https://peda.net/id/3TFTmnr 2014-04-24T10:06:41+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/mQnTMFh 2014-04-25T13:02:52+03:00 <div class="cke_widget_wrapper cke_widget_block cke_widget_selected"><!--filtered attribute: data-cke-widget-id="0"--><!--filtered attribute: data-cke-widget-wrapper="1"--><!--filtered attribute: data-cke-filter="off"--><!--filtered attribute: data-cke-display-name="kuva"--> <p class="cke_widget_element"><!--filtered attribute: data-cke-widget-data="{"hasCaption":false,"src":"https://eliademy.com/app/pluginfile.php/111941/mod_resource/content/0/kuusi.png","alt":"","width":"405","height":"573","lock":true,"align":"center"}"--><!--filtered attribute: data-cke-widget-upcasted="1"--><!--filtered attribute: data-cke-widget-keep-attr="0"--><!--filtered attribute: data-widget="image"--><span class="cke_image_resizer_wrapper"><a href="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/joulu/kuusi-png#top" title="kuusi.png"><img src="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/joulu/kuusi-png:file/photo/5209e28ea7eac8a33eeed213e06ac00e55584d37/kuusi.png" alt="" title="kuusi.png" class="inline" loading="lazy"/></a><span class="cke_image_resizer" title="Klikkaa ja raahaa muuttaaksesi kokoa">​</span></span></p> </div> <p> </p> <p> </p> 2014-04-24T10:47:55+03:00 https://peda.net/id/mRMFHT 2014-05-26T14:37:56+03:00 <div class="textLayer">_{Tämä teksti on kokonaisuudessaan Tuukka Tomperin luvalla kopioitu Tuukka Tomperin}_{<a href="http://etopetus.wordpress.com/juhlaperinteet/" rel="nofollow ugc noopener">Elämänkatsomustieto</a>-sivustolta.}<br/> <!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_5_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="457.91998908233643"--> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="278.2199933667183"-->_{(Alkuperäinen idea: Juha Eerolainen. Muokanneet ja täydentäneet myöhemmin: Teppo Valtanen ja Tuukka Tomperi.)}<br/> _{(Muokattu tätä kurssia varten: Otsikkofontit vaihdettu, tekstiä jaoteltu uudelleen)}<br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/jk/p#top" title="pienitietovisavari.png"><img src="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/jk/p:file/photo/1a3e66acb3f223322d8962def00a8fbc91cb3a41/pienitietovisavari.png" alt="" title="pienitietovisavari.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="506.7199879188538"-->Kysymykset ja vastaukset löytyvät vierittämällä sivua alaspäin.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="333.8599920401573"-->Kannattaa miettiä kysymystä ja vastauksia ennen kuin vierittää eteenpäin.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="216.01999484968184"--><br/> Lisää tietoa juhlista löytyy tekstin lopussa mainituista verkkolähteistä<br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/jk/mikaj-png#top" title="mikaj.PNG"><img src="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/jk/mikaj-png:file/photo/88cb586c1ca1d19edf228c66317323f120a1c51f/mikaj.PNG" alt="" title="mikaj.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="450.7369892535925"--><br/> Sitä vietetään vuoden pimeimpänä aikana.<br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="373.0915911048032"-->Koteihin tuodaan viheriöiviä puita.<br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="39.23499906456471"-->Päässä pidetään pehmeää hiippalakkia.<br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="452.8649892028571"-->Juhlimiseen kuuluu suuri juhlapäivällinen.<br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="353.67359156776433"-->Etenkin lapsille annetaan lahjoja.<br/> <br/> <br/> <br/> </div> </div> <a name="2"></a> <div id="pageContainer2" class="page"><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="textLayer"> <p><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_5_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="119.80639714359285"-->Vastaus on <br/> roomalaisten <br/> <strong class="editor red"><em>Saturnalia-juhla</em></strong>.</p> <br/> <!