Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

UO3 Maailmanuskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (2 op)

2021-01-25T11:42:49+02:00

Opintojaksolla tutustutaan Intian, Kiinan ja Japanin uskontoperinteisiin ja niiden vaikutukseen aasialaisten kulttuurien muokkaajina sekä niiden ilmenemiseen ja vaikutukseen länsimaissa. Kartoitetaan myös edelleen vaikuttavien luonnonuskontojen tilaa ja pyritään tunnistamaan uskontojen kulttuuria muokkaavaa vaikutusta eri puolilla maailmaa.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

tuntee maailman uskontoja osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden paikallisia vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä niiden suhdetta ortodoksiseen kirkkoon
perehtyy Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin
tunnistaa ja osaa analysoida Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa
hahmottaa ja osaa analysoida luonnonuskontojen nykytilannetta ja keskeisiä piirteitä
hahmottaa ja osaa analysoida uusien uskonnollisten liikkeiden taustoja ja keskeisiä piirteitä
kehittää uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa ja valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä.

Keskeiset sisällöt

hindulainen maailmankuva, elämäntapa ja etiikka sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutukset Intian kulttuuriin ja yhteiskuntaan, Intian nykypäivän uskontotilanne
jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet ja eettiset periaatteet
buddhalainen elämäntapa ja etiikka sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset vaikutukset Aasian kulttuureihin
Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden, keskeiset piirteet ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan, Kiinan nykypäivän uskontotilanne
shintolaisuus sekä uskontojen vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan Japanissa
Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden uskontojen vaikutuksia länsimaissa
luonnonuskontojen ja vodou-sukuisten uskontojen keskeiset piirteet ja levinneisyys
uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä

Laaja-alainen osaaminen ja työtavat

Globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä vuorovaikutusosaaminen vahvistuvat luontevasti opintojakson vahvistaessa kulttuurista lukutaitoa sekä katsomuksellisen moninaisuuden ymmärtämistä. Myös eettisyys- ja ympäristöosaaminen kytkeytyvät pohdintaan uskontojen erilaisista luontosuhteista ja panoksista ekologisen kriisin ratkaisussa.

Opintojakson yleisiä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita tukevia työtapoja ovat esimerkiksi ajankohtainen mediaseuranta, mielipidekirjoitus, eläytyvän vuorovaikutuksen harjoitukset, draama ja ryhmätyöt esimerkiksi maailmanuskontojen länsimaisista sovelluksista.

Arviointi

Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä tuetaan koko opintojakson ajan soveltaen monipuolisia arviointimenetelmiä. Arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen.

Formatiivista arviointia toteutetaan jakson aikana ohjaavalla ja kannustavalla palautteella. Formatiivista arviointia ei ole pakko dokumentoida. Summatiivinen arviointi kohdistuu opiskelijan tiedonhallintaan sekä opitun tiedon arviointi-, analysointi- ja soveltamiskykyyn. Opintojakson arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tuotoksista ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista mittaavista kokeista saaduista arvosanoista.

Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4–10.

UO4 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa (2 op)

2021-01-25T11:49:25+02:00

Opintojaksolla perehdytään ortodoksisen kirkon historiaan ja nykypäivään sekä uskonnon merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuuriperinnössä. Tarkastelun kohteina ovat myös luterilainen ja katolinen kirkko sekä uskonnolliset yhteisöt ja niiden toiminta Suomessa.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

tuntee muinaissuomalaista uskonnollista perinnettä sekä tunnistaa sen ilmenemisen suomalaisessa kulttuuriperinnössä
tuntee ortodoksisen kirkon historialliset vaiheet Suomessa kristinuskon saapumisesta nykypäivään saakka
tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen osana Suomen valtiollista ja kansallista kehitystä
tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-Suomessa sekä perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla
ymmärtää, että tietoa uskonnoista ja katsomuksista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla
osaa analysoida ja arvioida uskonnonvapauteen sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskustelua
kehittää taitojaan toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä
kehittää valmiuksiaan osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin sekä osaa toimia kulttuuri- ja katsomustietoisena ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä.

Keskeiset sisällöt

muinaissuomalaiset uskontoperinteet ja niiden ilmeneminen suomalaisessa kulttuuriperinnössä
kristinuskon tulo Suomeen ja luostarien vaikutus ortodoksisuuteen Karjalassa
ortodoksit lännen ja idän välissä, autonominen Suomen ortodoksinen kirkko ja suuntautuminen suomalaiseen yhteiskuntaan
kielelliset ja kansalliset ortodoksiset vähemmistöt Suomessa
luterilainen ja katolinen kirkko sekä muita uskonnollisia yhteisöjä Suomessa
kristinusko suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin muokkaajana Suomessa eri aikoina
uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa, uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina sekä uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa
uskonnon rooli etnisten ja kielellisten vähemmistöjen elämässä Suomessa
uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa

Osana opintojaksoa voidaan toteuttaa sosiaalinen vapaaehtoistyöhön liittyvä projekti tai perehtyä jonkin ortodoksisen järjestön toimintaan.

Laaja-alainen osaaminen ja työtavat

Laaja-alaisista osaamisalueista opintojaksolla korostuvat erityisesti yhteiskunnallinen osaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Opintojakson yleisiä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita tukevia työtapoja ovat esimerkiksi uutisseuranta, ryhmätyö, esitelmä, haastattelu, sarjakuva ja draama.

Arviointi

Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä tuetaan koko opintojakson ajan soveltaen monipuolisia arviointimenetelmiä. Arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen.

