Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

ET3 Kulttuurit (2op)

2021-01-25T15:39:52+02:00

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle elämänkatsomukselleen sekä saa välineitä myönteisen kulttuurisen identiteetin rakentamisessa
osaa käyttää kulttuuria koskevan tutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja koskeviin kysymyksiin oman perustellun kantansa
hahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona, johon kuuluvat niin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus ja vähemmistökulttuurit
osaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnat sekä maailman kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella niiden yhdenvertaisen kohtelun
tunnistaa vihapuheen ja osaa erottaa sen sananvapauden vastuullisesta käytöstä.

Keskeiset sisällöt

kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta toisiinsa, etnosentrismi ja kulttuurirelativismi
kulttuuria koskevan tutkimuksen perusteita: tutkittavan ja tutkijan näkökulmat, kenttätyö, etnografia, kysely, haastattelu
kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma
suomalaisen kulttuurin ja identiteettipolitiikan historiallinen rakentuminen, suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit
kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset tulkinnat ja vaikutukset
etnisyyden, rasismin ja muun syrjinnän sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa

Laaja-alainen osaaminen

Elämänkatsomustieto tukee tasapainoisesti laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueita. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista muodostuu elämänkatsomustiedossa perusteet käsiteltävien sisältöjen ja näkökulmien rajaamiselle, oppimisen tavoitteiden eheyttämiselle sekä erilaisten oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnalle.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteilla tuetaan opiskelijan

hyvinvointiosaamista vahvistamalla omaa itsetuntemusta ja tukemalla oman identiteetin ja minäkäsityksen kehittymistä.
vuorovaikutusosaamista kehittämällä kohtaamistaitoja, eettistä ajattelua, kulttuuritietoisuutta, myötätuntoa ja muita valmiuksia ottaa muut ihmiset sekä heidän katsomuksensa ja tarpeensa huomioon.
monitieteistä ja luovaa ajattelua monitieteisen luonteensa kautta hyödyntämällä kriittisesti eri tietolähteitä ja yhdistelemällä luovalla tavalla eri lukioaineista, tieteistä ja taiteista omaksuttua osaamista.
yhteiskunnallista osaamista tukemalla omien elämänvalintojen punnitsemisen sekä oman identiteetin kehittämisen kautta aktiivista kansalaisuutta sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja kestävän tulevaisuuden periaatteiden puolustamista.
eettistä ja ympäristöosaamista tarjoamalla mahdollisuuksia pohtia globaalin ja ekologisen oikeudenmukaisuuden merkitystä ajankohtaisissa ja arkielämään liittyvissä kysymyksissä. Opiskelu nojaa tieteelliseen näyttöön ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden arvon ja opettaa pohtimaan keinoja, joilla yksilö ja yhteiskunta voivat toimia ekologisesti kestävällä tavalla.
globaali- ja kulttuuriosaamista tutustuttamalla opiskelijan merkittäviin maailmankatsomuksiin, kulttuureihin ja kulttuuriperintökohteisiin sekä tarjoamalla näin mahdollisuuden avartaa sekä vahvistaa omaa maailmankatsomusta ja ymmärtää kulttuurisen moninaisuuden arvo.

Arviointi

Opintojakson arviointi tapahtuu opintojakson yleisten tavoitteiden sekä osaamista määrittävien oppimiskriteerien perusteella. Arviointi kohdistuu siihen, kuinka laaja-alaisesti, monipuolisesti, johdonmukaisesti ja oivaltavasti opiskelija osaa pohtia katsomuksellisia kysymyksiä ja ilmaista ajatuksiaan kirjallisesti, suullisesti ja vuorovaikutteisesti. Osaamisen määrittämisessä huomioidaan annettujen tiedollisten ja taidollisten kriteerien näkökulmasta myös opiskelijan katsomuksellinen ja kulttuurinen yleissivistys sekä laaja-alaisen osaamisen edistyminen. Laaja-alaisen osaamisen edistymistä arvioidaan opintojakson tarjoamien mahdollisuuksien puittessa ja osana opintojakson yleistä arviointia. Tällä tavalla huomioidaan ja tuetaan opiskelijan laaja-alaisempaa kehitystä ihmisenä ja yhteiskunnallisena toimijana.

