Historian opintojaksot (ops21)

Historian yleiset tavoitteet ja opintojaksot (ops2021)

2021-05-04T09:14:42+03:00

Historian opetuksen yleiset tavoitteet

Historian opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät historialliseen ajatteluun: arvoihin, historiallisten ilmiöiden ymmärtämiseen sekä historiallisen tiedon hankkimiseen ja soveltamiseen. Tavoitealueittain opetuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat.

Arvot

Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurien erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden monimuotoisuutta

saa valmiuksia muodostaa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, demokratiaa ja kestävää elämäntapaa arvostavan maailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena
saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaan historiaan ja ymmärrystään sen merkityksellisyydestä.

Historiallisten ilmiöiden ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee Suomen ja maailmanhistorian keskeisimpiä historiallisia prosesseja taustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystä ja vuorovaikutussuhdetta
ymmärtää historian monitulkintaisuuden ja historiallisen tiedon rakentumisen periaatteet
ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana
osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja arvioida ihmisten toimintaa eri aikoina kunkin ajan omista lähtökohdista
kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseen jatkumoon sekä syventämään historiatietoisuuttaan.

Historiallisen tiedon hankkiminen ja soveltaminen

Tavoitteena on, että opiskelija

osaa etsiä, tulkita ja arvioida lähdekriittisesti erilaisia kirjallisia, tilastollisia ja kuvallisia lähteitä
pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa erilaisia tietolähteitä kriittisesti käyttäen
osaa hyödyntää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa ja arvioida kriittisesti historian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä muissa yhteyksissä

osaa soveltaa historian osaamistaan yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihin liittyviä vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja myös tulevaisuudessa.

Arviointi
Historian osaamisen arviointi kohdistuu historian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointipalaute auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi oppimisestaan ja työskentelytavoistaan sekä kehittämään omaa osaamistaan. Arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyyn soveltaa osaamistaan.

Historian arvioinnin keskeisiä kohteita ovat historian tiedonalalle ominaisten tietojen ja taitojen hallinta: kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota erilaisista lähteistä, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä arvioida historian ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti.

Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa erilaisissa tilanteissa, kuten taito käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisen välineenä ja muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia.

PAKOLLISET OPINNOT

Opintojakso koostuu moduulista HI1 Ihminen, ympäristö ja historia.
Opintojakso: HI1 Ihminen, ympäristö ja historia (2 op)
Moduuli: HI1 Ihminen, ympäristö ja historia (2 op)

Tavoitteet
Moduulissa tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäristöön ja yhteiskunnallista kehitystä pitkällä aikavälillä. Opetuksen näkökulma on sekä historiallisten ilmiöiden tarkastelussa että nykyisyyden selittämisessä. Ilmiötä tarkastellaan sekä eurooppalaisesta että globaalista näkökulmasta. Moduulissa tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Moduulissa harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää ja tuottaa historian tiedonalalle ominaista asiatekstiä sekä hallitsee tilastojen lukutaidon
ymmärtää historiallisen tiedon luonteen ja osaa käyttää historiallisia lähteitä sekä arvioida niitä kriittisesti
tuntee eurooppalaisten yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
ymmärtää nykypäivän taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin ilmiöihin johtaneen kehityksen sekä osaa eritellä siihen vaikuttaneita tekijöitä
osaa analysoida väestön, talouden ja yhteiskuntarakenteiden kehitystä ja riippuvaisuutta ympäristöstä
osaa arvioida kriittisesti teknologian ja informaation muutoksen merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana.

Keskeiset sisällöt

Historia tieteenalana

historian kehityslinjojen hahmottaminen ja sitominen aikaan
historian tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Maatalous luomassa pohjaa yhteiskuntien kehitykselle

ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina

maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
väestönkasvu, yhteiskuntien ja valtioiden muodostuminen
rahatalouden ja kaupan kehitys

Maailmankaupan synty ja vuorovaikutuksen lisääntyminen

eurooppalaiset tutkimassa ja valloittamassa maailmaa
kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön

Teollistuminen ihmisen ja luonnon suhteen muuttajana

teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
väestökehitys ja muuttoliikkeet
jälkiteollinen yhteiskunta ja globaali talous

