https://peda.net/id/38969bfcf91 2021-08-09T15:56:31+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/38975ccdf91 2015-07-06T16:23:41+03:00 <a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/lieto/ilmaristen-koulu/musiikki2/musiikki-7-lk2/4ms/2suomalainen-kansanmusiikki/skjuktvp/koli_rotated-jpg#top" title="Koli_rotated.png" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/lieto/ilmaristen-koulu/musiikki2/musiikki-7-lk2/4ms/2suomalainen-kansanmusiikki/skjuktvp/koli_rotated-jpg:file/photo/0f1846560996b761b64859cd6838af1dcb6e7d5d/Koli_rotated.png" alt="" title="Panoraamanäkymä Pieliselle Kolin kansallispuistossa" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <a class="_ZR irc_hol" href="http://en.wikipedia.org/wiki/Koli_National_Park" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><!--filtered attribute: data-ved="0CAYQjB0"--></a><br/> Vaikka Suomi on valtiona vielä nuori, on sen musiikilla pitkä historia. Kansan parissa syntynyt kulttuuri eli kukoistustaan jo ajanlaskumme alussa. Erilaiset vaikutteet ensin läheltä ja sitten kauempaakin ovat antaneet leimansa myös suomalaiseen musiikkiin. 2021-08-09T15:56:31+03:00 https://peda.net/id/38995c5cf91 2018-05-17T06:54:10+03:00 <a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/lieto/ilmaristen-koulu/musiikki2/musiikki-7-lk2/4ms/2suomalainen-kansanmusiikki/kk/esox_lucius1-jpg#top" title="Esox_lucius1.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/lieto/ilmaristen-koulu/musiikki2/musiikki-7-lk2/4ms/2suomalainen-kansanmusiikki/kk/esox_lucius1-jpg:file/photo/cf7825648d1d0307e4bbaed6ec4ee0c3cc76036b/Esox_lucius1.jpg" alt="" title="Mistä tarpehet kantelohon?" class="inline" loading="lazy"/></a>​Kalevalaisen musiikkikulttuurin kukoistuskausi ajoittuu ajanlaskumme alkuun. <b>Kalevalainen runonlauluperinne </b>on säilynyt elävänä meidän päiviimme asti. Runot ja sävelmät eivät liittyneet kiinteästi yhteen, vaan laulajalla tai perheellä oli muistissa muutama sävel, joita käytettiin <b>muunnellen</b>. Tavallisesti joku, joka muisti paljon runoja toimi <b>esilaulajana</b>. Hän <b>lauloi</b> ensin<b> </b>ja muut <b>toistivat</b> hänen esittämänsä <em>säkeen</em>. Näin paikalla olleet oppivat samalla runoja ja tarinoita, joita he myös välittivät eteenpäin. Vasta myöhemmin, kun <b>Elias Lönnroth</b> kokosi näitä runoja <b>Kalevala</b>-teokseensa (1849) levisi tämä rikas kansantarusto laajemmallekin ja on myös tallessa kirjallisessa muodossaan.<br/> <br/> <b>Kalevalaisen runon piirteitä</b><br/> <br/> <span>Nämä asiat helpottavat runon muistamista:</span><br/> <ul> <li>usein 5-jakoinen rytmi, lasketaan viiteen</li> <li>kahdeksantavuinen säe</li> <li>alkusointu, sanat alkavat samalla kirjaimella</li> <li>kerto, sama asia toistetaan toisilla sanoilla</li> </ul> <span>Esimerkiksi:</span><br/> <em>Veis-ti vuo-rel-la ve-net-tä</em><br/> <em>kal-li-ol-la kal-kut-te-li<br/> </em><br/> <br/> <b>Esimerkki runolaulumelodiasta:</b><br/> <a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/lieto/ilmaristen-koulu/musiikki2/musiikki-7-lk2/4ms/2suomalainen-kansanmusiikki/kk/kr#top" title="Kalevalainen runosävelmä.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/lieto/ilmaristen-koulu/musiikki2/musiikki-7-lk2/4ms/2suomalainen-kansanmusiikki/kk/kr:file/photo/9904995ab6c5eeee0ebf7ed1a209dec34cec6d52/Kalevalainen%20runos%C3%A4velm%C3%A4.jpg" alt="" title="Kalevalainen runosävelmä.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> nuotti: Pekka Tulkki<br/> <br/> <iframe width="100%" height="100" src="https://w.soundcloud.com/player/?url=https%3A//api.soundcloud.com/tracks/219052597%3Fsecret_token%3Ds-WLneU&amp;color=ff5500&amp;auto_play=false&amp;hide_related=false&amp;show_comments=true&amp;show_user=true&amp;show_reposts=false"></iframe> 2021-08-09T15:56:31+03:00 https://peda.net/id/389c3daff91 2018-05-17T06:56:22+03:00 Kalevalainen laulutapa ja kieli sai taipua vieraiden kielten mukaisiin riimeihin. <b>Rekilaulut</b> olivat 1800-luvulla suosittua ajanvietettä kaikenikäisten keskuudessa. Lauluja keksittiin hyvin monenlaisista aiheista. Laulut alkoivat usein luontoaiheisella johdannolla, jonka jälkeen yleisin käsitelty aihe lienee ollut rakkaus. Toiston sisältävä rakenne muistutti vanhaa vuorolauluperinnettä, mutta tekstejä riimiteltiin uudempien mallien mukaisesti.<br/> <br/> Kuuntele <a href="http://www.kansanmusiikki.fi/taivas-on-sininen-ja-valkoinen-rekilaulusikerma" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">rekilaulusikermä</a> Kansanmusiikki.fi-sivustoilla.<br/> <br/> <br/> <b>Pelimannimusiikki</b><br/> <br/> <span>Suomeen saapui muualla kehitettyjä soittimia, jotka syrjäyttivät vanhat kansansoittimet. Syntyi </span><b>pelimannimusiikkia</b><span>, joka ruotsalaisen esikuvansa mukaisesti on usein tanssittavaa yhtyesoittoa. Tyypillisimpiä pelimannimusiikin soittimia ovat</span><br/> <ul> <li><a href="http://www.kansanmusiikki.fi/viulu" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">viulu</a>, joka syrjäytti kanteleen</li> <li><a href="http://www.kansanmusiikki.fi/harmooni" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">harmooni</a>, jolla usein kompattiin eli tämmättiin kappaleita</li> <li><a href="http://www.kansanmusiikki.fi/haitari" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">haitari</a>, joka tuli meille Venäjältä</li> <li>klarinetti, kontrabasso ja huuliharppu</li> </ul> <span>Tutustu soittimiin vierailemalla<span> </span></span><a href="http://www.kansanmusiikki.fi/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kansanmusiikki.fi</a><span>-sivuston linkeissä.</span><br/> <br/> <b>Perinnemusiikin opiskelua</b><br/> <br/> <div class="main"> <div class="content enclose">Kansan vanha perinnemusiikki saa koko ajan uusia vaikutteita ja kehittyy, ja se muuntuu uuteen muotoon. Suomessa kansanmusiikkia voi opiskella esimerkiksi Sibelius-Akatemiassa ja vuotuinen Kaustisten Kansanmusiikkifestivaali vaalii tätä musiikkiperinnettä.<span> </span><br/> <br/> Vieraile pikakelauksella<span> </span><a href="https://youtu.be/y6nqQ4YFQ78" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kaustisen festivaaleilla</a><span> </span>katsomalla Juho Tastulan tekemä videokooste.</div> </div> 2021-08-09T15:56:31+03:00