https://peda.net/id/3MRrR 2013-08-08T10:35:16+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/QddGM 2012-09-04T09:44:30+03:00 <div><strong>Tavoitteena on</strong></div> <div> <ul> <li>oppia fossiilin syntymekanismi ja se mitä fossiileista voidaan päätellä</li> <li>ymmärtää että maapallon olosuhteet ja eliöstö ovat vaihdelleet eri maailmankausina</li> <li>tietää perusasioita maailmankausista (ks. tehtävä)</li> </ul> </div> 2013-08-08T10:35:16+03:00 https://peda.net/id/RRdMR 2013-06-25T20:08:31+03:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/nilviaiset/ammoniitin-fossiili/ammoniitin-fossiili#top" title="ammoniitti_fossiili_shutterstock_5393839.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/nilviaiset/ammoniitin-fossiili/ammoniitin-fossiili:file/photo/4ccb4485f730304c490ed9c6723ae85b0e20a6aa/ammoniitti_fossiili_shutterstock_5393839.jpg" alt="ammoniitti_fossiili_shutterstock_5393839.jpg" title="Ammoniitin fossiili" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div>Suuri osa maapallolla eläneistä eliölajeista on kuollut sukupuuttoon. Eräistä sukupuuttoon kuolleista lajeista tiedetään niistä kallioperään jääneiden fossiilien perusteella. <strong>Fossiili</strong> on eliön kivettynyt jäänne: Eliön osat ovat korvautuneet kivellä ja eliöstä on syntynyt näin kivinen kopio.</div> <div> </div> <div>Joskus voi kuolut eliö säilyä sellaisenaankin pitkiä aikoja. Esimerkiksi Siperian soiden turvekerroksista on löydetty tuhansia vuosia vanhoja mammuttien raatoja, joista on vielä ollut erotettavissa elimet ja karvoitus.</div> <div> </div> <div>Kaikista kuolleista eläimistä ja kasveista ei synny fossiileja. Miljoonia vuosia sitten kasvaneista rehevistä metsistä ovat muistona suuret kivihiilikerrostumat. Öljy- ja maakaasuesiintymätkin ovat vanhojen eläinten ja kasvien jäänteistä syntynyttä nestettä ja kaasua. Kivihiiltä, öljyä ja maakaasua kutsutaan syntytapansa perusteella fossiilisiksi polttoaineiksi.</div> <div> </div> <div>Suurimmasta osasta kuolleista eliöistä ei jää mitään merkkiä tuleville sukupolville, sillä hajottajat hajottavat normaalisti kuolleet eliöt nopeasti ravinteiksi.</div> <div>Mikäli eläimellä on ollut kova ulkoinen tukiranka, on se fossiloitunut todennäköisemmin kuin pehmeämmän tukirangan omaava laji.</div> <div> </div> <div>Valokuvassa on muinaisen nilviäisien, ammoniitin, fossiili. Sillä on ollut kova suojaava kuori.</div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:16+03:00 https://peda.net/id/FTQMR 2013-06-25T19:58:08+03:00 <div><strong><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/matelijat/fossiilit/df#top" title="dinosaruksen_fossiili_shutterstock_1977354.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/matelijat/fossiilit/df:file/photo/9a91466cedf0f04ce12da5d26ff4b80a646b161a/dinosaruksen_fossiili_shutterstock_1977354.jpg" alt="dinosaruksen_fossiili_shutterstock_1977354.jpg" title="Dinosauruksen fossiili" class="inline" loading="lazy"/></a></span></strong></div> <div><strong> </strong></div> <div><strong>Hirmuliskot</strong> eli <strong>dinosaurukset</strong> ovat tunnetuimpia sukupuuttoon kuolleita eläimiä. Ne elivät noin sata miljoonaa vuotta sitten. Silloin maapallon ilmasto oli nykyistä lämpimämpi. Kasvit kasvoivat hyvin, ja vaihtolämpöisillä matelijoilla, kuten hirmuliskoilla, oli mahdollisuus menestyä. Nisäkkäitä ei tähän aikaan elänyt lainkaan. Niinpä elokuvat, joissa ihminen taistelee hirmuliskoja vastaan, ovat täysin keksittyjä.</div> <div> </div> <div>Osa matelijoista kehittyi suurikokoisiksi lajeiksi. Osa näistä valtavista liskoista oli kasvinsyöjiä, osa lihansyöjiä. Lentoliskot oppivat lentämään, eräät lajit elivät merissä.</div> <div> </div> <div>Hirmuliskot kuolivat sukupuuttoon noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Syynä oli maapalloon osunut meteoriitti, jonka nostattama pölypilvi esti Auringon säteiden pääsyn maan pinnalle pitkäksi aikaa. Kun kasvit eivät saaneet valoa, ne eivät pystyneet yhteyttämään. Tästä syystä isoille kasvinsyöjille ei ollut ruokaa. Koska myös ilmasto viileni, vaihtolämpöisten liskojen liikkuminen muuttui hankalaksi. Vähitellen kaikki hirmuliskolajit kuolivat sukupuuttoon.