Opintojaksolla korostuvat hyvinvointi- ja ympäristöosaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Opintojaksolla pohditaan ihmisen suhdetta ympäristöönsä ja yhteiskunnallista kehitystä eri aikoina. Näiden teemojen käsittelyn yhteydessä opiskelijan hyvinvointi- ja ympäristöosaaminen kehittyy muun muassa tarkasteltaessa elinkeinorakenteen muutoksen vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Lisäksi hän oppii arvioimaan ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian kehitystä eettisestä, globaalista ja vastuullisesta näkökulmasta perehtymällä historialliseen kehitykseen eri aikoina. Opiskelija ymmärtää historian eri aikakausien ratkaisuja tutkiessaan, miksi ihmisen toiminta on sovitettava luonnonympäristöjen kantokykyyn sekä rajallisiin luonnonvaroihin ja niiden kestävään käyttöön. Näin opiskelijan eettisyys ja ympäristöosaaminen syvenee. Pohdittaessa jälkiteollisen yhteiskunnan tulevaisuutta kehittyy opiskelijan monitieteinen ja luova osaaminen, kun hän oppii tekemään ja arvioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita yksilön, yhteisöjen ja ekosysteemien näkökulmasta.

Opintojakson aikana käydään opetuskeskusteluja sekä tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. Opintojakson lähitunneilla voidaan tehdä ryhmä- tai paritehtäviä. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.

Arviointi
Opintojakson arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavista osasuorituksista ilmoitetaan opintojakson alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävissä osoittama osaaminen.

Opintojakso koostuu moduulista HI2 Itsenäisen Suomen historia.
Opintojakso: HI2 Itsenäisen Suomen historia. (2 op)
Moduuli: HI2 Itsenäisen Suomen historia (2 op)

Moduulin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Moduulissa perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Lisäksi syvennetään ymmärrystä historiallisesta empatiasta.

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia

ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään

pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

Keskeiset sisällöt

Suomalaisen yhteiskunnan juuret

Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
demografiset muutokset ja väestön moninaisuus

suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen

Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa

itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

Suomi toisessa maailmansodassa
kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan

Kohti nykyistä Suomea

yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
kulttuuri, tiede ja osaaminen

kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä

Opintojaksolla korostuvat hyvinvointiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Opiskelijan hyvinvointiosaaminen lisääntyy, kun hän ymmärtää oman aikansa Suomen ja suomalaisuuden taustalla vaikuttavan Ruotsin vallan ajan perinnön ja kansainväliset vaikutteet. Opintojaksolla pohditaan myös Suomen historian konflikteja ja epävarmuuden aikoja sekä hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä. Näihin historiallisiin kehityskulkuihin perehtyminen ja tapahtumiin johtavien taustojen ymmärtäminen vahvistavat opiskelijan epävarmuuden sietokykyä, joka on keskeistä opiskelijan hyvinvointiosaamisen kehittymisessä. Perehtymällä Suomen historian epävarmoihin aikoihin opiskelija hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurienvälisen ymmärryksen merkityksen kestävälle tulevaisuudelle, demokratialle ja rauhalle. Tämä syventää opiskelijan vuorovaikutusosaamista. Perehtymällä suomalaisen yhteiskunnan ja Suomen valtion rakentumiseen opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukaisen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja rakenteita. Näin hänen yhteiskunnallinen osaamisensa syvenee. Opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaaminen vahvistuu käsiteltäessä Suomen roolia kansainvälisissä konflikteissa sekä kulttuurisesti monimuotoistuvaa Suomea kansainvälisen yhteisön jäsenenä.

Opintojakson aikana käydään opetuskeskusteluja sekä tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. Opintojakson lähitunneilla voidaan tehdä pienimuotoisia ryhmä- tai paritehtäviä. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.

Opintojakso: HI3 Kansainväliset suhteet ( 2op)
Opintojakso koostuu moduulista HI3 Kansainväliset suhteet.
Moduuli: HI3 Kansainväliset suhteet (2 op)

Moduulissa tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Moduulissa analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisista taloudellisista ja ideologista näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat vastakkainasettelun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Moduulissa syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät kehityslinjat
osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää mielipidevaikuttamista eri aikoina
osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.

Keskeiset sisällöt

Kansainvälisen politiikan perusteet

kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin

Eurooppakeskeinen kansainvälinen järjestelmä

imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
maailmansotien syyt ja seuraukset
demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu

ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat

Kaksinapaisesta moninapaiseen maailmaan

kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
dekolonisaation merkitys ja vaikutukset

maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino

Opintojaksolla korostuvat yhteiskunnallinen osaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Kansainvälisen politiikan keskeisten ilmiöiden ja valtasuhteiden muutosten tarkastelun myötä opiskelijan yhteiskunnallinen osaaminen syvenee, kun hän oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukaisen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja rakenteita. Opiskelijan vuorovaikutusosaaminen kehittyy, kun opiskelija hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurien välisen ymmärryksen merkityksen kansainvälisessä yhteistyössä tarkasteltaessa valtioiden välisiä suhteita ja kansainvälisiä yhteistyöorganisaatioita eri aikoina.

