<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Tiedeleiri CERNissä -projekti 2018</title>
<id>https://peda.net/id/39a9139c414</id>
<updated>2018-04-23T12:52:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/39a9139c414:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>CERNissä ja muuallakin 11.-16.11.2018</title>
<id>https://peda.net/id/817632506fe</id>
<updated>2019-11-12T13:19:18+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/cjm1l#top" />
<content type="html">Vierailimme CERNissä ma 12.-ke 14. marraskuuta 2018. Lensimme Helsinki-Vantaalta Geneveen isänpäivänä 11. marraskuuta ja takaisin Suomeen perjantaina 16. päviä. Majoituimme Geneva Hosteliin kaupungin keskustaan ja matkustimme sieltä päivittäin raitiovaunulla CERNiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Maanantaina meille esiteltiin CERNin ensimmäinen kiihdytin, synkrosyklotroni. Käytöstä poistettuun kiihtydinhalliin on tehty hieno videoshow, jonka voit katsoa &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=ZRsUbMVjcjg&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;täältä.&lt;/a&gt; Videon alussa ja lopussa on CERNin historiaa. Synkrosyklotronin esittely alkaa noin kolmen minuutin kohdalla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/cjm1l/i#top&quot; title=&quot;IMG_20181112_184727_935.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/cjm1l/i:file/photo/ceb9e1d42673f08564747cae261ce202948272c8/IMG_20181112_184727_935.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_20181112_184727_935.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;CERNin ykköstutkimuslaite on 27 kilometriä pitkä LHC-törmäytin. Siinä kiertää protonisuihkuja myötä- ja vastapäivään, ja neljän suuren tutkimusaseman kohdalla ne ohjataan törmäämään joko toisiinsa tai johonkin kohtioon. Pääsimme käymään CMS-asemalla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2019-05-06T12:51:22+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>CERN-projektin sisältö</title>
<id>https://peda.net/id/cc432746414</id>
<updated>2018-04-16T11:24:54+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/cs#top" />
<content type="html">Joutsan, Nivalan ja Oulaisten lukioiden yhteisprojekti vierailee marraskuussa 2018 Sveitsissä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/CERN&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;CERNissä&lt;/a&gt;. Projektiin kuuluu myös vierailuja kotimaisissa hiukkasfysiikan tutkimuspaikoissa: Helsingin ja Jyväskylän yliopistossa sekä Callio Labissa Pyhäjärvellä tutustumassa kosmisia hiukkasia tutkivaan &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/CUPP&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;CUPP-tutkimukseen&lt;/a&gt;. Osallistujat perehtyvät aiheisiin myös tutkielmia tehden. Projektista saa koulukohtaisen soveltavan fysiikan kurssin suorituksen (FY9).</content>
<published>2018-04-16T10:00:08+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>CERN</title>
<id>https://peda.net/id/0bac9154415</id>
<updated>2018-04-16T11:27:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/cern#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://home.cern/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://home.cern/&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-04-16T11:27:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella 8.5.2018</title>
<id>https://peda.net/id/e01aee8e5ce</id>
<updated>2018-05-23T11:21:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/hyfl82#top" />
<content type="html">CERN-projektilaiset ja 12 muuta fysiikan opiskelijaa vierailivat Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella tiistaina 8.5.2018.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ensiksi yliopiston tiedekasvatuskoordinaattori Tapio Rasa kertoi fysiikan opiskelusta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/cern-projekti/hyfl8/luonnos/dsc_0628-jpg&quot; title=&quot;DSC_0628.JPG&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/hyfl82/dsc_0628-jpg#top&quot; title=&quot;DSC_0628.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/hyfl82/dsc_0628-jpg:file/photo/9f61d2ce197292a52406ad2853081178809b8584/DSC_0628.