Formatiivista arviointia toteutetaan jakson aikana ohjaavalla ja kannustavalla palautteella. Formatiivista arviointia ei tarvitse dokumentoida. Summatiivinen arviointi kohdistuu opiskelijan tiedonhallintaan sekä opitun tiedon arviointi-, analysointi- ja soveltamiskykyyn. Opintojakson arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tuotoksista ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista mittaavista kokeista saaduista arvosanoista.

Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4–10.

UO5 Ortodoksisuuden ja taiteen vuorovaikutus (2 op)

2021-01-25T12:02:36+02:00

Opintojaksolla perehdytään uskonnon ja taiteen väliseen vuorovaikutukseen. Tarkastelun kohteena on erityisesti ortodoksisen kirkkotaiteen eri muodot sekä uskonnollinen symboliikka ja sen merkitys kirkon opetuksessa.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa ja osaa analysoida yleisesti uskontojen ja taiteen suhdetta
kehittää taitojaan tulkita uskonnollisen taiteen eri muotoja
perehtyy taiteen eri muotojen ilmaisutapoihin ja siihen, miten niissä tuodaan esille uskontojen, erityisesti kristinuskon ja ortodoksisen kirkon, keskeistä opetusta
tunnistaa ja tietää ortodoksisen ja muun kristillisen taiteen eri ilmaisumuotoja
ymmärtää sakraalin ja uskonnollisen taiteen eron
tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja tunnistaa uskonnon vaikutuksen nykypäivän taiteessa ja kulttuurissa.

Keskeiset sisällöt

uskontojen ja taiteen vuorovaikutus ja uskontojen merkitys taiteen kehityksessä
uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa
ortodoksisen taiteen muodot: kirkkomusiikki, ikonitaide, arkkitehtuuri, hymnografia
Raamatun kertomusten ja kristillisen opin tarkastelu taiteen eri muotojen avulla
uskontojen ja erityisesti ortodoksisuuden ilmeneminen tämän päivän taiteessa

Laaja-alainen osaaminen ja työtavat

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista erityisesti hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen kytkeytyvät opintojakson tavoitteisiin. Opintojakson yleisiä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita tukevia työtapoja ovat esimerkiksi esitelmä, tutkimustehtävä, artikkelianalyysi, videotehtävä, vierailu ja virtuaaliset tutustumiskohteet.

Arviointi

Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä tuetaan koko opintojakson ajan soveltaen monipuolisia arviointimenetelmiä. Arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen.

Formatiivista arviointia toteutetaan jakson aikana ohjaavalla ja kannustavalla palautteella. Formatiivista arviointia ei tarvitse dokumentoida. Summatiivinen arviointi kohdistuu opiskelijan tiedonhallintaan sekä opitun tiedon arviointi-, analysointi- ja soveltamiskykyyn. Opintojakson arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tuotoksista ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista mittaavista kokeista saaduista arvosanoista.

Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4–10.

UO6 Ortodoksisuus, tiede ja media (2 op)

2021-01-25T12:08:05+02:00

Opintojakson aikana tarkastellaan uskonnollisten teemojen esille tuomista tieteessä ja erilaisissa medioissa. Opintojakson aikana opiskelijalle muodostuu käsitys eri uskontojen ja erityisesti ortodoksisen kirkon mediamaailmasta. Opintojakso ohjaa opiskelijaa arvioimaan ortodoksisen kirkon ihmiskuvan ja tieteen välistä suhdetta sekä vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa erilaisissa media- ja teknologiaympäristöissä.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita
osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä
perehtyy ortodoksisuuden ja eri uskontojen kansalliseen ja kansainväliseen mediakuvaan
perehtyy tieteen ja median esille tuomiin eettisiin kysymyksiin ortodoksisen kirkon perinteen ja etiikan näkökulmasta
perehtyy tieteen ja ortodoksisen kirkon ihmiskuvaan
hahmottaa uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekä tuntee ortodoksiseen kirkkoon liittyvää ajankohtaista tutkimusta.

Keskeiset sisällöt

uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa
uskonnollisen kielen ja symbolien käyttö eri medioissa
uskontojen mediajulkisuus ja ortodoksisen kirkon mediamaailma
uskonnon käsittely mediassa, kuten uskontoihin liittyvät asenteet ja mielikuvat, uskontojen rooli konflikteissa ja rauhan rakentamisessa, uskonnot ja ympäristökysymykset, uskonnot ja eettiset kysymykset, uskontokritiikki
tiede, media ja ortodoksisen kirkon eettinen opetus

Osana opintojaksoa voidaan toteuttaa uskontoon liittyvä mediasisältö, media-analyysi tai pienimuotoinen mediaa tarkasteleva uskontoon liittyvä tutkimus.

Laaja-alainen osaaminen ja työtavat

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuvat yhteiskunnallinen osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Opintojakson yleisiä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita tukevia työtapoja ovat esimerkiksi tutkimustehtävä, uutisseuranta, artikkelianalyysi tai blogi.

Arviointi

Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä tuetaan koko opintojakson ajan soveltaen monipuolisia arviointimenetelmiä. Arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen.

Formatiivista arviointia toteutetaan jakson aikana ohjaavalla ja kannustavalla palautteella. Formatiivista arviointia ei tarvitse dokumentoida. Summatiivinen arviointi kohdistuu opiskelijan tiedonhallintaan sekä opitun tiedon arviointi-, analysointi- ja soveltamiskykyyn. Opintojakson arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tuotoksista ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista mittaavista kokeista saaduista arvosanoista.

Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4–10.