Opintojakson aikana tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavista osasuorituksista ilmoitetaan opintojakson alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävissä osoittama osaaminen.

Opintojakso: HI4 Eurooppalainen ihminen ( 2 op)
Opintojakso koostuu moduulista HI4 Eurooppalainen ihminen.
Moduuli: HI4 Eurooppalainen ihminen (2 op)

Moduuli tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Moduulissa perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa
ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen
ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

Keskeiset sisällöt

Eurooppalainen kulttuuri ja maailmankuvan rakentuminen

tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä

Eurooppalaisen kulttuurin juuret

antiikin kulttuurien yleispiirteet

demokratian ja tieteellisen ajattelun synty
keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

Yksilöllisen ajattelun ja tieteellisen maailmankuvan kehittyminen

tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa

reformaatio ja tiedon vallankumous
valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset

Kohti nykyaikaa

taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen

tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat
tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen
sukupuoliroolien murros

Opintojaksolla korostuvat hyvinvointiosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Perehtyminen eurooppalaisen maailmankuvan ja kulttuurin juuriin sekä yksilöllisen ja tieteellisen maailmankuvan kehittymiseen vahvistaa opiskelijan epävarmuuden sietokykyä, sinnikkyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen näin lisäten hänen hyvinvointiosaamistaan. Opiskelijan yhteiskunnallinen osaaminen syvenee, kun hän oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukaisen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja rakenteita perehdyttäessä Euroopan aatehistorialliseen kehitykseen. Opiskelijan monitieteisen ja luovan osaamisen taidot kehittyvät, kun hän perehtyy tieteellisen maailmankuvan, aatteiden ja tieteenalojen historialliseen kehitykseen.

Opintojakson aikana käydään opetuskeskusteluja ja tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. Lähiopetuksessa voidaan tehdä pari- ja ryhmätöitä. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.

Arviointi

Opintojakso: HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (2 op)
Opintojakso koostuu moduulista HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi.
Moduuli: HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (2 op)

Moduuli tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Moduulissa perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Moduulissa syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti
tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen historiaa
hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen kehitykseen ja Itämeren alueeseen
kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa.

Keskeiset sisällöt

Suomen alue esihistoriallisella ajalla

tutkimusmenetelmät ja lähteet
käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä

Keskiaika

Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa
Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla

Suomi osana Venäjää

Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide

Opintojaksolla korostuvat yhteiskunnallinen osaaminen, globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Opiskelija perehtyy opintojaksolla ihmisen, yhteisöjen ja yhteiskunnan väliseen vuorovaikutukseen historian eri vaiheissa. Hänen yhteiskunnallinen osaamisensa syvenee, kun oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukaisen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja rakenteita. Opiskelija rakentaa omaa globaali- ja kulttuuriosaamistaan oppiessaan tunnistamaan ja reflektoimaan esihistoriasta ja Ruotsin vallan ajalta periytyvää kulttuuriperintöä, arvoja, ihmisten erilaisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle suomalainen kulttuuri-identiteetti ja elämäntapa rakentuvat. Opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaaminen vahvistuu myös käsiteltäessä Suomen roolia kansainvälisissä konflikteissa osana Ruotsin valtakuntaa. Perehtyessään lähiympäristön tiedonlähteisiin ja harjaantuessaan käyttämään niitä opiskelijan monitieteinen ja luova osaaminen syvenee. Samalla hän kehittää kykyään arvioida tiedon luotettavuutta.

Arviointi

Opintojakso: HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat (2 op)
Opintojakso koostuu moduulista HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat.
Moduuli: HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat (2 op)

Moduulissa perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien muuttuessa. Moduulissa tarkastellaan länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää kulttuurien vuorovaikutusta koskevia teorioita ja käytänteitä
tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
osaa eritellä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että nykypäivän kontekstissa
analysoi esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy arvioimaan sille annettuja merkityksiä
osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön
tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista asiatekstiä käyttämällä monipuolisesti ja kriittisesti lähdeaineistoa.

Keskeiset sisällöt

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

kulttuurit ja niiden vuorovaikutus

Moduulissa tarkasteltaviksi kohteiksi valitaan kaksi tai useampia kulttuureja seuraavilta alueilta:

Aasian kulttuurit
Afrikan kulttuurit
arktiset kulttuurit
Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
Latinalaisen Amerikan kulttuurit
Lähi-idän kulttuurit
Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.