Opiskelun aikaisella ja näyttösuorituksiin kytkeytyvällä arvioinnilla tuetaan ja rohkaistaan opiskelijan kykyä reflektoida oman elämänkatsomuksensa ja identiteettinsä rakentumista sekä kykyä perustella katsomuksellisia valintojaan. Toisaalta arvioinnilla tuetaan ja ohjataan oman oppimisen suunnittelua, arviointia ja kehittämistä.

Opintojakso arvioidaan asteikolla 4–10.

Itsenäinen opiskelu

Opintojakson itsenäinen opiskeleminen ei ole elämänkatsomustiedon vuorovaikutteisen, keskustelevan ja yhteistoiminnallisen luonteen takia suositeltavaa, mutta opiskelija voi opintojensa niin edellyttäessä suorittaa opintojakson kokonaisuudessaan tai osittain myös itsenäisesti. Opiskelutavasta ja näyttösuorituksista sovitaan erikseen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa.

ET4 Katsomukset (2op)

2021-01-25T15:40:19+02:00

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

osaa eritellä maailman- ja elämänkatsomuksen sekä maailmankuvan käsitteitä, arvioida niihin liittyviä perusteita sekä erottaa katsomukselliset ja arvokysymykset mielipidekysymyksistä
ymmärtää katsomusten, kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen jatkuvaa historiallista muuttumista sekä osaa sen perusteella eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja lähtökohtia
osaa eritellä ja arvioida evoluution, universaalien eettisten järjestelmien, Euroopan uuden ajan murroksen, valistuksen, tieteen sekä modernin markkinatalouden merkitystä maailmankuviin ja omaan elämänkatsomukseensa
osaa arvioida erilaisten arvojen, maailmankuvien ja tietämisen tapojen sekä yksilöllisten, yhteisöllisten, poliittisten ja uskonnollisten ulottuvuuksien painoarvoa erilaisissa elämän- ja maailmankatsomuksissa
osaa eritellä oman elämänkatsomuksensa ja siihen liittyvien uskomusten perusteita ja muotoutumista sekä ymmärtää, että elämänkatsomuksen lähtökohdat olisivat voineet poiketa nykyisistä.

Keskeiset sisällöt

katsomuksellinen käsitteistö; katsomukset perustavina tapoina käsittää maailma ja katsomuksellisten kysymysten luonne
ihmiskunnan katsomuksellisuuden muotoutuminen: evoluution, kielen ja joustavan yhteistyön merkitys ihmislajin kehityksessä; animismi, teismi, ateismi
katsomusten historiaa: universaalien katsomusten ja moraalijärjestelmien synty, modernin subjektin ja tieteellisen maailmankuvan synty, edistysusko ja yhteiskunnan osa-alueiden eriytyminen uudenlaisten katsomusten taustana
poliittisia maailmankatsomuksia, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi; katsomusten ilmeneminen elämäntavassa, taiteessa, urheilussa sekä suhteessa luontoon ja ympäristöön
elämänkatsomuksen jäsentäminen katsomushistorian näkökulmasta; oman elämänkatsomuksen taustalla olevat satunnaiset historialliset seikat

