<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>KOTITEHTÄVÄT</title>
<id>https://peda.net/id/3932c4d20d8</id>
<updated>2018-02-09T12:23:08+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/3932c4d20d8:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Itsearviointi:</title>
<id>https://peda.net/id/e6fbda2431f</id>
<updated>2018-03-27T22:20:25+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/itsearviointi#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Arviointi&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Itsearviointi&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;a) Mitä uutta opit tehtävien avulla? &amp;gt; Paljon asioita maailmasta, kuten sodista mitä ennen on ollut ja nykypäivän ongelmistakin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;b) Mikä oli mielenkiintoista? &amp;gt; Sodat, aina on kiva tietää asioita mitä ennaltaan ei ole välttämättä tiennyt. Esimerkiksi en itse tiennyt Saksan merkityksestä maailman sodissa ja mistään syistä sodille. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;c) Mistä olisit halunnut saada lisää tietoa? &amp;gt; Ehkä tämän hetkisestä tilanteesta yhdysvaltojen ja korean välillä. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;d) Mikä oli vaikeaa? &amp;gt; Ei varsinaisesti mitään erityisen hankalaa, ehkä vähän vaikeaa kun opiskelen itsenäisesti suurimmaksi osaksi ja joka aineessa niin paljon tehtävää mikä on tehnyt esimerkiksi nyttenkin historian opiskelusta hieman hankalampaa. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;e) Anna arvosana omalle työskentelyllesi. (1-5) &amp;gt; 4. Olen käynyt joillakin tunneilla kuuntelemassa tärkeitä asioita kappaleiden mukaan, ja muuten olen kotona yrittänyt tekemään kaikki tehtävät mitä voinut. Itsenäinen opiskelu tehnyt vielä haastavampaa kun pitää omatoimisesti kaikki tehtävät tehdä ja kappaleet lukea. Olen myös kirjoittanut vihkooni aina ylös muistiinpanoja ja tehnyt tehtäviä sen mukaan kun niitä on tullut. &lt;/span&gt;</content>
<published>2018-03-27T22:20:25+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Taulukon yhteenveto;</title>
<id>https://peda.net/id/5c0fb3b831f</id>
<updated>2018-03-27T22:16:32+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/ty#top" />
<content type="html">Afrikka: Afrikalla on hyötynään hyvät raaka-aineet. Ongelmana köyhyys.&lt;br/&gt;&#10;Kiina: Kiinalla on hyvä maailmankauppa &amp;amp; suuri populaatio. Ongelmana suuri populaatio.&lt;br/&gt;&#10;EU: Iso asema maailman politiikassa, Monipuoliset raaka-aineet ja suuri populaatio. Ei varsinaisia ongelmia.&lt;br/&gt;&#10;Yhdysvallat: Mahtavat sotaresurssit, Suuri populaatio, Runsasta ja monipuolista raaka-aineissa, Hyvin kouluttautuneita ihmisiä. Ei varsinaisia ongelmia.&lt;br/&gt;&#10;Intia: Monipuoliset raaka-aineet, suuri populaatio, Maailmankauppa. Myös väestön suuruus pinta-alaa nähden ongelmana.&lt;br/&gt;&#10;Japani: Suuri populaatio, teknologian kehittyminen, hyvä- ja edistynyt armeija. Rajalliset raaka-aine varat ongelmana.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;c) Sanoisin, että kaikki kilpailee toisiensa kanssa. Itse koen, että Yhdysvallalla ja venäjällä suurin kamppailu suurvallassa.</content>
<published>2018-03-27T22:16:32+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Taulukko:</title>
<id>https://peda.net/id/128f3ac031f</id>
<updated>2018-03-27T22:07:57+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/taulukko#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/taulukko/capture-png#top&quot; title=&quot;Capture.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/taulukko/capture-png:file/photo/eb96881f44a4dd7e7ca3c3ab2c64d14993417c5f/Capture.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Capture.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/taulukko/captureeee-png#top&quot; title=&quot;Captureeee.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/taulukko/captureeee-png:file/photo/1761dbc9860dc349e5b7662a8e3f4619804c3091/Captureeee.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Captureeee.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2018-03-27T22:07:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>s.163 t. 1, 2 &amp; 4</title>
<id>https://peda.net/id/94994faa31e</id>