Opintojaksolla korostuvat globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Perehtymällä erityisesti Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin ja kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaaminen lisääntyy. Hän oppii tunnistamaan ja reflektoimaan kulttuuriperintöjä, arvoja, ihmisten erilaisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat. Opintojakson sisältöjä opiskeltaessa opiskelija harjaantuu arvostamaan ihmisten ja yhteisöjen oikeutta kulttuuriseen identiteettiin sekä toimimaan kulttuurisen moninaisuuden puolesta. Opiskelijan eettisyys ja ympäristöosaaminen vahvistuvat, kun hän ymmärtää perusasiat globalisaatiosta ja siitä, miten se vaikuttaa erilaisissa olosuhteissa elävien ihmisten mahdollisuuksiin noudattaa kestävää elämäntapa.

Opintojakson aikana käydään opetuskeskusteluja ja tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. Opintojaksolla. voidaan tehdä pari- ja ryhmätöitä. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.

Arviointi

KOULUKOHTAISET VALINNAISET OPINNOT

Opintojakso: HI7 Historian taidot (2 op)
Opintojakso koostuu moduulista HI7 Historian taidot.
Moduuli: HI7 Historian taidot (2 op.)

Opintojakso perehdyttää opiskelijan historian oppiaineen keskeisiin lähestymistapoihin ja antaa hänelle valmiuksia oppiaineen ylioppilaskokeen suorittamiseen. Opintojaksoa ei voi suorittaa osallistumatta lähiopetukseen tai itsenäisesti.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

tuntee ylioppilaskokeen erilaiset tehtävätyypit ja osaa lähestyä niitä oppiaineen edellyttämällä tavalla
kertaa itse jo aiemmin omaksumaansa tietoa oppiaineesta
tuntee oppiaineen ylioppilaskokeen käytännöt ja arviointiperusteet
vahvistaa oppiaineen ylioppilaskokeessa vaadittavia tietoteknisiä taitoja.

Keskeiset sisällöt

Opintojaksolla perehdytään oppiaineen ylioppilaskokeeseen ja siinä käytettäviin oppiaineelle tyypillisiin sovelluksiin. Opiskelija kertaa tehtävien avulla ja omaehtoisesti historian oppiaineen sisältöjä.

Historian ylioppilaskoe

ylioppilaskokeen rakenne
arviointi ylioppilaskokeessa
sähköinen koeympäristö ja toimiminen ylioppilaskokeessa

Erilaiset tehtävätyypit

Aineistotehtävät:

tekstidokumentit
kuvat ja videot
taulukot ja kuviot
kartat ym.

Ristiriitatehtävät
Viritetyt kysymyksenasettelut

Opiskelijan oma opiskelu

opiskelusuunnitelman laatiminen ylioppilaskoetta varten
oman oppimisen reflektointi ja itsearviointi
opiskelutekniikat

Opintojaksolla korostuvat hyvinvointiosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Nämä näkyvät erityisesti opintojakson tehtävien aineistoissa ja lähestymistavoissa. Opiskelijan hyvinvointiosaaminen vahvistuu opintojaksoon sisältyvien harjoitusten avulla, kun hän saa lisää varmuutta omista taidoistaan ja tiedoistaan. Myös epävarmuuden sietokyky ja luottamus tulevaisuuteen kasvavat. Opiskelijan monitieteisen ja luovan osaamisen taidot kehittyvät, kun hän kertaa oppiaineen keskeisiä lähestymistapoja ja lähdekriittisyyttä. Opiskelijan monitieteinen ja luova osaaminen tiedonhankinnassa ja esitystavoissa vahvistuu myös, kun hän soveltaa oppiaineessa hankittuja taitoja opintojakson harjoitustehtävissä.

Opintojaksolla tehdään kirjallisia harjoituksia, käydään opetuskeskusteluja ja tehdään mahdollisia pari- tai ryhmätöitä. Opintojakson tehtävät ja mahdollinen loppukoe voivat olla sähköisessä oppimisympäristössä.

Arviointi
Opintojakson aikana opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Opiskelija saa suoritusmerkinnän, kun hän on suorittanut opintojakson tehtävät etukäteen ilmoitetulla tavalla ja läpäissyt mahdollisen loppukokeen.

Opintojaksoa ei voi suorittaa ilman omaa tietokonetta ja oheislaitteita.

Historian pakolliset kurssit (vanha OPS > kevät 2021)

2018-10-15T10:42:18+03:00

Pakolliset kurssit

Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1) (päiväkouluissa pakollinen kurssi koodilla HI1)

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekä historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteet osana kestävää tulevaisuutta
ymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
osaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiä riippuvuussuhteita ja haasteita
osaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana
osaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseen monipuolista, kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa.

