https://peda.net/id/39ccc6bab5e81 2026-09-21T21:14:03+03:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4ee27ec8b5e81 2026-09-21T21:16:42+03:00 Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy<br/> Kotimaisten kielten varhaisella täydellä kielikylvyllä tarkoitetaan tässä varhaisintaan<br/> kolmevuotiaana ja viimeistään esiopetuksesta alkavaa ja perusopetuksen loppuun kestävää<br/> ohjelmaa, jossa osa opetuksesta järjestetään koulun varsinaisella opetuskielellä ja osa<br/> toisella kotimaisella kielellä tai saamen kielellä. Kyseisestä kielestä käytetään tässä nimitystä<br/> kielikylpykieli. Kielikylpyopetus on tarkoitettu pääsääntöisesti lapsille, jotka eivät puhu kyseistä<br/> kieltä äidinkielenään.<br/> Kielikylpykielellä annettavan opetuksen osuus varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä on koko<br/> ohjelman ajan vähintään 50 % niin, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylpykielen<br/> osuus on lähes 100 %, vuosiluokilla 1–2 noin 90%, vuosiluokilla 3­4 noin 70% ja vuosiluokilla 5­9<br/> keskimäärin 50%. Osuus lasketaan vuosiluokan koko tuntimäärästä.<br/> Kaikkia oppiaineita pyritään opettamaan perusopetuksen kestäessä sekä kielikylpykielellä että<br/> koulun opetuskielellä, mutta ei molemmilla kielillä samanaikaisesti. Opettajat toimivat joko<br/> koulun opetuskielen tai kielikylpykielen mukaisina kielellisinä malleina. Opettajalla on yksikielinen<br/> rooli kielikylpyryhmässä. Opetuskielen vaihtuessa vaihtuu siis myös opettaja. Opetusmateriaali<br/> on samankielistä kuin opetus. Tärkeää on, että oppilas saavuttaa riittävän kielitaidon eri<br/> oppiaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kielikylvyssä tuetaan kummankin opetuskäytössä<br/> olevan kotimaisen kielen avulla oppilaan kulttuuri­identiteetin syvenemistä. Kotimaisten kielten<br/> lisäksi tuetaan muiden kielten ja kulttuureiden kohtaamista ja vahvistetaan tällä tavoin oppilaan<br/> monikielistä ja kulttuurisesti monikerroksista identiteettiä myönteisellä tavalla.<br/> Äidinkieli ja kirjallisuus ­oppiaineessa ja kielikylpykielessä on osittain yhteisiä tavoitteita<br/> ja sisältöjä. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kielikylpykielen opetussuunnitelmat laaditaan<br/> opettajien yhteistyönä niin, että kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt tulevat katetuiksi ja<br/> tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä kielikylpykielen<br/> opetuksen välillä on siirtovaikutusta varsinkin kun kielikylpykielen opetuksen tuntimäärä on suuri<br/> ja opetus aloitetaan varhain. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen tapahtuu vuosiluokilla 1­2<br/> ainoastaan kielikylpykielellä. Oppilaan kielikylpykielen kehityksen tukemiseksi opetus järjestetään<br/> niin, että oppilaat saavat sekä lukuaineissa että taito­ ja taideaineissa riittävästi opetusta<br/> kielikylpykielellä. Siirtovaikutuksen suuruus vaihtelee sisältöaiheittain. Sisältöjen suunnittelussa<br/> voidaan hyödyntää äidinkielenomaisia tai maahanmuuttajille tarkoitettuja suomen/ruotsin kielen<br/> oppimääriä.<br/> Muu laajamittainen kaksikielinen opetus<br/> Muussa laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa käytetään koulun opetuskielen lisäksi yhtä<br/> tai useampaa muuta kieltä. Muusta opetuksessa käytetystä kielestä käytetään tässä nimitystä<br/> kohdekieli.<br/> Laajamittaisella kaksikielisellä opetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa vähintään 25 %<br/> perusopetuksen koko oppimäärän opetuksesta järjestetään kohdekielellä. Osuus lasketaan<br/> koko tuntimäärästä niillä vuosiluokilla, joilla laajamittaista kaksikielistä opetusta toteutetaan.<br/> Laajamittainen kaksikielinen opetus voi alkaa jo esiopetuksessa ja kestää koko perusopetuksen<br/> ajan tai vain osan siitä.<br/> Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa olevien oppilaiden kielitausta voi myös vaihdella<br/> suuresti. Joidenkin oppilaiden äidinkieli ei ole mikään opetuskielistä. Osa oppilaista tulee kouluun<br/> ulkomailta niin myöhäisessä perusopetuksen vaiheessa, että oppisisältöjen opiskelu suomeksi/<br/> Kaksikielinen opetus<br/> 91<br/> Kaksikielinen opetus<br/> ruotsiksi tuottaa heille vaikeuksia. Ellei näitä oppilaita jostakin syystä voida ohjata valmistavaan<br/> opetukseen, heille tarjotaan muita tukitoimia (katso luku 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki).<br/> Oppilaat, joiden äidinkieli on jokin muu kuin koulun opetuskieli, opiskelevat useimmiten suomi/<br/> ruotsi toisena kielenä ­oppimäärää. Näiden oppilaiden kielitaidon kehittymiseen tulee kiinnittää<br/> erityistä huomiota, jos kohdekielisen opetuksen osuus koko opetuksesta on suuri.<br/> Opetussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää miettiä sitä, millaisia oppiaineita tai sisältöjä on<br/> mielekästä opettaa kohdekielellä. Lisäksi tulee pohtia, onko osa oppiaineiden sisällöistä sellaisia,<br/> että niiden opiskelu suomeksi tai ruotsiksi olisi erityisen tärkeää, jotta oppilas saavuttaisi hyvät<br/> toimintavalmiudet suomalaisessa yhteiskunnassa.<br/> Mikäli kohdekielisen opetuksen määrä on suuri, on huolehdittava siitä, että oppilaiden<br/> suomenkielinen/ruotsinkielinen käsitteiden hallinta sekä vaativan asiatekstin ymmärtäminen ja<br/> tuottaminen kehittyvät hyvälle tasolle myös eri oppiaineiden opetuksessa.<br/> Kaksikielinen opetus tulee järjestää niin, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa perusopetuksen<br/> aikana jatko­opintokelpoisuuden toisen asteen opetukseen.<br/> Kouluissa, joissa opetusta järjestetään kahdella tai useammalla kielellä, on usein runsas kielten<br/> ja kulttuurien kirjo niin oppilaiden kuin koulun henkilökunnankin keskuudessa. Tämä antaa<br/> paljon mahdollisuuksia tuoda kieliä ja kulttuureita esiin koulun arjessa, kehittää kulttuurien<br/> kohtaamistaitoja ja ruokkia monikielisyyttä. Samalla se asettaa koululle haasteen tukea kunkin<br/> oppilaan monikielistä ja kulttuurisesti monikerroksista identiteettiä myönteisellä tavalla. 2026-09-21T21:14:38+03:00