<updated>2018-03-27T21:11:50+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/s-163-t-1-2-4#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;t. 1&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Deklonisaatio eteni siten, että ensiksi suurin osa keski ja pohjois afrikasta itsenäistyi vuosina 1945-60 ja etelä afrikassa siirtomaat itsenäistyivät vuoden 1960 jälkeen. Myös pieni osa etelä afrikasta itsenäistyi 1960 jälkeen, Algeria, vuonna 1962. Egypti, Liberia ja Etiopia itsenäistyi ennen vuotta 1945. Voisi siis sanoa, että eteneminen lähti etelästä pohjoiseen nousuun.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;t.2&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;apartheid: &lt;span&gt;tarkoittaa Etelä-Afrikan unionissa ja tasavallassa vuodesta 1948 vuoteen 1991 saakka harjoitettua rotuerottelupolitiikkaa, jossa maan väestö jaettiin valkoisiin, mustiin, intialaisiin ja värillisiin&lt;/span&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;t.4&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/s-163-t-1-2-4/capture-png#top&quot; title=&quot;Capture.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/s-163-t-1-2-4/capture-png:file/photo/d08674acb4084c7630830b615703b4a83058f9ae/Capture.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Capture.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2018-03-27T21:06:32+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>s. 152 t.1-2</title>
<id>https://peda.net/id/bcc7d7e62e8</id>
<updated>2018-03-23T12:41:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/s-152-t-1-2#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;t.1&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Mm. Ilmastonmuutos, ristiriidat tiettyjen maiden välillä, sotakonfliktit, pakolaisuus...&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;t.2&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Euroopan unioni on maailman suurin kehityspolitiikan toimija ja rahoittaja. EU:lla on siis suuri asema maailman politiikassa, jonka kannalta mielestäni EU voisi hyvin olla yksi maailman suurvalta.</content>
<published>2018-03-23T12:41:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>s. 149 t. 1-5</title>
<id>https://peda.net/id/09862c9e2e0</id>
<updated>2018-03-22T21:20:09+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/s-149-t-1-5#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;t.1 &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;Venäjä oli heikko kylmän sodan jälkeen, sillä venäjän talous romahti, rupla menetti arvostaan ison osan ja kansalaiset elivät köyhyydessä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;t.2&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Tyrehdyttämällä oppositioita, vaijentamalla mediaa ja länsivaltoja antagonisoimalla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;t.3&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;Ihmisoikeudet, Venäjällä vainotaan seksuaalivähemmistöjä ja toisinajattelijoita erittäin vahvasti. &lt;br/&gt;&#10;Näin ollen esimerkiksi homot pahoinpidellään sairaalakuntoon. Siellä sanotaan sen olevan &amp;quot;psyykkinen vika&amp;quot; tai mielisairaus. Kaikista turruttavinta on Putinin tekopyhyys, kun hän kerran kritisoi Yhdysvaltoja homofoobisuudesta, samalla kun kertoi Venäjän ollen hyväksvä vähemmistöjä kohtaan. Tämä oli osa Putinin &amp;quot;propagandaa&amp;quot;.&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;t.4&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Lännen närkästyminen Putinin yksinvaltiaisuuteen, &lt;span&gt; sillä hän on kitkenyt demokratian viimeisetkin riippeet ja pakottanut tiedotusvälineiden puhua pelkkää hyvää hänestä. Länsi sen sijaan leimataan usein Venäjän mediassa paholaisena, joka liberaalien aatteidensa avull myrkyttää kansansa, aiheuttaen kaaosta ja epäjärjestystä. Ihmisoikeudet kuuluvat tähän poppoon myös.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;t.5&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Neuvostoliitolta perityt ydinaseet eivät tehneet Venäjää täysin alastonta. Sillä on silti Kylmän sodan aikaisten kilpavarustelujen ansiosta syntyneet asevoimat, jotka ovat maailman suurimpia Kiinan jälkeen. Myös heidän yhteistyö Kiinan kanssa on pitänyt maailmaa paranoian vallassa. Kiina on saanut jopa aseteknologiaa lahjaksi Venäjältä, josta he ovat sitten jalostanut itse omat kopionsa. Venäjä hallitsee myös maakaasuputkia sekä lukuisia energiavoimaloita. Sillä on myös mannertenvälisiä ohjuksia, ydinaseita ja pitkän kantaman raketinheittimiä, jotka palauttavat mieleen Kauhun tasapainon.&lt;/span&gt;</content>
<published>2018-03-22T21:20:09+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kiinan talous ongelmien vaikuttaminen maailmantalouteen</title>
<id>https://peda.net/id/0be3d0882e0</id>