</div> <div> </div> <div>Meteoriitin aiheuttamasta viileästä kaudesta selvisivät hengissä matelijoista kilpikonnat, krokotiilit, liskot ja käärmeet.</div> <div> </div> <div> </div> <div><em> </em></div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:16+03:00 https://peda.net/id/3GdRR 2013-08-08T10:35:16+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/muinaisia_elaimia/kf/toemejosjnjtemsmvs#top" title="trilobiitti_kivettyma_sveistola.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/muinaisia_elaimia/kf/toemejosjnjtemsmvs:file/thumbnail/f3b538452bb6eea3c643888223446d85c1bff7e1/trilobiitti_kivettyma_sveistola.jpg" alt="" title="Trilobiitit olivat ensimmäisiä meren eläimiä joilla oli suojapanssari ja nivelikkäät jalat. Trillobiitti-äyriäisiä eli merissä satoja miljoonia vuosia sitten." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Trilobiitit olivat ensimmäisiä meren eläimiä joilla oli suojapanssari ja nivelikkäät jalat. Trillobiitti-äyriäisiä eli merissä satoja miljoonia vuosia sitten.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/muinaisia_elaimia/kf/aommn#top" title="ammoniitti_kivettyma_sveistola.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/muinaisia_elaimia/kf/aommn:file/thumbnail/d24906cf6966e2410f807801339fb5624c9200dc/ammoniitti_kivettyma_sveistola.jpg" alt="" title="Ammoniitti on muinainen meren nilviäinen" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Ammoniitti on muinainen meren nilviäinen</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/muinaisia_elaimia/kf/lflomjol#top" title="lisko_fossiili_shutterstock_99904418.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/muinaisia_elaimia/kf/lflomjol:file/thumbnail/e3da2183caaea8eed4197ec77db6f08d17729032/lisko_fossiili_shutterstock_99904418.jpg" alt="" title="Lentoliskon fossiili. Lentolisko oli matelija, joka osasi lentää!" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Lentoliskon fossiili. Lentolisko oli matelija, joka osasi lentää!</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/muinaisia_elaimia/kf/mksmomsftompfb13mpbm#top" title="brachiosaurus_sveistola.JPG"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/muinaisia_elaimia/kf/mksmomsftompfb13mpbm:file/thumbnail/540fd43d58ba3087e6fc4c9af86610bb6983372e/brachiosaurus_sveistola.JPG" alt="" title="Museot kilpailevat siitä, missä on maailman suurimmat fossiilit. Tämä on maailman pisin fossiili, Brachiosaurus (13,3 metriä pitkä, Berliinin museo). Brachiosaurus eli 150 miljoonaa vuotta sitten, ja se oli kasvinsyöjä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Museot kilpailevat siitä, missä on maailman suurimmat fossiilit. Tämä on maailman pisin fossiili, Brachiosaurus (13,3 metriä pitkä, Berliinin museo). Brachiosaurus eli 150 miljoonaa vuotta sitten, ja se oli kasvinsyöjä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/muinaisia_elaimia/kf/mhov#top" title="mammutti_hammas_sveistola.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/muinaisia_elaimia/kf/mhov:file/thumbnail/37109da40782014218d71478bd4a81390848c17c/mammutti_hammas_sveistola.jpg" alt="" title="Mammutin hammas on valtava!" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Mammutin hammas on valtava!</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/muinaisia_elaimia/kf/sevvjaen10vs#top" title="sapelihammastiikeri_sveistola.JPG"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/eliokunta/muinaisia_elaimia/kf/sevvjaen10vs:file/thumbnail/7f63a76bbe13382bb66675a0ae15717af8be3524/sapelihammastiikeri_sveistola.JPG" alt="" title="Sapelihammaskissa eli vielä viimeisen jääkauden aikaan eli n. 10 000 vuotta sitten" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Sapelihammaskissa eli vielä viimeisen jääkauden aikaan eli n. 10 000 vuotta sitten</dd> </dl> 2013-08-08T10:35:16+03:00