<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>1. Hiilen kemiaa</title>
<id>https://peda.net/id/39262e1c324</id>
<updated>2026-04-07T09:58:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/39262e1c324:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/ke-3/1.-hiilen-kemiaa#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Hiiliatomit muodostavat orgaanisen kemian perustan</title>
<id>https://peda.net/id/7f9396e6324</id>
<updated>2026-04-13T14:15:16+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/ke-3/1.-hiilen-kemiaa/hiiliatomit-muodostavat-orgaanisen-kemian-perustan#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;&lt;b&gt;1. Hiili muodostaa kovalenttisia sidoksia&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hiilellä on neljä elektronia uloimmalla kuorellaan, joten se muodostaa yhdisteissään neljä kovalenttista sidosta (elektronit ovat yhteiskäytössä). Tämän vuoksi orgaanisten yhdisteiden rakennekaavoissa hiilestä lähtee 4 sidosviivaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hiilivedyt ovat hiiltä ja vetyä sisältäviä orgaanisia yhdisteitä. Orgaanisia yhdisteitä on valtava määrä eikä niitä kaikkia edes tunneta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Orgaanisen kemian yhdisteissä voi hiilen ja vedyn lisäksi olla happea, typpeä sekä jonkin verran muita alkuaineita (esim halogeeneja)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos hiilivedyssä kaksi hiiliatomia ovat liittyneet toisiinsa yksinkertaisilla kovanlenttisilla sidoksilla niin yhdiste on tyydyttynyt hiilivety, yleisnimeltään alkaani&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos hiiliatomien välillä on kaksois- tai kolmoissidos, niin yhdiste on tyydyttymätön&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;kaksoissidos niin hiilivety on alkeeni&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kolmoissidos niin hiilivety on alkyyni&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kovalenttinen sidos&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;kahden hiiliatomin välillä on pooliton&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;hiili- ja vetyatomin välillä on (heikosti) poolinen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;hiili- ja happiatomin välillä vahvasti poolinen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;hiili- ja typpiatomin välillä poolinen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;b&gt;2. Hiiliyhdisteiden kaavoja&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Molekyylikaava kertoo atomien lukumäärän yhdisteessä&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;esim butaanin molekyylikaava on C&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;10&lt;/sub&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Rakennekaava kertoo tarkemmin, miten atomit ovat sitoutuneet toisiinsa kovalenttisilla sidoksilla&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;butaanissa on neljä C-atomia, jotka ovat liittyneet toisiinsa yksinkertaisilla sidoksilla (-aani -pääte) eli piirretään ensin hiiliketju (neljän hiilen ketju), ja jokaisesta hiilestä lähtemään 4 sidosviivaa eli kovalenttista sidosta ja jokaisen kovalettisen sidoksen päähän H-atomi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Monilla orgaanisilla yhdisteillä on sama molekyylikaava, mutta erilainen rakennekaava. Tällaisia yhdisteitä kutsutaan toistensa isomeereiksi.&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kirjoita kaksi erilaista rakennetta hiilivedylle, jonka molekyylikaava on C&lt;sub&gt;5&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;12&lt;/sub&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Syklisissä hiilivedyissä hiiliatomit muodostavat rengasrakenteen.&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Hiilivedyn eteen tulee syklo -etuliite esim syklobutaani&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;rakennekaava piirretään monikulmiona, jossa jokaisen monikulmion päässä on hiiliatomi ja jokaiseen C-atomiin on liittynyt kaksi H-atomia&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kotitehtävät: 10 - 13&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;b&gt;3. Suhde- ja molekyylikaavan selvittäminen&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Suhdekaava eli empiirinen kaava ilmoittaa eri alkuaineatomien suhteelliset määrät aineessa. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suhdekaavan kertoimet ovat pienimmät mehdolliset kokonaisluvut, joilla suhteelliset määrät voidaan ilmoittaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Esimerkiksi etikkahapolla, molekyylikaava C&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;O&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; ja glukoosilla, C&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;12&lt;/sub&gt;O&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt; on eri molekyylikaava mutta sama suhdekaava (CH&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O)&lt;sub&gt;n&lt;/sub&gt;, vaikka niillä on hyvin erilainen rakenne ja ominaisuudet.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Monilla menetelmillä, mm spektroskooppisilla menetelmillä voidaan määrittää näytteessä olevien alkuaineiden määrät massaprosentteina. Massoista voidaan laskea alkuaineiden moolimassojen avulla suhteelliset ainemäärät, joista päätellään suhdekaava.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suhdekaavasta voidaan määrittää molekyylikaava, jos molekyylin moolimassa tiedetään.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/ke-3/1.-hiilen-kemiaa/hiiliatomit-muodostavat-orgaanisen-kemian-perustan/suhdekaava.png#top&quot; title=&quot;Suhdekaava.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/ke-3/1.-hiilen-kemiaa/hiiliatomit-muodostavat-orgaanisen-kemian-perustan/suhdekaava.png:file/photo/ac97ad1ca04ddd846fca673c1c1e0175bb8627ed/Suhdekaava.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Suhdekaava.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Esimerkki: &lt;br/&gt;&#10;Erään orgaanisen hapon massaprosenttiseksi koostumukseksi määritettiin 48,7 % hiiltä, 43,1 % happea ja 8,2 % vetyä. Määritä yhdisteen suhdekaava.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kotitehtävät: 23, 24 ja 25&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kotitehtävät: 28 ja 29</content>
<published>2026-04-07T10:00:44+03:00</published>
</entry>


</feed>