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="8.85779978881359"--> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="303.1599927721024"-->Saturnalia oli keskitalven juhla antiikin Rooman valtakunnassa. <br/> Sitä vietettiin Saturnus-jumalan kunniaksi. <br/> Ks. esim. wikipedia: <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Saturnalia" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">http://fi.wikipedia.org/wiki/Saturnalia</a></div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="350.13999165201193"--><br/> Se oli roomalaiseen kulttuuriin omaksuttu juhla, joka oli paljolti perintöä kreikkalaisesta kulttuurista, jossa oli vietetty Kronia-juhlaa Kronos-jumalan kunniaksi. Juhla oli luonteeltaan myös karnevaali, jossa totunnaisia tapoja ja rooleja käännettiin nurin. <br/> <br/> Rooman valtakunnassa Saturnaliaan yhdistyi keisari Aurelianuksen aikana valtionuskonnoksi omaksuttu Sol Invictus (suomeksi ”voittamaton aurinko”) ja sen vuosittainen juhlinta. Sol Invictus-jumalan syntymäpäivää vietettiin 25. joulukuuta. <br/> <br/> Roomalaiskatolinen kristillinen kirkko pyrki muuttamaan vanhemmat roomalaiset perinteet yhteensopiviksi kristinuskon kanssa. Niinpä se noin vuonna 350 julisti läntisen maailman kristikansalle, että vuoden vaihteen tienoille osuvissa juhlissa itse asiassa onkin kyse Jeesuksen syntymään liittyvistä juhlinnasta. Idän kristillinen kirkko hyväksyi ajatuksen viitisenkymmentä vuotta myöhemmin. <br/> <br/> Näin Saturnalian ja Sol Invictuksen juhlinnasta sekä muutamista muista pohjoisen pallonpuoliskon pimeän ajan juhlista (ja talvipäivän seisaukseen ajoittuvista juhlista) tehtiin kristillinen Jeesuksen syntymäjuhla.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="6.659999841213226"-->(Todellisuudessahan Jeesuksen syntymä tapahtui ilmeisesti keväällä, eikä nykykalenterin mukaan joulukuussa.)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/jk/mikaj-png2#top" title="mikaj.PNG"><img src="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/jk/mikaj-png2:file/photo/88cb586c1ca1d19edf228c66317323f120a1c51f/mikaj.PNG" alt="" title="mikaj.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="127.97259694889547"--><br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="656.6209843449354"-->Se on vuoden tärkein juhla ja sijoittuu uudenvuoden tienoille.<br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="185.21579558411125"-->Juhlaan kuuluvat leikit, ruoalla ja juomalla mässäily, perheateria,<br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="774.9909815227746"-->olkikoristeet, sauna, vainajien muistaminen sekä <br/> <br/> tulevaisuuden enteiden</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="94.66939774290563"--><br/> tarkkailu.</div> </div> </div> <a name="3"></a> <div id="pageContainer3" class="page"><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="textLayer"> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="354.3651915512753"--><br/> <br/> <br/> <br/> Vastaus on <br/> muinaissuomalaisten</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="13.199999685287477"--><em><strong class="editor red">kekri</strong></em>.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="111.93999733114242"--><br/> <br/> Kekriä vietettiin satokauden päätteeksi ja se oli samalla vuodenvaihteen juhla. <br/> Ks. esim. <a target="_blank"><!--filtered attribute: href="wikipedia:%20http://fi.wikipedia.org/wiki/Kekri"-->wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kekri</a> tai <br/> Suomalaisen kirjallisuuden seuran verkkosivut: <a href="http://www.finlit.fi/juhlat/kekri/index.html%20" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">http://www.finlit.fi/juhlat/kekri/index.html </a>tai Talonpoikaissäätiön verkkosivut: <a href="http://www.kekri.fi/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">http://www.kekri.fi/</a></div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="145.79999652385712"--><br/> Kekriä ei vietetty minään määrättynä päivänä, vaan kun sadonkorjuu töineen saatiin valmiiksi. Nykyään kekrin paikalla on pyhäinpäivä, mutta hyvin monet kekrin juhlaperinteet siirtyivät jouluun ja uuteen vuoteen.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="115.03999725723268"--><br/> Suomalaisen joulun taustalla on monin tavoin siis maatalouskulttuuriin kuulunut kekri-juhlan perinne</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="9.999999761581421"-->(vaikka sitä ei monesti enää edes muisteta joulujuhlinnan yhtenä alkujuurena).