https://peda.net/id/3a55b13a8c0 2017-08-28T18:26:50+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/691f1f2c8c0 2017-08-28T20:58:13+03:00 Metalliatomi <b>hapettuu, </b>kun se luovuttaa ulkoelektronit - muodostuu KATIOINI eli positiivinen ioni.<br/> Metalliatomit (ulkokuorella 1, 2 tai 3 el.) saavat pysyvän elektronirakenteen hapettuesaan.<br/> <br/> Atomi tai ioni <b>pelkistyy</b>, kun se ottaa vastaan elektroneja.<br/> Epämetalliatomit (ulkokuorella 5, 6 tai 7) saavat pysyvän elektronirakenteen pelkistyessään.<br/> <br/> <b>HAPETUSLUKU </b>ilmoittaa luovutettujen/vastaaotettujen elektronien määrän.s<br/> <br/> Alkuaineen hapetusluku on nolla.<br/> <br/> epäjalot metallit, vety, jalot metallit<br/> <br/> Epäjalompi metalliatomi hapettuu ja samalla jalompi metalli-ioni pelkistyy alkauineeksi.<br/> Metallit ovat jännitesarjassa jalousjärjestyksessä.<br/> <br/> Hapettuva aine on pelkistin ja pelkistyvä aine on hapetin.<br/> <br/> Reaktioissa jokainen luovutettu elektroni on vastaaotettava, tämä voidaan varmistaa osareaktioiden avulla. osareaktiot lasketaan yhteen, saadaan kokonaisreaktio, jolloin elektronin supistuvat. 2017-08-28T18:41:51+03:00 https://peda.net/id/2ac8d1d68ca 2017-08-29T14:31:02+03:00 Happo on protonin (H⁺) luovuttaja, emäs on protonin vastaanottaja.<br/> <br/> Vesi on amfolyytti, se voi toimia joko happona tai emäksenä.<br/> <br/> Hapon reagoidessa veden kanssa muodostuu oksoniumioni (H₃O⁺).<br/> Emäksen reagoidessa veden kanssa muodostuu hydroksidi-ioni (OH^-).<br/> <br/> Neutraloitumisreaktiossa Happo reagoi emäksen kanssa, muodostuu suolaa ja vettä.<br/> Neutraloitumisreaktioita sovelletaan titrauksessa.<br/> <br/> <br/> 2017-08-29T14:28:23+03:00 https://peda.net/id/6bf764468ca 2017-08-29T14:37:22+03:00 Ioniyhdisteet liukenevat yleensä hyvin veteen, mutta on olemassa niukkaliukoisia ioniyhdisteitä, katso MAOL.<br/> <br/> Saostumisreaktio on tyypillisesti seuraavanlainen:<br/> <br/> Sekoitetaan keskenään kahta veteen liuennutta ioniyhdistettä, muodostuu saostuma.<br/> <br/> Saostumisreaktioita hyödynnetään gravimetrisessa analyysissä, saostuvan aineen määrä saadaan punnitsemalla puhdas sakka. 2017-08-29T14:37:22+03:00 https://peda.net/id/ce63c6248ca 2017-08-29T14:40:07+03:00 Yksi lähtöaine hajoaa useaksi tuotteeksi, tarvitsee energiaa.<br/> Esim räjähdysreaktiot. 2017-08-29T14:40:07+03:00