https://peda.net/id/39d0e3e2367 2019-02-22T09:55:31+02:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/5215357a367 2019-02-22T09:56:11+02:00 <span>Suomen kansallissoitin on viisikielinen kantele. </span><br/> <br/> <span>Sitä on käytetty kalevalaisen runolaulun säestyssoittimena, mutta myös melodisena instrumenttina.</span><br/> <span>Kalevalainen runolaulu on vanhin suomalaisen musiikin muoto.<span> </span></span><br/> <span>Tärkeimmät elementit laulussa ovat parilliset säkeet, joista ensimmäisessä melodia on yleensä nouseva ja toisessa melodia on laskeva.<span> </span></span><br/> <span>Säkeessä on kahdeksan tavua, ja sanat pyrkivät alkusointuun eli trokeehen. Alkusoinnussa sanojen ensimmäiset tavut tai kirjaimet ovat samoja.<span> </span></span><br/> <span>Rytmi on viisijakoinen, koska säkeen kaksi viimeistä tavua venytetään omille iskuilleen, jotta runonlaulajalla on aikaa miettiä tarinaa eteen päin ja ottaa happea seuraavaa säettä varten.<span> </span></span><br/> <br/> <span>Esimerkissä laulun iskut on merkitty isoilla alkukirjaimilla:</span><br/> <span>Va-ka Van-ha Väi-nä-Möi-Nen, Tie-tä-Jä i-Än-i-Kui-Nen</span><br/> <br/> <span>Runonlaulu oli tarinankerrontaa, ja laulajan taituruus mitattiin kyvyllä muistaa pitkiä tarinoita sen sijaan, että olisi kuunneltu laulutaitoa.<span> </span></span><br/> <br/> <span>Ruotsin kautta Suomeen kulkeutui myös riimilliset eli loppusointuiset kansanlaulut.<span> </span></span><br/> <span>Niissäkin on usein parilliset säkeet, eli kaksi lausetta, joiden viimeiset tavut sointuvat keskenään.<span> </span></span><br/> <span>Luontoaiheet ovat yleisiä ja luonnonilmiöitä verrataankin usein tunteisiin.</span> 2019-02-22T09:56:11+02:00