu</title>
<id>https://peda.net/id/3a814bbf6e9</id>
<updated>2025-08-01T08:59:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/viulu2#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/viulu2/vtpky#top&quot; title=&quot;Violin_bridge.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/viulu2/vtpky:file/thumbnail/6d09a087c304ae3bb00a12eae712fb43fadc34f5/Violin_bridge.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Viulun talla pitää kielet ylhäällä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Viulun talla pitää kielet ylhäällä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/viulu2/violin-scrolls-jpg#top&quot; title=&quot;Violin-scrolls.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/viulu2/violin-scrolls-jpg:file/thumbnail/d620507bf8c7a6f6e4c38cb4ee14e5cab47940aa/Violin-scrolls.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Mustat puiset tapit, jotka ovat kiinni viulun ylimmän osan, eli kierukan kupeessa, ovat viritystappeja. Niitä kiristämällä ja löyhäämällä viulu viritetään.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Mustat puiset tapit, jotka ovat kiinni viulun ylimmän osan, eli kierukan kupeessa, ovat viritystappeja. Niitä kiristämällä ja löyhäämällä viulu viritetään.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/viulu2/violin_nut-jpg#top&quot; title=&quot;Violin_nut.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/viulu2/violin_nut-jpg:file/thumbnail/c7fcb57ea41c53a1a5bbba728e660f25c13e82f5/Violin_nut.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Viulun kielet kiinnitetään viritystappeihin kiertämällä ne tapin ympärille. Ennen viulun kielet olivat suolikieliä eli suolesta tehtyjä. Nykyään suurin osa kielistä on nylonia.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Viulun kielet kiinnitetään viritystappeihin kiertämällä ne tapin ympärille. Ennen viulun kielet olivat suolikieliä eli suolesta tehtyjä. Nykyään suurin osa kielistä on nylonia.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2025-08-01T08:59:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Viulu</title>
<id>https://peda.net/id/3a844a646e9</id>
<updated>2014-11-28T23:17:06+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/viulu#top" />
<content type="html">&lt;iframe src=&quot;https://3dwarehouse.sketchup.com/embed.html?mid=c13002fcd1d85d399d32cb42df472d70&amp;amp;width=400&amp;amp;height=300&quot; width=&quot;400&quot; height=&quot;300&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;TÄRKEÄÄ&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Viulu on jousisoittimista korkeaäänisin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Orkesterin ensiviulisti on titteliltään konserttimestari. Hän johtaa orkesterin toimintaa, jos kapellimestari on poissa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Viulu on haastava soitin ja sen soittaminen aloitetaan yleensä todella nuorena.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;Viulu on pienin jousisoittimista ja sen ääniala on niistä korkein. Viulussa on neljä kieltä, g, d1, a1 ja e2. Viulistin täytyy oppia lihasmuistilla ja kuuntelemalla tunnistamaan äänet, sillä viulun otelaudassa ei ole nauhoja. Viulun soittajan täytyy siis olla hyvin tarkkakorvainen. Myös sormien asennot vaativat paljon harjoitusta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Usein viulun soitto aloitetaan hyvin pienenä. Pienille alle kouluikäisille viulisteille on omat pienet viulunsa. Kuudestoistaosaviulu on pikkuruinen!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Orkesterissa viulut on jaettu ykkös- ja kakkosviuluihin ja ne sijoitetaan yleensä kapellimestarin vasemmalle puolelle. Vasemmalla ovat siis äänialaltaan korkeasointiset soittimet.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Soitinrakentajan kannalta viulu on melkoinen taidonnäyte. Siihen käytetään monia eri puulajeja niiden erilaisten ominaisuuksien vuoksi ja jokainen viulu on valmistuessaan yksilö.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kalleimmat viulut maksavat niin paljon, että niitä ei kukaan yksityinen ihminen voi edes ostaa. Arvokkaimmat viulut on rakentanut 1600-1700-luvulla Antonio Stradivari. Stradivarius-viuluja soittavat lahjakkaat viulistit, jotka saavat ne yleensä käyttöönsä säätiöiltä, pankeilta tai muilta omistajilta. Viulun arvo pysyy ja kasvaa, kun sitä soitetaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;http://www.jylkkari.fi/arkisto/0510/pdf/12.pdf&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Lue viulun rakentamisesta.&lt;/a&gt;&lt;/b&gt;</content>
<published>2025-08-01T08:59:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Muusa ehdottaa</title>
<id>https://peda.net/id/3a84d4996e9</id>