Keskeiset sisällöt

Historia tieteenalana

historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin

maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
suurten jokilaaksojen kulttuurit
Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana

Keskiajan talous ja yhteiskunta

feodaaliyhteiskunta
keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Maailmantalouden syntyminen

löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille
kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet

Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu
muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa
muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset

Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat

laajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan synty
väestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset
2000-luvun verkottuva maailma

Itsenäisen Suomen historia (HI2) (päiväkouluissa pakollinen kurssi koodilla HI3)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekä osaa pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia
hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset ja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään
osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan
ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneita ihanteita ja niihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

Keskeiset sisällöt

Miten Suomesta tuli Suomi?

Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi
kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujen taitteessa

Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet

itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa
sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa
Suomi toisessa maailmansodassa
Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen

Kohti nykyistä Suomea

yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
kulttuuri, tiede ja osaaminen
kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi

Historian valittavat kurssit

2018-10-15T10:41:07+03:00

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kansainväliset suhteet (HI3) (- tämä on päiväkouluissa pakollinen kurssi ja sen koodi siellä HI2)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettiset selitysmallit
osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää propagandaa eri aikoina
osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä ja vaikutuksia
seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.

Keskeiset sisällöt

Kansainvälisen politiikan perusteet

historian käyttö politiikan välineenä

Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika

imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ja yhteiskuntiin
ensimmäisen maailmansodan seuraukset
demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa
ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
toinen maailmansota seurauksineen

Jakautunut maailma

kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot
dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset

Keskinäisriippuvuuksien maailma

Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot
maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet
YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä
osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

Keskeiset sisällöt

Antiikin kulttuuripiiri

kulttuurit ja elämäntavat
tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

Keskiajan kulttuuri

keskiaikainen maailmankuva
uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

Uuden ajan murros

renessanssi ja tiedon vallankumous
reformaation merkitys
itsevaltiuden ajan kulttuuri

Valistuksen aikakausi

luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys
valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset
ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

Aatteiden ja teollistumisen aika

keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
tiede uskonnon haastajana
porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset

Monimuotoinen nykyaika

massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen
kulttuurin globalisoituminen
sukupuoliroolien murros
tieteen kehitys ja median kasvava merkitys

Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee suomalaista kulttuuriperintöä
hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen
kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.

Keskeiset sisällöt

Suomen alue ennen ristiretkiä

tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi

Keskiaika

Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
sääty- ja maatalousyhteiskunta
kehittyvä talous

Ruotsista Venäjän osaksi

Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla
Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailma kulttuurialueisiin
tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojen ja elämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä
osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy erittelemään sille annettuja merkityksiä
osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita.

Keskeiset sisällöt

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

Amerikan alkuperäiskulttuurit
Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
Aasian kulttuurit
Afrikan kulttuurit
arktiset kulttuurit
Latinalaisen Amerikan kulttuurit
Lähi-idän kulttuurit

Koulukohtainen syventävä kurssi

Historian harjoituskurssi (HI7)

Kurssi perehdyttää opiskelijan oppiaineen keskeisiin lähestymistapoihin sekä antaa hänelle valmiuksia oppiaineen ylioppilastutkintokokeeseen. Kurssi voidaan toteuttaa myös verkkoympäristössä sekä yhteiskurssina yhteiskuntaopin harjoituskurssin YH5 kanssa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti eikä tenttimällä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy kurssin aikana historian oppiaineen keskeisiin sisältöihin ja kertaa jo aiemmin omaksumaansa tietoa oppiaineista. Hän tuntee erilaiset tehtävätyypit ja osaa lähestyä niitä oppiaineen edellyttämällä tavalla. Opiskelija tuntee oppiaineen ylioppilastutkintokäytännöt ja arviointiperusteet sekä oppii kannettavan tietokokoneen käytön ylioppilastutkintokokeessa.

Keskeiset sisällöt

Opiskelija kertaa oman valintansa mukaan historian sisältöjä. Kurssilla perehdytään oppiaineen sähköiseen yloppilastutkintoon.

Ylioppilastutkinto

ylioppilastutkinnon rakenne yleisesti
historia ylioppilastutkinnon osana
arviointi ylioppilastutkintokokeessa
sähköinen ylioppilastutkintokoe
ylioppilastutkintokokeen koeympäristö
toimiminen ylioppilastutkintokokeessa

Opiskelijan oma opiskelu

oma oppimishistoria ja sen vahvuus
opiskelutekniikat
itsearviointi
opiskelusuunnitelman laatiminen ylioppilastutkintoa varten
oma tietokone ja sen käyttö

Erilaiset tehtävätyypit

karttatehtävät
tekstidokumenttitehtävät
kuvadokumenttitehtävät
ristiriitatehtävät
taulukko- ja kuviotehtävät