<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/jk/mikaj-png3#top" title="mikaj.PNG"><img src="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/jk/mikaj-png3:file/photo/88cb586c1ca1d19edf228c66317323f120a1c51f/mikaj.PNG" alt="" title="mikaj.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="127.97259694889547"--><br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="474.5439886859894"-->Sen vietto alkaa joulukuun lopusta ja kestää<br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="257.78059385403157"-->tammikuun kuudenteen.<br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="577.033786242442"-->Juhlimiseen kuuluu olennaisena osana syödä porsasta.<br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="533.5693872787142"-->Sen nimi tulee vuoden pyörää kuvaavasta sanasta.<br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="355.88139151512627"-->Kyseessä on erään jumalan juhla.<br/> <br/> </div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="554.5035867796039"-->Juhlaa juhlitaan myös tämän jumalan pojan juhlana.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </div> </div> </div> <a name="4"></a> <div id="pageContainer4" class="page"><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="textLayer"> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="590.8799859123228"-->Vastaus on <br/> germaaninen ja skandinaavinen <br/> <em><strong class="editor red">Jule.</strong> </em><br/> <br/> <br/> <br/> Sana (englanniksi Yule) tarkoittaa pyörää ja viittaa vuoden kiertokulkuun. Se on vanha germaanisten kansojen pohjoiseurooppalainen juhla, jota on vietetty keskitalven aikaan. <br/> <br/> Skandinaavisessa perinteessä Julea vietettiin vuoden pimeimpänä aikana pääjumala Odinin ja hänen poikansa Thorin kunniaksi. Odinin porsas uhrattiin ja syötiin. <br/> <br/> Ks. esim. wikipedia: <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Yule%20" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">http://en.wikipedia.org/wiki/Yule </a><br/> <br/> Suomen sana ”joulu” on siis peräisin tästä germaanisesta ja skandinaavisesta vanhasta juhlasta.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="363.65999132966994"-->Kristinuskon levitessä Pohjois-Eurooppaan Jule/Yule-juhla sulautettiin osaksi kristillistä perinnettä.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="296.13779293952473"--><br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/jk/pukki-png#top" title="pukki.PNG"><img src="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/jk/pukki-png:file/photo/7751ef26213003daa8e35bc668ef5f6de9cef54c/pukki.PNG" alt="" title="pukki.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> Miksi Suomessa joulupukkia kutsutaan ”pukiksi” eikä Pyhäksi Nikolaukseksi (St. Nikolaus, Santa Claus)</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="171.7295959056473"-->tai ”isä jouluksi” (Father Christmas), kuten monissa muissa maissa?<br/> <br/> </div> </div> </div> <a name="5"></a> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="6.6499998414516455"-->Koska sana ”joulupukki” on periytynyt sanasta ”nuuttipukki”.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="99.1999976348877"--><br/> Suomalainen pukki on perinteisesti ollut eläinhahmoinen. Se on ollut pukiksi naamioitunut nuori mies sarvineen.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="354.67999154376986"--><br/> Ks. esim. Suomalaisen kirjallisuuden seura:</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="438.5199895448684"--><a href="http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nuutti.htm" rel="nofollow ugc noopener">http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nuutti.htm</a></div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="111.1399973502159"-->Ja wikipedia:</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="318.6399924030304"--><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuuttipukki" rel="nofollow ugc noopener">http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuuttipukki</a></div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="138.19999670505524"--><br/> Tämä pukki kierteli Nuutin päivänä (7.1., myöhemmin 13.1.) nuuttipukkina talosta toiseen ja</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="54.999998688697815"-->hänen mukanaan saattoi olla seuruettakin. <br/> <br/> Jos heitä ei kestitty hyvin he tekivät kepposia talon väelle. Nämä vuoden vaihteen juhlat liittyivät maanviljelyskausiin, ja pukkia voidaan pitää hedelmällisyyden symbolina. Nuuttipukki kävi pökkimässä hyvää satokautta ja hedelmällisyyttä taloon.