https://peda.net/id/393b0f8cd2c 2017-11-26T18:52:44+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e11274b0d42 2017-11-28T12:14:11+02:00 <a href="http://suomenpresidentit.fi/" rel="nofollow ugc noopener">sivustolle tästä</a> 2017-11-28T12:14:11+02:00 https://peda.net/id/cc15fa10d2d 2017-11-26T20:44:13+02:00 <a href="https://moninet.rovala.fi/assets/moninet/verson-materiaali/Kotostartti-Suomen-historia.pdf" rel="nofollow ugc noopener">esitykseen tästä</a> 2017-11-26T20:44:13+02:00 https://peda.net/id/3b8c1ed2d2d 2017-11-27T19:16:35+02:00 <b>Kirjoita alla oleva teksti korjattuna äidinkielen kirjoitusvihkoosi.</b><br/> <br/> <p>Suomi itsenäistyy</p> <p>ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa suomi erosi venäjästä, kun suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917. silloin suomesta tuli itsenäinen maa, ja tätä päivää vietetään edelleen suomen itsenäisyyspäivänä.</p> <p>keväällä 1918 suomessa oli sisällissota, jossa työväestöä edustavat punaiset ja porvareita ja maanomistajia edustavat valkoiset taistelivat toisiaan vastaan. sota päättyi toukokuussa 1918, kun valkoiset voittivat punaiset.</p> <p>itsenäisestä suomesta tuli tasavalta, jossa lait säätää kansan valitsema eduskunta. valtionpäämies on presidentti eikä keisari tai kuningas.</p> <p>Talvisota ja jatkosota</p> <p>marraskuun lopulla 1939 neuvostoliiton armeija hyökkäsi suomeen. toisen maailmansodan aikana suomi kävi neuvostoliittoa vastaan kaksi sotaa: ensin talvisodan vuosina 1939–1940 ja sitten jatkosodan vuosina 1941–1944.</p> <p>sotien takia suomi menetti alueita neuvostoliitolle. Yli 400 000 suomalaista lähti menetetyiltä alueilta pakolaisiksi jäljelle jääneeseen suomeen. suomalaisille tärkein asia kuitenkin oli, että suomi säilyi itsenäisenä maana.</p> 2017-11-26T20:18:42+02:00 https://peda.net/id/d02a6a86d2d 2017-11-26T20:52:19+02:00 Tavallisen postin rinnalle perustetun kenttäpostin on arvioitu kuljettaneen toisen maailmansodan vuosina sota- ja kotirintaman välillä jopa 1,3 miljardia postilähetystä. Valtava luku tarkoittaa, että keskimäärin jokainen Suomen sotilas kirjoitti yhden kirjeen joka ikisenä päivänä yli kolmen vuoden ajan. <br/> <br/> <br/> Sota-ajan kirjeisiin liittyy poikkeuksellisen paljon tunteita. Sota-aikana kirje oli elonmerkki, jota odotettiin malttamattomana kotona ja Karjalan metsissä. Kun kirje saatiin, sitä ei heitetty lukemisen jälkeen pois. Taisteluiden erottamille läheisille kirjeistä tuli aarteita, jotka säästettiin ja luettiin uudestaan ja uudestaan.<br/> <br/> Kirjeitä kirjoitettiin puolisolle, lapsille, vanhemmille ja muille sukulaisille, ystäville, naapureille ja aivan tuntemattomillekin. Kirjeiden merkitys ymmärrettiin sodan alusta alkaen, ja esimerkiksi sanomalehdissä kehotettiin kirjoittamaan sotilaille iloisia ja reippaita kirjeitä. <br/> <br/> <b>TEHTÄVÄ: Kuvittele, että sinulla olisi sotarintamalla sotilas (tuttu tai tuntematon), jolle kirjoitat kirjeen. Mieti, mitä haluaisit sanoa hänelle. Kertoisitko kuulumisia kotoa? Miten rohkaisisit ja kannustaisit? Haluaisitko kenties kiittää? </b><br/> <b>Muista, että kirjeessä kuuluu aina olla paikka ja päiväys, alkutervehdys, kiitos saadusta kirjeestä sekä tietenkin lopputervehdys allekirjoituksella.</b><br/> <br/> <img src="https://peda.net/huittinen/perusopetus/lauttakyl%C3%A4n-koulu/luokat/5-6c-2017/kirje-sotilaalle/kirje-kotoa-jpg:file/photo/7f4b8827cc5e220375ec4692f229e744ca60cb31/Kirje%20kotoa.jpg" alt="Kirje kotoa.jpg"/><br/> <br/> <br/> 2017-11-26T20:51:29+02:00 https://peda.net/id/58c09f00d2d 2017-11-26T20:55:18+02:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/huittinen/perusopetus/lauttakyl%C3%A4n-koulu/arkisto/2017/5b-2017/suomi-100/kuvataidetta/image-jpgb#top" title="image.jpg"><img src="https://peda.net/huittinen/perusopetus/lauttakyl%C3%A4n-koulu/arkisto/2017/5b-2017/suomi-100/kuvataidetta/image-jpgb:file/thumbnail/cdf6912a85c78ca47142ff5bbefc674b9edb9d77/image.jpg" alt="" title="image.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>image.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/huittinen/perusopetus/lauttakyl%C3%A4n-koulu/arkisto/2017/5b-2017/suomi-100/kuvataidetta/image-jpg3#top" title="image.jpg"><img src="https://peda.net/huittinen/perusopetus/lauttakyl%C3%A4n-koulu/arkisto/2017/5b-2017/suomi-100/kuvataidetta/image-jpg3:file/thumbnail/6d1c324cca94726a5b7cfa72a291635f1e78ba22/image.jpg" alt="" title="image.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>image.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/huittinen/perusopetus/lauttakyl%C3%A4n-koulu/arkisto/2017/5b-2017/suomi-100/kuvataidetta/image-jpg2#top" title="image.jpg"><img src="https://peda.net/huittinen/perusopetus/lauttakyl%C3%A4n-koulu/arkisto/2017/5b-2017/suomi-100/kuvataidetta/image-jpg2:file/thumbnail/9b8acea306a94b0006857d8838b967201ed1b0f3/image.jpg" alt="" title="image.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>image.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/huittinen/perusopetus/lauttakyl%C3%A4n-koulu/arkisto/2017/5b-2017/suomi-100/kuvataidetta/image-jpg#top" title="image.jpg"><img src="https://peda.net/huittinen/perusopetus/lauttakyl%C3%A4n-koulu/arkisto/2017/5b-2017/suomi-100/kuvataidetta/image-jpg:file/thumbnail/76b69eda29d3fb52dc82527bcd2077d8c9cedf4f/image.jpg" alt="" title="image.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>image.jpg</dd> </dl> 2017-11-26T20:55:18+02:00 https://peda.net/id/56dbd1c2d2d 2017-11-26T20:26:37+02:00 <a href="http://opike.fi/suomenhistoria/" rel="nofollow ugc noopener">Kyselyyn tästä</a> 2017-11-26T20:26:37+02:00