Laaja-alainen osaaminen

hyvinvointiosaamista vahvistamalla omaa itsetuntemusta ja tukemalla oman identiteetin ja minäkäsityksen kehittymistä.
vuorovaikutusosaamista kehittämällä kohtaamistaitoja, eettistä ajattelua, kulttuuritietoisuutta, myötätuntoa ja muita valmiuksia ottaa muut ihmiset sekä heidän katsomuksensa ja tarpeensa huomioon.
monitieteistä ja luovaa ajattelua monitieteisen luonteensa kautta hyödyntämällä kriittisesti eri tietolähteitä ja yhdistelemällä luovalla tavalla eri lukioaineista, tieteistä ja taiteista omaksuttua osaamista.
yhteiskunnallista osaamista tukemalla omien elämänvalintojen punnitsemisen sekä oman identiteetin kehittämisen kautta aktiivista kansalaisuutta sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja kestävän tulevaisuuden periaatteiden puolustamista.
eettistä ja ympäristöosaamista tarjoamalla mahdollisuuksia pohtia globaalin ja ekologisen oikeudenmukaisuuden merkitystä ajankohtaisissa ja arkielämään liittyvissä kysymyksissä. Opiskelu nojaa tieteelliseen näyttöön ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden arvon ja opettaa pohtimaan keinoja, joilla yksilö ja yhteiskunta voivat toimia ekologisesti kestävällä tavalla.
globaali- ja kulttuuriosaamista tutustuttamalla opiskelijan merkittäviin maailmankatsomuksiin, kulttuureihin ja kulttuuriperintökohteisiin sekä tarjoamalla näin mahdollisuuden avartaa sekä vahvistaa omaa maailmankatsomusta ja ymmärtää kulttuurisen moninaisuuden arvo.

Arviointi

Opintojakso arvioidaan asteikolla 4–10.

Itsenäinen opiskelu

ET5 Uskonnot ja uskonnottomuus (2op)

2021-01-25T15:40:48+02:00

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

kehittää kykyä lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomia maailmankatsomuksia sekä kykyä verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa omaan elämänkatsomukseensa
tutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseen tutkimukseen, määrittelyyn ja selittämiseen sekä uskontokritiikkiin
hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin ja uskontoihin, liittyviä kysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellun kantansa
perehtyy suuriin maailmanuskontoihin ja hahmottaa niiden keskeisiä piirteitä, sisäistä monimuotoisuutta sekä vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan
perehtyy ateismin, agnostismin ja humanismin historiaan
ymmärtää, että uskonnottomuus ja uskonnollisuus ovat historiallisesti rakentuneita, monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla on vahva kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys.

Keskeiset sisällöt

keskeisiä uskonnollisten ilmiöiden ymmärtämiseen liittyviä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symboli ja jumala
kristinuskon ja islamin sekä buddhalaisuuden ja hindulaisuuden historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys, jakautuminen ja peruspiirteet; Itä-Aasian katsomusperinteiden yleiset piirteet
ateismi, agnostismi, uskonnottomuus ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet
uskonnon ja uskonnottomuuden näkyminen ja vaikutus arkielämässä, politiikassa ja oikeudenkäytössä: liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, tapauskonnollisuus, uudet uskonnolliset liikkeet, sekularisaatio ja julkisen vallan tunnustuksettomuuden periaate

Laaja-alainen osaaminen

hyvinvointiosaamista vahvistamalla omaa itsetuntemusta ja tukemalla oman identiteetin ja minäkäsityksen kehittymistä.
vuorovaikutusosaamista kehittämällä kohtaamistaitoja, eettistä ajattelua, kulttuuritietoisuutta, myötätuntoa ja muita valmiuksia ottaa muut ihmiset sekä heidän katsomuksensa ja tarpeensa huomioon.
monitieteistä ja luovaa ajattelua monitieteisen luonteensa kautta hyödyntämällä kriittisesti eri tietolähteitä ja yhdistelemällä luovalla tavalla eri lukioaineista, tieteistä ja taiteista omaksuttua osaamista.
yhteiskunnallista osaamista tukemalla omien elämänvalintojen punnitsemisen sekä oman identiteetin kehittämisen kautta aktiivista kansalaisuutta sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja kestävän tulevaisuuden periaatteiden puolustamista.
eettistä ja ympäristöosaamista tarjoamalla mahdollisuuksia pohtia globaalin ja ekologisen oikeudenmukaisuuden merkitystä ajankohtaisissa ja arkielämään liittyvissä kysymyksissä. Opiskelu nojaa tieteelliseen näyttöön ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden arvon ja opettaa pohtimaan keinoja, joilla yksilö ja yhteiskunta voivat toimia ekologisesti kestävällä tavalla.
globaali- ja kulttuuriosaamista tutustuttamalla opiskelijan merkittäviin maailmankatsomuksiin, kulttuureihin ja kulttuuriperintökohteisiin sekä tarjoamalla näin mahdollisuuden avartaa sekä vahvistaa omaa maailmankatsomusta ja ymmärtää kulttuurisen moninaisuuden arvo.