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;DSC_0628.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kuvassa Tapio Rasa esittelee diffuusiosumukammiota (hiukkassumukammiota). Kammioon osuvat varatut hiukkaset jättävät muutaman sentin pituisen juovan reitilleen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Detektorissa Erik Brücken ja Timo Hilden kertoivat erilaisista hiukkasilmaisimista. Laboratorion tekemiä ilmaisimia on toimitettu CERN:iin. He lupasivat myös auttaa, jos haluamme joskus tehdä tee-se-itse-mallisen kosmisen säteilyn havaitsemislaitteen alumiinitölkeistä. Valitettavasti detektorissa ei tullut otettua yhtään valokuvaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Anton Saressalo esitteli meille yliopiston kiihdytinlaboratorion.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/cern-projekti/hyfl8/luonnos/dsc_0632-jpg&quot; title=&quot;DSC_0632.JPG&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/hyfl82/dsc_0632-jpg#top&quot; title=&quot;DSC_0632.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/hyfl82/dsc_0632-jpg:file/photo/237cbf8aa5d6e065be4f6be9f2f66d4c5a63a365/DSC_0632.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;DSC_0632.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kuvassa Anton Saressalo esittelee alapuolellamme olevaa, 30 metriä korkeata, 5 megavoltin tandemkiihdytintä. Hiukkaset menevät kiihdyttimeen oikealla olevaa putkea pitkin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tämän jälkeen ajoimme hissillä maan alle katsomaan, minne kiihdytetyt hiukkaset ohjataan. Suihku voidaan ohjata mittaustarpeen mukaan viiteen erilaiseen laitteeseen. Laitteistoa käytetään erilaisiin materiaalitutkimuksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/cern-projekti/hyfl8/luonnos/dsc_0635-jpg&quot; title=&quot;DSC_0635.JPG&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/hyfl82/dsc_0635-jpg#top&quot; title=&quot;DSC_0635.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/hyfl82/dsc_0635-jpg:file/photo/eb6e5931a92c117bbb78e45efc1831c4219fc8c8/DSC_0635.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;DSC_0635.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kuva mittaussalista. Saressalon oikealla puolella näkyy yksi mittauslaitteista, johon hiukkaset tulevat putkea pitkin oikealta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/cern-projekti/hyfl8/luonnos/dsc_0637-jpg&quot; title=&quot;DSC_0637.JPG&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/hyfl82/dsc_0637-jpg#top&quot; title=&quot;DSC_0637.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/hyfl82/dsc_0637-jpg:file/photo/7e173432b573a6e3f79a5fb4cc35c050ff2ab2ec/DSC_0637.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;DSC_0637.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Näimme myös 500 kilovoltin KIIA-kiihdyttimen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lopuksi kuulimme tutkimusavustaja Tiia Laurilaa, joka kertoi ilmakehätutkimuksesta ja alan opiskelusta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/cern-projekti/hyfl8/luonnos/dsc_0642-jpg&quot; title=&quot;DSC_0642.JPG&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/hyfl82/dsc_0642-jpg#top&quot; title=&quot;DSC_0642.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joutsa/lukio/projektit/projektien-arkisto/cern-projekti/hyfl82/dsc_0642-jpg:file/photo/b8aaf88f3f31d35c604ec42ebc7a0cd56a0361d3/DSC_0642.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;DSC_0642.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kuvassa Tiia Laurila esittelee laitetta, joka mittaa ilmassa olevien pienhiukkasten määrää. L&lt;span&gt;aite on Airmodus PSM (Particle Size Magnifier). Näytteen hiukkaset kasvatetaan dietyleeniglykolilla. Hiukkaset kulkevat edelleen kondensaatiohiukkaslaskurille (Condensation Particle Counter; CPC), jossa niitä kasvatetaan n-butanolilla optisesti havaittavaan kokoon ja lasketaan laseria käyttäen.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;M.N. 21.5.2018</content>
<published>2018-05-21T14:05:30+03:00</published>
</entry>


</feed>