Kemia

VIHKOON

2026-11-10T15:44:23+02:00

Happo ja emäs

Aine voi olla hapan, emäksinen tai neutraali. Monet ruoka-aineet ovat happamia ja ne tunnistaa happamasta mausta, kuten sitruuna tai etikka. Selvästi emäksisiä ruoka-aineita on vain vähän, kuten lipeäkala ja kananmunan valkuainen. Puhdas vesi on neutraalia.

Pesuaineiden happamuus vaihtelee happamasta emäksiseen. Paljaan ihon kanssa kosketuksissa olevat pesuaineet ovat yleensä hieman happamia tai neutraaleja. Konepesuaineet ovat vahvasti emäksisiä. WC:n puhdistusaine on vahvasti hapanta. Ihmisen kehossa vatsahappo on erittäin vahva happo.

Indikaattorit ovat väriaineita, joita käytetään liuoksen happamuuden toteamiseen. Indikaattorit ovat erivärisiä happamassa, neutraalissa ja emäksisessä liuoksessa. Indikaattoriaineita ovat esimerkiksi punakaalimehu, BTS eli bromitymolisininen ja pH-paperi. Vesiliuoksen happamuus ilmaistaan pH-luvulla. Neutraalin liuoksen pH on täsmälleen seitsemän. Happaman liuoksen pH on alle seitsemän ja emäksisen liuoksen pH on yli seitsemän.

VIHKOON

2026-11-10T06:06:43+02:00

Tutkittavan ilmiön nimi: punakaali-indikaattori
Aineiden happamuus ja emäksisyys

Käytetyt työvälineet ja koeolosuhteet
- astioita
- pipetti
- työtakki
- työhanskat
- suojalasit
- punakaaliuutos
- sitruunahappo
- etikka
- ruokasooda
- pyykinpesuaine
- natriumhydroksidi

Johtopäätökset
Jätä vielä tyhjää

Toisella sivulla:
Kokeen kulku

Työvaiheet kirjoitetaan virkkeiksi ja piirretään havainnollistavia kuvia työvaiheista.

Esim.

1. Aloitimme pilkkomalla punakaalia. Laitoimme kaalinpalat astiaan. Kaadoimme päälle kiehuvaa vettä.
havainnollistava kuva

2. Kaadoimme pienen tilkan punakaalimehua kuuteen lasiastiaan. Lisäsimme pipetillä erilaisia aineita. Liuoksen väri muuttui kunkin aineen sekoittuessa violettiin punakaalimehuun.
havainnollistava kuva

3. Aineita olivat
sitruunahappo -> liuos muuttui pinkiksi
etikka -> liuos muuttui punaiseksi
ruokasooda -> lious muuttui siniseksi
pyykinpesuaine -> lious muuttui vihreäksi
natriumhydroksidi -> liuos muuttui keltaiseksi

havainnollistava kuva

8VIHKOON

2026-11-10T15:46:49+02:00

Atomit, alkuaineet ja molekyylit

Jo antiikin Kreikassa esitettiin ajatus atomeista, pienistä osasista, joista kaikki aine koostuu. Atomiteoriaa alettiin kuitenkin tutkia tieteellisesti vasta 1800-luvun alussa. Alkuaineet ovat aineita, jotka koostuvat vain yhdenlaisista atomeista. Alkuaineita ei voida muuttaa toisiksi aineiksi tavallisilla kemiallisilla reaktioilla. Useimmat aineet ympärillämme sekä me itse koostumme useista alkuaineista. Alkuaineet on koottu jaksolliseen järjestelmään, jota tutkijat käyttävät kaikkialla maailmassa. Alkuaineita ovat esimerkiksi happi (O), hiili (C) , vety (H), typpi (N), rauta (Fe) ja kulta (Au).

Vesi on kaiken tuntemamme elämän perusta. Se muodostuu kahdesta alkuaineesta: vedystä ja hapesta. Kun atomeja on kiinnittyneenä toisiinsa, muodostuu molekyyli. Vesimolekyyli koostuu yhdestä happitomista ja kahdesta vetyatomista ja sen kemiallinen kaava on H₂O.

Kuvituksena voi tehdä jaksollisen järjestelmän, mutta annoin luokassa ohjeen, että voi olla myös muuta kuvitusta, joka tekstistä tulee mieleen. Esimerkiksi kultakimpale. Jaksollista järjestelmää opetellaan lukemaan 8. luokan sisällöissä.

