<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Syksyn portfoliotehtävät</title>
<id>https://peda.net/id/363f043ee9b</id>
<updated>2019-10-08T13:13:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/363f043ee9b:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/kopturtaa%40edu.pieksamaki.fi/hk7/ruotsi/8-lk/sp#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Essee</title>
<id>https://peda.net/id/1680a39ce9b</id>
<updated>2019-10-10T09:28:55+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopturtaa%40edu.pieksamaki.fi/hk7/ruotsi/8-lk/sp/essee#top" />
<content type="html">Tietokone&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tietokoneet ovat kehittyneet lähivuosina hurjasti ja tulevat kehittymäänkin kokoajan tulevaisuuuteen mentäessä. Tietokone on siis laite, joka käsittelee &lt;span&gt;numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointi&quot; title=&quot;Ohjelmointi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; mukaisesti. Arkikielessä tietokoneella tarkoitetaan yleiskäyttöistä laitetta, joka on tarkoitettu suorittamaan monenlaisia tehtäviä. Esimerkiksi pelikonsolit&lt;/span&gt;&lt;span&gt; ja matkapuhelimet&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Matkapuhelin&quot; title=&quot;Matkapuhelin&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; ovat perusluonteeltaan tietokoneita, vaikka erikoistuneiden käyttötarkoitustensa takia niitä ei sellaisiksi kutsuta. Myös sulautetuissa järjestelmissä &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;on laitteen sisällä tietokone, vaikka käyttäjä ei aina ole siitä tietoinen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tietokoneiden edeltäjinä pidetään reikäkorttien&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Reik%C3%A4kortti&quot; title=&quot;Reikäkortti&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt; käsittelyyn tarkoitettuja reikäkorttikoneita ja mekaanisia laskimia. Ensimmäiset varsinaiset tietokoneet rakennettiin 1940-luvulla ja niitä käytettiin toisen maailmansodan aikaan salakirjoitusten murtamiseen brittiläinen Colossus, tykistön ammusten ratojen laskentaan yhdysvaltalainen ENIAC ja lentokonesuunnittelun lujuuslaskentoihin saksalainen Z3. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;Matematiikan professori&lt;span&gt; Charles Baggage k&lt;/span&gt;ehitti 1800-luvulla mekaanisen tietokoneen nimeltä&lt;span&gt; Analyyttinen kone&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Analyyttinen_kone&quot; title=&quot;Analyyttinen kone&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;. Yksi tunnetuimmista tietokoneen&lt;span&gt; matemaattisista&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Matematiikka&quot; title=&quot;Matematiikka&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;malleista on&lt;span&gt; Turingin kone&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Turingin_kone&quot; title=&quot;Turingin kone&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;, jonka kehitti englantilainen matemaatikko&lt;span&gt; Alan Turing&lt;/span&gt;. Nykyaikaiset yleistietokoneet perustuvat elektroniikkaan ja&lt;span&gt; John Von Neumannin&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/John_von_Neumann&quot; title=&quot;John von Neumann&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;mallin mukaiseen rakenteeseen, ja Turingin kone esiintyy vain tietojenkäsittelyteorian oppikirjoissa. Erikoissovelluksissa voi olla käytössä Neumannin mallista poikkeavia tietokoneita. Esimerkiksi&lt;span&gt; signaalinkäsittelyyn&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Signaalink%C3%A4sittely&quot; title=&quot;Signaalinkäsittely&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkoitetut&lt;span&gt; prosessorit&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ovat usein&lt;span&gt; Harvard-arkkitehtuurin&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Harvard-arkkitehtuuri&quot; title=&quot;Harvard-arkkitehtuuri&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;mukaisia. Useimmat tietokoneet toteuttavat&lt;span&gt; John Von Neumannnin&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;mallia, jossa sekä ohjelma että sen käsittelemä tieto ovat samaan&lt;span&gt; muistiin&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Muisti_(tietokone)&quot; title=&quot;Muisti (tietokone)&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tallennettua&lt;span&gt; dataa&lt;/span&gt;. Harvinaisemmassa Harvard-arkkitehtuurissa ohjelma ja sen käsittelemä tieto ovat muisteissaan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tietokoneen toimintaa ohjaa prosessori, joka tulkitsee konekielisiä käskyjä ja ohjaa niiden mukaan tietokoneen toimintoja. Suoritin suorittaa ohjelmaa lukemalla peräkkäisiä muistipaikkoja alueelta johon ohjelmakoodi on tallennettu, ja tulkitsemalla lukemansa bittijonot&lt;span&gt; konekielisiksi&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;käskyiksi. Käsky suorittaa jonkin yksnkertaisen alkeisoperaation, kuten luvun lukemisen muistipaikasta, kahden luvun välisen laskutoimituksen tai ohjelman suoritusosoitteen ehdollisen vaihtamisen. Käskyn suorituksen päätteeksi suorittimen sisäisissä muistipaikoissa, rekistereissä sijaitsevat laskennan lopputulokset tallennetaan takaisin muistiin. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Suorittimet on jo pitkään toteutettu yhtenä integroituna piirinä. Nykyaikana yksi piiri voi sisältää monta suoritinta. Henkilökohtaisissa tietokoneissa on yleensä 1-16 suoritinydintä yhdellä integroidulla piirillä. Isoissa&lt;span&gt; palvelmissa&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Palvelin&quot; title=&quot;Palvelin&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; ja supertietokoneissa &lt;/span&gt;&lt;span&gt;suoritinytimiä on jopa tuhansia. Suorittimen lisäksi tietokoneessa on yleensä myös muita piirejä tai apusuorittimia&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;jotka suorittavat erikoistuneempia tietojenkäsittelytehtäviä ja vapauttavat siten varsinaiset suorittimet näistä tehtävistä. Esimerkiksi näytönohjain muuttaa näyttömuistiin tallennetun kuvan näyttölaitteelle sopivaksi ajoitetuksi signaaliksi monet näytönohjaimet osaavat itse piirtää grafiikkaa&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietokonegrafiikka&quot; title=&quot;Tietokonegrafiikka&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt; näyttömuistiin. Käytännössä tällaiset laitteet sisältävät oman suoittimensa, ja monien grafiikkaohjainten suorittimia voidaankin käyttää myös muun laskennan tukena silloin, kun niitä ei tarvita grafiikan muodostamiseen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;Digitaalinen signaaliprosessori &lt;/span&gt;on matkapuhelimissa ja verkkolaitteissa yleinen erikoispiiri, joka käsittelee jatkuvaa datavirtaa ja tekee operaatioita, esimerkiksi salauksen tai äänen purkamisen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lähde : Wikipedia, cs.tut.fi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2019-10-08T14:16:34+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mielipidekirjoitus</title>
<id>https://peda.net/id/b0798f42e9b</id>
<updated>2019-10-10T09:05:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopturtaa%40edu.pieksamaki.fi/hk7/ruotsi/8-lk/sp/mielipidekirjoitus#top" />
<content type="html">Miksi Android on parempi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Android käyttöjärjestelmälliset älypuhelimet vastaan Apple käyttöjärjestelmälliset älypuhelimet, ovat olleet kiistana jo monta vuotta. Ihmiset ovat joko Androidin tai IOS:sän kannalla (IOS on siis Applen puhelimien käyttöjärjestelmä). Tässä minun mielipiteeni tästä kiistasta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Minun mielestäni Android käyttöjärjestelmälliset puhelimet ovat parempia, sillä Apple on vain yksi valmistaja ja Androidilla varustettuja puhelimia valmistaa monet eri valmistajat. Kun monet eri valmistajat valmistavat Android puhelimia, se tekee Androidille monia eri hintaluokkia ja ominaisuuksia eri brändeiltä, kun Applella on taas vain muutama malli, jotka ovat nekin kalliita. Applen puhelimet ovat eittämättä hyviä, mutta Androidilla on niin monta etua.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tälle kiistalle ei oikeastaan ole ratkaisua, sillä se on oman mielipiteen ja perustelun mukaan, kummasta tykkää. Tämä kiista tulee luultavasti pysymään, niin kauan kuin Apple ja Android puhelimia valmistetaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Minun mielipiteeni kiteytettynä on se, että Android puhelimet ovat parempia, sillä niissä on monia eri ominaisuuksia, hintaluokkia ja eri valmistajia oheisominaisuuksilla.</content>
<published>2019-10-08T13:30:46+03:00</published>
</entry>


</feed>