Arviointi

Itsenäinen opiskelu

ET6 Tulevaisuus (2op)

2021-01-25T15:41:34+02:00

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu tulevaisuuden tutkimisen keinoihin ja tehtäviin sekä ymmärtää, että vaikka tulevaisuutta on vaikea ennustaa, siihen voidaan vaikuttaa arvoilla, teoilla ja valinnoilla
hahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologian kehitykseen ja osaa arvioida, miten tekninen muutos vaikuttaa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja ympäristöön
omaksuu valmiuksia, niin asenteita, tietoja kuin tunnetaitojakin, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen ja ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä sen torjumisen keinoja ja niiden esteitä
osaa arvioida tieteellis-teknologisen vallankumouksen vaikutusta nykyaikaisiin yhteiskuntiin, maailmankatsomuksiin ja omaan elämänkatsomukseensa
ymmärtää utopioiden ja dystopioiden merkityksen historiallisten, ajankohtaisten ja tulevaisuuden kysymysten heijastajina.

Keskeiset sisällöt

tulevaisuuden tutkimus, heikot ja vahvat signaalit, tulevaisuustyö; mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuden skenaarioita
tieteellis-teknologinen vallankumous ja teknologian kehittyminen, erityisesti digitalisaatio, koneoppiminen, tekoäly ja robotiikka, sekä niiden vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin
tieteellis-teknologinen vallankumous ja teknologian kehittyminen, erityisesti digitalisaatio, koneoppiminen, tekoäly ja robotiikka, sekä niiden vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin
yhteiskunnan, talouden rakenteiden ja työn muutos: esimerkiksi robotiikka, eriarvoistuminen, muutokset työn ja varallisuuden jaossa
globaalisti vaikuttavat ekologiset muutokset: ilmastonmuutos, massasukupuutot, diversiteetin heikkeneminen, kansainvaellukset
yksilön valinnat ja yhteistyö paremman tulevaisuuden puolesta; tekninen kehitys hyvän elämän mahdollistajana
erilaisia fiktiivisiä tulevaisuuden kertomuksia ja niiden kritiikkejä, dystopiat ja utopiat

Laaja-alainen osaaminen

hyvinvointiosaamista vahvistamalla omaa itsetuntemusta ja tukemalla oman identiteetin ja minäkäsityksen kehittymistä.
vuorovaikutusosaamista kehittämällä kohtaamistaitoja, eettistä ajattelua, kulttuuritietoisuutta, myötätuntoa ja muita valmiuksia ottaa muut ihmiset sekä heidän katsomuksensa ja tarpeensa huomioon.
monitieteistä ja luovaa ajattelua monitieteisen luonteensa kautta hyödyntämällä kriittisesti eri tietolähteitä ja yhdistelemällä luovalla tavalla eri lukioaineista, tieteistä ja taiteista omaksuttua osaamista.
yhteiskunnallista osaamista tukemalla omien elämänvalintojen punnitsemisen sekä oman identiteetin kehittämisen kautta aktiivista kansalaisuutta sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja kestävän tulevaisuuden periaatteiden puolustamista.
eettistä ja ympäristöosaamista tarjoamalla mahdollisuuksia pohtia globaalin ja ekologisen oikeudenmukaisuuden merkitystä ajankohtaisissa ja arkielämään liittyvissä kysymyksissä. Opiskelu nojaa tieteelliseen näyttöön ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden arvon ja opettaa pohtimaan keinoja, joilla yksilö ja yhteiskunta voivat toimia ekologisesti kestävällä tavalla.
globaali- ja kulttuuriosaamista tutustuttamalla opiskelijan merkittäviin maailmankatsomuksiin, kulttuureihin ja kulttuuriperintökohteisiin sekä tarjoamalla näin mahdollisuuden avartaa sekä vahvistaa omaa maailmankatsomusta ja ymmärtää kulttuurisen moninaisuuden arvo.

Arviointi

Opintojakso arvioidaan asteikolla 4–10.