https://peda.net/id/38ff7d1673b 2017-08-03T20:28:35+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license nofollow ugc noopener" href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/3.0/">Creative commons CC BY-NC-SA 3.0</a></div> https://peda.net/id/db88388873b 2017-07-28T20:33:24+03:00 <ol> <li>Mikä erottaa veden jäästä ja höyrystä?</li> <li>Onko kuvan juomalasissa kylmää vai kuumaa juotavaa?</li> <li>Mitä viinirypäleelle tapahtuu mikrossa?</li> </ol> 2017-07-28T20:33:24+03:00 https://peda.net/id/c75952f87f3 2017-08-12T12:25:02+03:00 <ol> <li>TYÖ: Kiehumisen riippuvuus paineesta <ul> <li>keitinlasillinen kuumaa vettä</li> <li>lääkeruisku</li> </ul> </li> <li>DEMO: Plasmaa viinirypäleestä <ul> <li>viinirypäle</li> <li>mikro</li> </ul> </li> <li>TYÖ: Steariinin sulamispiste <ul> <li>keitinlasillinen vettä</li> <li>kaasupoltin, kolmijalka ja kuumennusverkko</li> <li>statiivi, kaksoispuristin ja koura</li> <li>koeputki</li> <li>kynnenkokoinen pala kynttilää</li> </ul> </li> </ol> 2017-08-12T12:22:36+03:00 https://peda.net/id/c9661574766 1970-01-01T02:00:00+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-fac1621c-91d4-11e9-998a-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-fac1621c-91d4-11e9-998a-62f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="fac1621c-91d4-11e9-998a-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000005859742.html" title="https://www.hs.fi/tiede/art-2000005859742.html (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Jupiterin Europa-kuun syvyyksissä voi olla elämää, mutta sinne laskeutuminen voisi päättyä huonosti: pinnalla kasvaa kerrostalon korkuisia jäämiekkoja</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">&quot;Europan hyisen kuoren syvyyksissä saattaisi olla elämää, mutta kerrostalon korkuisten jääpiikkien metsät tekevät sinne menemisen vaikeaksi.&quot;<br/> <br/> Kuvaile niitä olosuhteita, joiden johdosta Europan pinnalle on muodostunut miekkamaisia jäärykelmiä.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-4d29ff96-766b-11e7-bbca-d102fbf45fbc"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-4d29ff96-766b-11e7-bbca-d102fbf45fbc enclose"--><!--filtered attribute: data-id="4d29ff96-766b-11e7-bbca-d102fbf45fbc"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://tinyurl.com/sumuvesi" title="http://tinyurl.com/sumuvesi (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Sumusta vettä tiivistämällä</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Miten uudet innovaatio kerää vettä kuivilla seuduilla? Millainen suhteellinen ilmankosteus on otollinen veden keräämiselle kullakin näis tavoista? Millainen suhteellinen ilmankosteus on Suomessa tyypilisesti?</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2017-08-01T06:30:38+03:00 https://peda.net/id/4c93600673c 2017-07-28T22:01:54+03:00 <span class="center medium"><a href="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/vmsl/img_1827-png#top" title="IMG_1827.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/vmsl/img_1827-png:file/photo/8669a57204e0d0abb609dbf5feaf56c611733ce2/IMG_1827.PNG" alt="" title="IMG_1827.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Mehujäätä syötäessä energiaa kuluu jo ennen ruoansulatusta: <br/> <ol> <li>mehujää lämpenee sulamislämpötilaansa</li> <li>mehujää sulaa</li> <li>sulanut mehu lämpenee ruumiinlämpötilaan</li> </ol> <span class="center medium"><a href="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/vmsl/img_1828-png#top" title="IMG_1828.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/vmsl/img_1828-png:file/photo/4b979c66d8184cda6db5b06cd9dabe420c65cce2/IMG_1828.PNG" alt="" title="IMG_1828.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Sulamislämpötilan saavuttaminen vaatii noin 4 kJ.<br/> <br/> <span class="center medium"><a href="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/vmsl/img_1829-png#top" title="IMG_1829.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/vmsl/img_1829-png:file/photo/27a306f91c151e9217bd98ee1287d93a3f723ed6/IMG_1829.PNG" alt="" title="IMG_1829.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Sulaminen vaatii noin 33 kJ.<br/> <br/> <span class="center medium"><a href="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/vmsl/img_1830-png#top" title="IMG_1830.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/vmsl/img_1830-png:file/photo/e7b8d85a539a95989c64a82a0e6356fe08466cac/IMG_1830.PNG" alt="" title="IMG_1830.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Mehun lämmittäminen vaatii noin 13 kJ.