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="193.33999539041517"--><br/> Vastaavia perinteitä liittyi myös kekriin, jolloin saattoi kierrellä kekripukki ja samoin</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="238.31999431800844"-->Tapanin päivään (26.12.), jolloin kierteli tapaninpukki.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="784.7799812893867"--><br/> Jos näette vanhoja suomalaisia postikortteja, niissä pukilla ei koskaan ole punaista nuttua. Pukilla</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="543.6599870381356"-->oli aina valkoinen lammasturkki, koska hän oli nimenomaan pukki.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="187.5799955277443"--><br/> Nykyinen puna-asuinen joulupukki on saanut alkunsa</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="4.9999998807907104"-->Coca-Colan mainoksesta 1920-luvulla. Koska amerikkalainen joulukuvasto on vyörynyt ympäri maailman ja Suomeenkin, on nykyään joulupukki yleensä Coca-Cola-pukin väreissä eli punaisessa nutussa.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="6.659999841213226"-->Joulupukin hahmoon on sulautunut piirteitä monien maiden (myös Suomen) ”tontuista”, suojelus-</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="161.53999614858625"-->ja haltijaolennoista.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="145.39999653339387"--><br/> Joulupukki on siis sekoitus hyvin monien kulttuurien uskomuksia ja perinteitä, <br/> ks. esim. wikipedia:<a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Santa_Claus" rel="nofollow ugc noopener">http://en.wikipedia.org/wiki/Santa_Claus</a><br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/jk/yhteenv-png#top" title="yhteenv.PNG"><img src="https://peda.net/p/jodufva/verkkokurssi/joulun-aika/jk/yhteenv-png:file/photo/806e1746c884c09be66168d5af1f47e5634102c2/yhteenv.PNG" alt="" title="yhteenv.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> Näistä moninaisista perinteistä, Saturnaliasta, Sol Invictuksesta, Julesta, kekristä, Nuutinpäivästä ja</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="132.17999684858322"-->monista muista edellä mainitsemattomista, yhdistettynä kristilliseen jouluun, koostuu meidän</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="626.8199850554466"-->nykyinen suomalainen joulumme. <br/> <br/> Odinin porsas, Saturnalian lahjat, mässäily ja lahjojen antaminen, suomalaiset olkipukit ja kristilliset enkelikoristeet ovat kaikki sulassa sovussa.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="799.5599809370043"--><br/> On hyvä huomata, että kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla on eri tavoin juhlittu vuoden kiertoa</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="249.2999940562248"-->ja vuoden vaihtumista juuri talvipäivänseisauksen aikoihin.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="479.839988559723"--><br/> Talvipäivänseisaus on 21.–22. joulukuuta ajoittuva vuoden lyhyin päivä pohjoisella pallonpuoliskolla.</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="605.8399855556488"-->Sen jälkeen päivä alkaa jälleen pidentyä. Tämä on ollut luonteva paikka juhlia vuoden kiertoa, uuden</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="249.8999940419197"-->alkamista ja elämän voittamista. Juhlalle kristinuskon myötä annetut kristilliset piirteet ovat</div> <div dir="ltr"><!--filtered attribute: data-angle="0"--><!--filtered attribute: data-font-name="g_font_7_0"--><!--filtered attribute: data-canvas-width="118.77999716806411"-->yksi kerrostuma tätä vanhaa ja moninaista eri kulttuurien juhlaperinnettä</div> 2014-04-26T13:49:26+03:00 https://peda.net/id/MT4jGrH 2014-04-26T16:42:09+03:00 2014-04-26T16:42:09+03:00 https://peda.net/id/2TFHmN 2014-04-26T20:47:45+03:00 2014-04-26T20:47:45+03:00