<updated>2014-11-28T23:29:55+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/muusa-ehdottaa#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;&lt;span class=&quot;right small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/muusa-ehdottaa/kysymys2x-jpg#top&quot; title=&quot;Kysymys2x.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/muusa-ehdottaa/kysymys2x-jpg:file/photo/fd7a059551989b6662d00dec61e6e66e62dd3771/Kysymys2x.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kuuntele&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Kuuntele viulumusiikkia!&lt;/h3&gt;&#10;Kuuluisin suomalainen viulukonsertto on&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pekka_kuusisto_voittaa_sibelius-viulukilvan_1995_41818.html#media=41823&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Sibeliuksen viulukonsertto&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Viulua soittamalla on pärjätty myös &lt;a href=&quot;http://youtu.be/WXwgZL4zx9o&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Euroviisuissa&lt;/a&gt;. Viulu ei ole pelkästään &lt;a href=&quot;http://youtu.be/8MZC46QpbPw&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;klassisen musiikin soitin&lt;/a&gt;. Linda Lampenius teki Bachin kuuluisasta &lt;a href=&quot;http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/linda_lampenius_tulkitsee_bachia_ja_ekia_35966.html#media=35973&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;urkukappaleesta pop-version.&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Bach sävelsi myös viulukappaleita. Itse asiassa kokonaisen &lt;a href=&quot;http://youtu.be/ODrm6GuB0L8&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;sarjan vain viululle&lt;/a&gt;. Kuuntele, niin huomaat, että viulisti soittaa monesti useammalla kielellä samaan aikaan.</content>
<published>2025-08-01T08:59:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Muusa muistelee</title>
<id>https://peda.net/id/3a865d396e9</id>
<updated>2014-11-28T23:24:52+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/muusa-muistelee#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/muusa-muistelee/kirja2x-jpg#top&quot; title=&quot;Kirja2x.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/6-lk/mmm3/musiikki/4-orkesteri/4-4-viulu/muusa-muistelee/kirja2x-jpg:file/photo/33ecad0a7b4d377a74b913224f18c129c1298830/Kirja2x.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Lue lisää&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Viktoria Mullova syntyi lähellä Moskovaa vuonna 1959, silloin kun Venäjä oli vielä nimeltään Neuvostoliitto. Neuvostoliitto oli sosialistinen valtio, jossa elettiin aika tavalla eri säännöillä kuin vaikkapa meillä Suomessa. Viktoria oli taitava viulisti ja voitti hyvin arvostettuja kilpailuja: kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun vuonna 1980 ja kansainvälisen Tšaikovski-kilpailun vuonna 1982.&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;Neuvostoliittolaisen huippuviulistin uran hankaluudeksi nousivat muun muassa maan tiukat matkustus- ja konsertointisäännöt. Hän ei voinut tehdä niitä asioita, joita taitavana nuorena viulistina olisi kovasti halunnut tehdä. Neuvostoliitosta ei saanut myöskään muuttaa ulkomaille. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vuonna 1983 &lt;a href=&quot;http://youtu.be/huL5HG-iN1k&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Viktoria Mullova&lt;/a&gt; oli Suomessa konsertoimassa yhdessä kapellimestari Vakhtang Jordanian kanssa. Hänellä oli soittimenaan mukanaan mittaamattoman arvokas Neuvostoliiton valtion omistama Stradivarius-viulu. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Konserttimatka päättyi siihen, että Viktoria Mullova ja Vakhtang Jordania lähtivät suomalaisen Yleisradion toimittajan avustamana salaa kohti Ruotsia ajatuksenaan &lt;a href=&quot;http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/viktoria_mullova_ja_vapautunut_soitto_49891.html#media=49894&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;muuttaa ilman lupaa pois Neuvostoliitosta&lt;/a&gt;. Tällaista karkaamista pois sosialistisesta suljetusta maasta sanotaan loikkaamiseksi. Kaksikko haki Ruotsissa poliittista turvapaikkaa ja sen jälkeen he matkustivat Yhdysvaltoihin. Myöhemmin Mullova on asunut Iso-Britanniassa Lontoossa ja Jordania jäi elämänsä loppuun saakka Yhdysvaltoihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Nyt arvaan, että mietit, mitä tapahtui mittaamattoman arvokkaalle viululle. Viktoria halusi maailmalle tekemään viulistin uraa, ei hän varas ollut. Stradivariuksen hän jätti kauniisti kuusamolaisen hotellin sängylle. Miltähän viulistista on tuntunut jättää tuo soitin!</content>
<published>2025-08-01T08:59:48+03:00</published>
</entry>


</feed>