Kotitehtävät

2026-11-05T22:33:48+02:00

Lue joka päivä jaksovihkoon tehty teksti kotona ja katso kuvat. Mikäli työ on jäänyt oppitunnilla kesken, tee teksti / kuva loppuun kotona.

11.11. pieni läksynkysely
18.11. pieni läksynkysely
25.11. kirjallinen osaamisen näyttö, koe

Jakso kestää neljä viikkoa ja päättyy 26.11.

Marie Curie

2026-11-03T12:25:11+02:00

"Mikään elämässä ei ole pelättävää, se on vain ymmärrettävää. Nyt on aika ymmärtää enemmän, jotta pelkäisimme vähemmän."

Kuva: Wikipedia, Marie Skłodowska-Curie noin vuonna 1898.

Marie Skłodowska-Curie (1867-1934) oli puolalaissyntyinen fyysikko ja kemisti, joka työskenteli suurimman osan elämästään Ranskassa. Hän oli radioaktiivisuuden tutkimuksen uranuurtaja ja yksi historian tunnetuimmista tiedemiehistä.

Marie Curie syntyi Varsovassa Puolassa. Koska naisten mahdollisuudet opiskella olivat tuohon aikaan rajalliset, hän työskenteli ensin kotiopettajana kerätäkseen rahaa opintoihin. Puola oli Venäjän vallan alla ja Marie opiskeli "kelluvassa" tai "liikkuvassa" yliopistossa. Vuonna 1891 hän muutti Pariisiin ja aloitti fysiikan ja kemian opinnot Sorbonnen yliopistossa.

Pariisissa hän tutustui fyysikko Pierre Curieen, jonka kanssa hän meni naimisiin. 1896 Henri Becquerel keksi että Uraani säteilee valokuvafilmille erikoisen reaktion. Hän huomasi, että myös Torium säteili samaan tapaan. Yhdessä kolmikko tutki radioaktiivisia aineita ja Marie ja Pierre löysivät kaksi uutta alkuainetta:

Poloniumin (nimetty Puolan mukaan)
Radiumin

He myös keksivät ja vakiinnuttivat termin "radioaktiivisuus".

Radioaktiivisten aineiden atomiytimissä tapahtuu muutosta kun taas aineet, jotka eivät ole radioaktiivisia pysyvät ytimiltään muuttumattomina. Vuonna 1903 Marie Curie sai yhdessä Pierre Curien ja Henri Becquerelin kanssa Nobelin fysiikanpalkinnon radioaktiivisuuden tutkimuksesta. Marie yritettiin ohittaa, koska hän oli nainen, mutta Pierre vetosi lautakuntaan ja hänet palkittiin miesten rinnalla ensimmäisenä naisena. Vuonna 1911 hän sai Nobelin kemianpalkinnon radiumin ja poloniumin löytämisestä.

Marie Curie oli:

ensimmäinen nainen, joka sai Nobelin palkinnon
ensimmäinen henkilö, joka sai kaksi Nobel-palkintoa eri tieteenaloilta
Sorbonnen ensimmäinen naisprofessori

Ensimmäisen maailmansodan aikana hän kehitti liikkuvia röntgenlaitteita haavoittuneiden sotilaiden auttamiseksi. Pierrelle kävi huonosti vuonna 1906, kun hän jäi hevoskärryjen alle ruuhkaisessa liikenteessä. Marie jatkoi miehensä opettajan paikkaa Sorbonnessa.

Curie altistui työssään paljon säteilylle aikana, jolloin sen vaaroja ei tunnettu. Hän kuoli vuonna 1934 säteilyn aiheuttamaan luuydinsairauteen. Marie ja Pierre olivat saaneet kaksi tytärtä, joista myös tuli akateemisia ihmisiä, esikoinen Irene jatkoi äitinsä työtä ja on itsekin saanut Nobelin kemianpalkinnon. Kuopus Eve oli kirjailija ja on kirjoittanut äitinsä elämäkerran

Kemiallinen koe ja työselostus

2026-11-01T20:32:51+02:00

Kemian tunnilla tutkitaan kemiallisia ilmiöitä tekemällä kemiallisia kokeita. Työselostus on kirjallinen esitys, jossa selkeällä ja johdonmukaisella tavalla esitellään jonkin ilmiön tutkiminen ja tutkimuksen tulokset. Siinä kerrotaan, mitä ja miten on tehty ja mitä on saatu selville.