<updated>2018-03-22T21:05:54+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/ktovm#top" />
<content type="html">Kiinalla on suuri vaikutus maailmantalouteen. Melkein jokaisessa tuotteessa mitä on lukee aina Made in china, eli tuote on tehty kiinassa. Kiinasta tulee melkein kaikki tuotteet. Jopa suuret merkit kuten apple saa tukea kiinalta jossa itse iphonet ja applen tietokoneet tms. tehdään. Jos kiinalla on ongelmia, se siis vaikuttaa maailmaan suuresti koska kiina on se maa, josta kaikki tuotteet tulee mitä käytämme. Tottakai voisimme käyttää paikallisia tuotteita vain, mutta suurin osa silti asioista joita arjessa käytämme tulee kiinasta.</content>
<published>2018-03-22T21:05:54+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>s.143 t. 2-4</title>
<id>https://peda.net/id/58667c9c2e0</id>
<updated>2018-03-22T20:46:34+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/s-143-t-2-4#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;2.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Elintaso eroja, muuttoliike maalta kaupunkiin kiihtynyt, menestyneitä talousalueita, useat kiinalaiset lähteneet ulkomaille opiskelemaan...&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;huonot välit NL- ja Yhdysvaltojen kanssa, Yhdysvaltojen asemyynti Taiwanille, Sotilaallinen läsnäolo kiinan lähialueilla, Ihmisoikeudet...&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Kiinan rooli maailmankaupassa, Kiinan sotilaallinen voima kasvanut, Hyvät suhteet pohjoiskoreaan...</content>
<published>2018-03-22T20:46:34+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>s.137 t.2-3</title>
<id>https://peda.net/id/8c8514362df</id>
<updated>2018-03-22T20:33:43+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/s-137-t-2-3#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;2.&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;11.09.2001 tapahtui World Trace Centerin terrori isku, eli terroristit kaappasivat lentokoneita ja iskeytyivät niillä WTC: tornia päin tuottaen usealle ihmiselle kuoleman. Bin Laden todella halusi hyökätä juuri yhdysvaltoja vastaan. WTC tornien terrori-isku on vielä nykypäivänäkin herkkä asia ihmisille, sillä terrori-iskussa kuoli useita ihmisiä. Tämä oli käännekohta yhdysvalloissa, sillä tämä oli ensimmäinen suuri terrori-isku joka on jäänyt jokaisen henkilön mieleen. Mielestäni tästä terrori-iskusta alkoi kaikki mitä tänäpäivänäkin on. Terrori-iskut ovat nykypäivänä yleistynyt hurjaan määrään. Melkein jokapäivä saa lukea lehdistä kuinka jossain on tapahtunut terrori-isku. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Mielestäni yhdysvallat on edelleen maailman mahtavin suurvalta. Toki nykyinen USA:n presidentti osaa aiheuttaa mielipiteitä mutta tosiasiassa kukaan ei uskalla hyökätä Trumppia vastaan. Yhdysvalloilla on niin suuret varat ja se on sotilaallinen mahtimaa. Yhdysvalloilla on suuri yliote maapalloon, sillä esimerkiksi euroopassa on monta eri maata ja kaikilla on omat presidentit / diktaattorit ja yhdysvalloilla on vain yksi presidentti joka määrää kaikesta. Yhdysvalta on siis kokonaisuus joilla on toisensa, euroopalla ei ole samaa yhtenäisyyttä kun yhdysvalloilla. Jos tulisi sota, yhdysvalloilla olisi suuri yliote eurooppaan nähden. Ja viellä monet maat euroopastakin haluaisivat mennä yhdysvaltojen puolelle yliotteen vuoksi.</content>
<published>2018-03-22T20:33:43+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>MIKSI SAKSA HÄVISI SODAN?</title>
<id>https://peda.net/id/21de2dae2ba</id>
<updated>2018-03-19T21:18:03+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/mshs#top" />
<content type="html">Saksa hävisi toisen maailmansodan koska: &lt;span&gt;Saksan voimavarat sodan käymiseen alkoi hiipua. Saksan talous romahti. Saksa ei materiaalisesti pystynyt kilpailemaan USA:n sotakoneiston kanssa. Hitler teki myös sodassa stragedisia virheitä. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt; Saksa oltiin piiritetty, tappio oli varmaa ja hitler teki itsemurhan, jonka jälkeen Saksa antautui. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;div id=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;cnt&quot; class=&quot;big&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;rcnt&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;col&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;center_col&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;res&quot; class=&quot;med&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;search&quot;&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ved=&quot;0ahUKEwiYkvX6jPnZAhXMNpoKHU6jCtAQGggp&quot;--&gt;&#10;&lt;div id=&quot;ires&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-async-context=&quot;query:second%20world%20war&quot;--&gt;&#10;&lt;div id=&quot;rso&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;isr_mc&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;irc_bg&quot; class=&quot;irc_land irc_bg&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;Rd1Chf&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;irc_cc&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;irc_c i8187 immersive-container&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ved=&quot;2ahUKEwi4iab8jPnZAhWTa5oKHfkKCtUQ-z96BAgAEA4&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-item-id=&quot;TB_LDZrPiqqWdM:&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;null&quot;--&gt;&#10;&lt;div class=&quot;irc_t i30052&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ved=&quot;2ahUKEwi4iab8jPnZAhWTa5oKHfkKCtUQ5OoBegQIABAP&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;null&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-noload=&quot;&quot;--&gt;&#10;&lt;div class=&quot;irc_mic r-inm_zTIFqv_Y&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;irc_mimg irc_hic inm_zTIFqv_Y-lvVgf-rIiHk&quot;&gt;&lt;a class=&quot;irc_mil i3597 inm_zTIFqv_Y-zixyDjKkw5M&quot; href=&quot;https://www.google.fi/url?sa=i&amp;amp;rct=j&amp;amp;q=&amp;amp;esrc=s&amp;amp;source=images&amp;amp;cd=&amp;amp;cad=rja&amp;amp;uact=8&amp;amp;ved=2ahUKEwi4iab8jPnZAhWTa5oKHfkKCtUQjRx6BAgAEAU&amp;amp;url=http%3A%2F%2Fwww.encyclopediaofukraine.com%2Fdisplay.asp%3Flinkpath%3Dpages%255CS%255CE%255CSecondWorldWar.htm&amp;amp;psig=AOvVaw2N-ZORqoH-0Tga-BnNO_bA&amp;amp;ust=1521573454242678&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ved=&quot;2ahUKEwi4iab8jPnZAhWTa5oKHfkKCtUQjRx6BAgAEAU&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-noload=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-cthref=&quot;/url?sa=i&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=images&amp;cd=&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=2ahUKEwi4iab8jPnZAhWTa5oKHfkKCtUQjRx6BAgAEAU&amp;url=http%3A%2F%2Fwww.encyclopediaofukraine.com%2Fdisplay.asp%3Flinkpath%3Dpages%255CS%255CE%255CSecondWorldWar.htm&amp;psig=AOvVaw2N-ZORqoH-0Tga-BnNO_bA&amp;ust=1521573454242678&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ctbtn=&quot;2&quot;--&gt;&lt;img class=&quot;irc_mi&quot; src=&quot;http://www.encyclopediaofukraine.com/pic%5CS%5CO%5CSoviet%20offensive%20on%20Berlin%20in%201944.jpg&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle second world war&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: onload=&quot;typeof google==='object'&amp;&amp;google.aft&amp;&amp;google.aft(this)&quot;--&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2018-03-19T21:17:14+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vapaaehtoinen kotiläksy: Millainen afrikka olisi nykypäivänä, jos imperialismia ei olisi ollut.</title>
<id>https://peda.net/id/a98da1161b2</id>
<updated>2018-02-26T20:48:40+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/vkmaonjieoo#top" />
<content type="html">Afrikka olisi parempi maa. Uskon, että Afrikalla olisi paremmat varat ''Köyhä etelä &amp;amp; Rikas pohjoinen''. Afrikka tulisi paremmin toimeen taloudellisesti, eikä välttämättä olisi niin pahaa nälänhätää tai muutenkaan hätää arkipäivän asioista. Uskon, että Afrikkaa oltaisiin nykypäivänä ''korostettu'' enemmän, Afrikassa olisi paremmat elin-olo suhteet ja tasa-arvo.</content>
<published>2018-02-26T20:48:40+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kansanmurha vai ei tehtävä:</title>
<id>https://peda.net/id/32759f7e110</id>
<updated>2018-02-13T23:52:33+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jennamattila/historia-2/kotiteht%C3%A4v%C3%A4t2/kvet#top" />
<content type="html">1. Armenialaisten kansanmurha&lt;br/&gt;&#10;2. He pitävät sitä erittäin raskaana lukuna historiassa, pikkuhiljaa alkaa päästä kuitenkin yli tapahtumista. Armeniassa kansanmurha on osa heidän nykypäivää, ja he pitävät sitä tärkeänä että kansalaiset tietävät itse historiansa ja he muistelevat kuitenkin tapahtumia. Katkeruudesta ollaan päästy yli kuitenkin. &lt;br/&gt;&#10;3.-&lt;br/&gt;&#10;4. Mielestäni sen takia koska se on nyky päivänä historian läpi monien vuosien jälkeen vielläkin herkkä ja iso asia kansalaisille.</content>
<published>2018-02-13T23:52:33+02:00</published>
</entry>


</feed>