https://peda.net/id/3962026e72b 2020-03-30T21:21:07+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e6a0975a72b 2020-03-31T20:35:30+03:00 <ul> <li>Aleksanteri syntyi vuonna 365 eaa. Makedoniassa Kreikan pohjoispuolella. </li> <li>Aleksanterin opettajana toimi kuuluisa filosofi Aristoteles.</li> <li>Aleksanteri oli kunnianhimoinen oppilas ja haaveili jo lapsena koko maailman valloittamisesta. </li> <li>Erityisesti Homeroksen Ilias (Troijan sota) oli Aleksanterin lempikirja, jota hän piti sotaretkillään mukanaan.</li> <li>Aleksanterista tuli kuningas 20-vuotiaana, kun hänen isänsä kuningas Filippos kuoli hämärissä olosuhteissa. </li> <li>Aleksanteri lähti sotaretkelle suurta Persian valtakuntaa vastaan. Lopulta hän valloitti koko Aasian.  </li> <li>Aleksanteri perusti valloitetuille alueille lukuisia Aleksandria-nimisiä kaupunkeja. Kuuluisin niistä on Egyptissä. </li> <li>Aleksanteri kuoli 33-vuotiaana salaperäiseen kuumetautiin, jonka on epäilty olevan malaria. </li> </ul> <br/> <img src="https://videnskab.dk/files/article_media/74d8fc36-06df-477b-ab54-bd091ddf96de_1.jpg" alt="Bakterie dræbte Alexander den Store"/><img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3b/Alexander_and_Aristotle.jpg/250px-Alexander_and_Aristotle.jpg" alt="Aleksanteri Suuri – Wikipedia"/> 2020-03-30T21:33:07+03:00 https://peda.net/id/b2b03f6a72b 2020-03-30T21:53:09+03:00 <img src="https://conservapedia.com/images/4/48/Alex-map.jpg" alt="Hanukkah - Lessons - Tes Teach"/><br/> <br/> Kartasta näkyy Aleksanteri Suuren valloittama valtakunta. Hänen etenemisentä valloitusretkelllä on merkitty punaisella nuolella. Räjähdykset merkitsevät keskeisiä taisteluja. Aleksanteri joukkoineen eteni Indus-joelle saakka, kunnes hän päätti kääntyä takaisin <br/> <br/> <br/> 2020-03-30T21:53:09+03:00 https://peda.net/id/0594651673e 2020-04-01T09:16:27+03:00 <b><span>Tee tehtävät vihkoosi tai palauta halutessasi sähköisenä: <br/> </span></b><br/> <b><span>1. Mikä valtio valloitti sisällissodan uuvuttamat Kreikan alueet 300-luvulla? </span></b><br/> <b><span>2. Mistä asiasta Aleksanteri Suuri tunnetaan parhaiten?</span></b><br/> <b><span>3. Kuvaile Aleksanteri Suuren valloittamaa valtakuntaa. Mitkä kaikki alueet siihen kuuluivat. </span></b><br/> <b><span>4. Pohdi Aleksanterin luonnetta. Etsi esimerkkejä, joissa kohtaa hän toimi: </span></b><br/> <b><span>a. äkkipikaisesti</span></b><br/> <b><span>b. suuruudenhullusti</span></b><br/> <b><span>c. julmasti</span></b><br/> <b><span>d. muita kunnioittavasti</span></b> 2020-04-01T09:14:19+03:00 https://peda.net/id/12efacea72b 2020-03-30T22:03:42+03:00 <img src="https://2.bp.blogspot.com/-ysZezbxSY2c/XNaiQQbWNnI/AAAAAAAAKx0/q5aFhOQsZv8v60T5kvF4SSVIlGgrcVGsACLcBGAs/s1600/gordion.jpg" alt="Viimeinen Pisara! – Penan blogi"/><img src="https://bestendings.com/wp-content/uploads/2015/01/Gordian-300x300.png" alt="Passion and healthcare, Passion in healthcare | Bestendings"/><br/> <br/> <br/> <b>Gordionin solmu<span> oli Zeuksen temppelissä Fryygian Gordionissa sijainnut monimutkainen </span>solmu<span>, jonka avaajasta legendan mukaan tulisi Aasian kuningas. Monet olivat yrittäneet avata solmua onnistumatta. Äkkipikainen Aleksanteri avasi sen helposti.Tunnetun tarinan mukaan </span>Aleksanteri Suuri<span> ratkaisi </span>solmun<span> vuonna 333 eaa. lyömällä sen rikki miekallaan. </span></b> 2020-03-30T21:48:41+03:00 https://peda.net/id/90099d2272b 2020-03-31T20:47:53+03:00 <span><span>Aleksanteri oli hyvin julkisuustietoinen ja hänellä oli oma hovihistorioitsija Kallisthenes, joka oli sotaretkillä mukana kirjaamassa asioita ylös. Heidän avullaan Aleksanteri esitti itse itsensä puolijumalana ja sankarina. Hän loi tietoisesti sankarimyyttiään ja tiesi historiallisen jäljen jättämisen voiman.