Työselostuksen rakenne

Tutkittavan ilmiön nimi
Käytetyt työvälineet ja koeolosuhteet
Kokeen kulku
Tulokset ja virheen arviointi
Johtopäätökset

Huom! Työselosteet ovat aina kuvitettuja. Työvaiheet piirretään kuvina vähän kuin sarjakuva tai kuvallinen resepti.

open muistiinpano

2026-11-03T06:44:48+02:00

Atomit

Ihmisten kiinnostus aineisiin johti pohdiskeluihin: mistä kaikki rakentuu ja mitkä ovat perimmäisiä aineita, joista muut aineet koostuvat? Varhaisimmat aineen rakennetta ja sen muutoksia koskevat teoriat olivat filosofien kehittelemiä. Nämä teoriat muodostettiin usein pelkästään loogiseen ajatteluun perustuen eikä ajatuksia perusteltu kemiallisilla kokeilla.

Varhaisin aineen rakenteen atomiteoria on peräisin kreikkalaiselta filosofilta Leukippokselta (noin 400-luku eaa.) Hän esitti ajatuksen, että atomi on aineen pienin, jakamaton osa. Leukipposkinin oppilas Demokritos Abderalainen (460–370 eaa.) julkaisi teorian kirjallisessa muodossa. Kemian suureksi vahingoksi antiikin ajan tieteen suurin auktoriteetti Aristoteles (384–322 eaa.) hylkäsi atomiteorian. Tämän seurauksena kemia tieteenä ei atomiymmärryksen näkökulmasta juurikaan kehittynyt noin 2 000 vuoteen.

Englantilainen matematiikan ja kemian opettaja John Dalton julkaisi 1800-luvun alussa kokeellisiin tutkimustuloksiin perustuvan teoriansa atomeista. Daltonin mukaan alkuaineet koostuvat atomeista, jotka ovat aineen pienimpiä rakenneosia. Hän väitti myös, että saman alkuaineen atomit ovat identtisiä massaltaan ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan ja että eri alkuaineiden atomit eroavat toisistaan juuri samasta syystä. Daltonin atomiteoriaa on myöhemmin tarkennettu, ja nykykäsityksen mukaan atomi voidaan hajottaa alkeishiukkasiksi. On todennäköistä, että atomimalli tulee edelleen muuttumaan, kun tutkimusmenetelmät kehittyvät tarkemmiksi.

Alkuaineella tarkoitetaan ainetta, joka rakentuu yhdestä tietynlaisesta atomista. Alkuaineatomia ei voida jakaa pienemmiksi osiksi, eikä muuttaa toiseksi aineeksi kemiallisella reaktiolla. Jokaiselle alkuaineelle on annettu oma nimi. Vety, happi, hiili ja rauta lienevät ennestään tuttuja alkuaineita, mutta jodi, litium tai titaani ehkä vieraampia.

Alkuaineiden määrä on rajoitettu. Erilaisia alkuaineita tiedetään tähän mennessä olevan hieman alle 120, joista luonnossa esiintyy 92. Loput ovat ihmisen valmistamia pysymättömiä keinotekoisia alkuaineita. Ihmisen rakentamiseen riittää noin parikymmentä eri alkuainetta. Suurin osa tavaroista rakentuu vieläkin vähäisemmästä määrästä alkuaineita. Esimerkiksi styroksin rakentamiseen riittää kaksi (hiili ja vety) ja grillihiilien rakentamiseen yksi (hiili).

Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine ja helium toiseksi yleisin. Yhteensä ne muodostavat noin 98 % kaikesta havaitusta aineesta. Kaikki muut alkuaineet muodostavat loput kaksi prosenttia. Vety ja osa heliumista on peräisin alkuräjähdyksestä ja muut raskaammat alkuaineet ovat muodostuneet tähtien ydinreaktioissa.