<br/> <br/> <span class="center medium"><a href="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/vmsl/img_1831-png#top" title="IMG_1831.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/vmsl/img_1831-png:file/photo/beeba2c870893f853e64caf05a2369004b6834a7/IMG_1831.PNG" alt="" title="IMG_1831.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Energiaa kuluu siis yhteensä noin 51 kJ. 2017-07-28T21:55:18+03:00 https://peda.net/id/fa581b0e73c 2017-08-20T09:41:03+03:00 <span class="center medium"><a href="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/of/img_1819-png#top" title="IMG_1819.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/of/img_1819-png:file/photo/c4f70c0a013f1a92698c2e595fabecdcd907e2a8/IMG_1819.PNG" alt="" title="IMG_1819.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Aineella on kolme arkista olomuotoa: kiinteä, nestemäinen ja kaasumainen. Näiden lisäksi äärimmäisissä olosuhteissa voi tavata myös muita: plasmaa, Bose-Einstein kondensaattia, kvarkki-gluoniplasmaa ja monia ihmiselle vielä tuntemattomia olomuotoja.<br/> <br/> Mutta mitä tarkoittaa, että aine on kiinteää? Entä nestemäistä tai kaasumaista? Ja mikä ihme on tuo ylläoleva <a href="https://espoo365-my.sharepoint.com/personal/janne_valtonen_espoo_fi/_layouts/15/guestaccess.aspx?docid=02fdc6eaf9899444387dc6c1149fa4c47&amp;authkey=AWExmbptv66zSyCru0MVD60" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">diagrammi</a>?<br/> <br/> <span class="center medium"><a href="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/of/t#top" title="thermal_stateofmatter_moleculelevel.png"><img src="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/of/t:file/photo/955410f56edd3242a55ac4b8228ef949293978ec/thermal_stateofmatter_moleculelevel.png" alt="" title="thermal_stateofmatter_moleculelevel.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Kiinteä (s niin kuin englannin <em>solid</em>) vallitsee matalassa lämpötilassa ja korkeassa paineessa. Aineen rakenneosat ovat puristuneet ja pakkautuneet lähekkäin, ja ne pääsevät parhaimmillaan värähtelemään paikallaan.<br/> <br/> Neste (l niin kuin englannin <em>liquid</em>) vallitsee kiinteää olomuotoa suuremmissa lämpötiloissa. Aineen rakenneosat ovat saaneet riittävästi energiaa lähteäkseen liikkeelle, soljuen toistensa ohitse.<br/> <br/> Kaasu (g niin kuin englannin <em>gas</em>) vallitsee korkeassa lämpötilassa ja matalassa paineessa. Aineen rakenneosat liikkuvat suurilla nopeuksilla toistensa ohi ja vuorovaikuttavat vain, jos ne sattuvat törmäämään.<br/> <br/> Plasma vallitsee, kun lämpötila nousee kaasumaisen olomuodon jälkeen edelleen. Plasma on erityisnimitys sille, kun rakenneosasten negatiivisesti varautuneet elektronit ja positiivisesti varautuneet protonit päästävät toisistaan hetkellisesti irti. Plasmaa saat aikaan, kun sytytät kynttilän: sen liekissä vallitsevat olosuhteet saavat plasman valloilleen.<br/> <br/> <span class="center medium"><a href="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/of/e#top" title="electric_plates_field_plasma.jpg"><img src="https://peda.net/p/janne.rytkonen/yf/l%C3%A4mp%C3%B6fysiikka-8/olomuodot/of/e:file/photo/87d5bb0680049505e6b59c5b9a653c1b78d5e95b/electric_plates_field_plasma.jpg" alt="" title="electric_plates_field_plasma.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> Muutokset yksinkertaisimpien olomuotojen välillä ovat:<br/> <br/> <table class="borderless"> <tbody> <tr> <td class="center"> </td> <td class="center" colspan="3"><span>→ sublimoituu →</span></td> <td class="center"> </td> <td class="center"> </td> <td class="center"> </td> </tr> <tr> <td class="center" rowspan="4"><br/> <br/> <br/> <b>KIINTEÄ</b></td> <td class="center"><span>→ <br/> sulaa <br/> →</span></td> <td class="center" rowspan="3"><br/> <br/> <br/> <b>NESTE</b></td> <td class="center"><span>→ <br/> höyrystyy<br/> </span><span>→</span></td> <td class="center" rowspan="4"><br/> <br/> <br/> <b>KAASU</b></td> <td class="center"><span>→ <br/> ionisoituu<br/> </span><span>→</span></td> <td class="center" rowspan="4"><br/> <b>PLASMA</b></td> </tr> <tr> <td class="center"> </td> <td class="center"> </td> <td class="center"> </td> </tr> <tr> <td class="center"><span>← <br/> jähmettyy<br/> </span><span>←</span></td> <td class="center"><span>←<br/> tiivistyy <br/> </span><span>←</span></td> <td class="center"><span>← <br/> yhdistyy<br/> </span><span>←</span></td> </tr> <tr> <td class="center" colspan="3"><span>← härmistyy <span>←</span></span></td> <td class="center"> </td> </tr> </tbody> </table> 2017-07-28T21:31:31+03:00