<br/> <br/> Aleksanteri Suuri oli äkkipikainen ja arvaamatonkin. Tarinan mukaan sotaretkellään Aleksanteri riitaantui päihtyneiden makedonialaisten upseerien kanssa, kun nämä ylistivät Aleksanterin isän Filippoksen valtakautta. Aleksanterin kenraali ja ystävä Kleitos oli alkanut kehua Filippoksen saavutuksia ja kritisoida Aleksanterin vallankäyttöä sekä itämaisia hovitapoja. Seurauksena Aleksanteri surmasi Kleitoksen. Tarina todistaa, että Aleksanteri toimi välillä äkkipikaisesti ja väkivaltaisesti. </span></span> <p><span>Aleksanteri Suuri oli sivistynyt. Opettaja Aristoteles perehdytti Aleksanterin filosofiaan ja kirjallisuuteen. Hän myös istutti poikaan kiinnostuksen kasvi- ja eläintieteeseen ja uteliaisuuden maailmaa kohtaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä Aleksanteri oppi ihailemaan tietoa – jopa enemmän kuin valtaa. <br/> <br/> </span>Aleksanteri Suuri kunnioitti vieraita kulttuureja toisin kuin muut kreikkalaiset, jotka pitivät omaa kulttuuriaan muita parempana. Aleksanteri alkoi mm. pukeutua itämaiseen tyyliin ja otti persialaisen vaimon, oikeastaan kolme, kreikkalaisen sijaan. Aleksanteri piti myös itämaisesta tavasta kohdella hallitsijaa jumalallisena. Aleksanteri uskoi polveutuvansa kreikkalaisista jumalista, äitinsä kautta kuuluisasta sotasankarista Akhilleuksesta. <br/> <br/> Vaikka Aleksanteri oli julma sotapäällikkö tarvittaessa hän osasi kohdella vihollistaan kunnioittavasti. Hän ei koskaan onnistunut tavoittamaan Persian kuningas Dareios III:tta, joka pakeni taistelu taistelulta kauemmas itään. Lopulta Aleksanteri kohtasi vihollisensa, mutta kuolleena. Omat joukot olivat surmanneet kuninkaan. Aleksanteri kääri Dareioksen ruumiin omaan hallitsijan viittaansa ja vaati, että Dareioksen vaimoa ja lapsia kohdellaan jatkossakin kunnioittavasti. <br/> <br/> <br/> </p> 2020-03-30T22:20:48+03:00 https://peda.net/id/6db42a8a72b 2020-03-30T22:31:31+03:00 <b>Aleksanterin ollessa vielä nuori poika hänen isälleen kaupattiin kaunista, mutta villiä hevosta. Filippos kieltäytyi ostamasta sitä, koska kukaan ei onnistunut pysymään sen selässä. Aleksanteri halusi myös kokeilla hevosen kesyttämistä. Hän oli nimittäin havainnut, että hevonen pelkäsi omaa varjoaan. Aleksanteri hyppäsi hevosen selkään ja laukkasi sillä kohti aurinkoa. Näin hevonen ei nähnyt varjoaan. Kun hän palasi takaisiin, hevonen oli täysin kesyyntynyt ja Aleksanterin isä osti sen. </b><br/> <b>Bukefaloksesta (härkäpäinen) tuli Aleksanterin uskollinen sotaratsu, jolla hän eteni taistelusta taisteluun. Bukefalos kuitenkin sai surmansa kaukana kotoa lähellä Intiaa. Aleksanteri perusti muistoksi hevoselleen kaupungin nimeltä Bukefalia. Kaupungin tarkkaa sijaintia ei enää tunneta. </b><br/> <br/> <img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/59/Alexander_and_Bucephalus_-_Battle_of_Issus_mosaic_-_Museo_Archeologico_Nazionale_-_Naples_BW.jpg" alt="Bukefalos – Wikipedia"/> 2020-03-30T21:44:03+03:00 https://peda.net/id/67a04644737 2020-03-31T23:07:06+03:00 <b><span>Aleksanteri Suuri on maailmanhistorian tarunhohtoisimpia hallitsijoita ja kuuluisin sotasankari, ja miksi ei olisi: hän eli lyhyen ja sankarillisen elämän. Hän oli vain 22-vuotias, kun hän aloitti sotaretken, jonka päämääränä oli kukistaa mahtava naapuri Persia. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän saattoi kutsua itseään maailmanvaltiaaksi. Hän oli kukistanut sen ajan suurimman ja mahtavimman valtakunnan ja edennyt sotaretkellään Intian porteille saakka. Seuraavaksi hän aikoi etelään Arabian niemimaalle ja länteen Italiaan ja Hispaniaan, mutta nämä hankkeet jäivät haaveeksi, sillä hän kuoli yllättäen kuukausi ennen 33-vuotissyntymäpäiväänsä arvoitukseksi jääneeseen kuumetautiin. Oliko kyseessä malariakuume vai bakteerimyrkytys? Se ei ole selvinnyt. <br/> <br/> <img src="https://images.uncyc.org/commons/thumb/8/85/Alexander.jpg/300px-Alexander.jpg" alt="Aleksanteri Suuri – Hikipedia"/><br/> </span></b> 2020-03-31T20:45:26+03:00