Happi (46 %) ja pii (28 %) ovat maapallon yleisimmät alkuaineet. Seuraavaksi yleisimmät ovat alumiini, rauta, magnesium, kalsium, kalium ja natrium. Nämä aineet muodostavat 99 % maan massasta. Tästä suurin osa eli 90 % johtuu raudan massasta. Maaperässä rautaa on vähän, koska suurin osa siitä sijaitsee maapallon ytimessä. Maapallon sydämessä oleva rauta on nestemäistä. Nestemäisen raudan virtaukset muodostavat maapallon ympärille magneettikentän. Se suojaa maapalloa avaruussäteilyltä.

Suurin osa maapallon vetyatomeista on sitoutuneena happeen, jolloin on muodostunut vettä, H2O. Alkuainemuodossa sitä esiintyy pieninä määrinä yläilmakehässä. Muita runsaissa määrin maapallolla alkuainemuodossa esiintyviä kaasumaisia aineita on ilmakehän typpi ja happi.

Alkuaineet esiintyvät maaperässä, vedessä ja ilmassa tyypillisesti yhdisteinä. Vain jalometalleja ja jalokaasuja esiintyy merkittävissä määrin alkuaineina. Sana "jalo" tässä yhteydessä liittyy aineiden passiivisuuteen eli siihen, etteivät ne juuri reagoi muiden aineiden kanssa. Tarvitaan yleensä poikkeukselliset reaktio-olosuhteet, että jalometallit ja varsinkin jalokaasut saadaan reagoimaan muiden aineiden kanssa.

Molekyylit muodostuvat atomeista. Puhdas kulta rakentuu kulta-atomeista. Jos olisi mahdollista katsoa puhtaasta kullasta valmistetun kultasormuksen sisään, niin nähtäisiin joka suuntaan jatkuvia, säännöllisiä kulta-atomeista muodostuneita rivistöjä ja kerroksia. Tällaista säännöllistä kolmiulotteista rakennetta nimitetään hilaksi. Hilarakenne on tyypillistä kiinteille aineille.

Puhtaan vedyn rakenne on erilainen. Sen rakenneosia ovat vetymolekyylit. Vetymolekyyli rakentuu kahdesta vetyatomista, jotka ovat liittyneet toisiinsa kemiallisella sidoksella.

Myös puhtaan hapen ja typen rakenneosat ovat molekyylejä. Typpimolekyyli koostuu kahdesta typpiatomista, mutta hapen rakenneosana voi olla joko kahden happiatomin muodostama happimolekyyli tai kolmen happiatomin muodostama otsonimolekyyli.

Kemian merkkikieli on kansainvälistä

Kemialla on sille ominainen kielensä. Se koostuu kemiallisista merkeistä ja niiden välisiä suhteita kuvaavista symboleista, esimerkiksi nuolista, kuvista ja sanoista. Kemian merkkikieli on universaalia, eikä sitä tarvitse yleensä kääntää puhutun kielen tapaan.

Kun kemiallisia ilmiöitä ilmaistaan puhutun sanan mukaisin sanoin ja lausein, ne joudutaan kääntämään kielestä toiseen, kuten mitkä tahansa kielen sanat. Joissain tapauksissa kemiassa käytetty sana, kuten atomi, molekyyli tai energia, on eri kielissä lähes identtinen.

Kemialliset käsitteet kuvattiin aluksi keksityin tai muista yhteyksistä johdetuin symbolein. Tästä ovat peräisin esimerkiksi kullan ⊙, kuparin ♀ ja raudan ♂ tunnusomaiset merkinnät. Nykyisen kemian merkkikielen kehittäjänä pidetään ranskalaista kemistiä Louis-Bernard Guyton de Morveauta (1737–1816).

Merkittävä vaikutus merkkikielen vakiintumisessa germaanisten kielien alueella oli ruotsalaisella kemistillä Jöns Jakob Berzeliuksella (1779–1848). Berzeliuksen uudistuksen myötä kemiallisesta merkkikielestä katosi alkemistien mystisyys ja se sai yhtenäisemmän rakenteen. Esimerkiksi kultaa ilmaistaan lyhenteellä Au ja hopeaa lyhenteellä Ag, jotka ovat latinakielisten sanojen “aurum” ja “argentum” lyhenteitä.

Alkuaineiden merkitsemiseen käytetään kansainvälisiä lyhenteitä eli kemiallisia merkkejä. Lyhenteet ovat peräisin aineen latinan- tai kreikankielisestä nimestä. Hapen kemiallinen merkki on O (kreik. oxys so. tuoksuva), vedyn H (kreik. hydrogenium, so. hydro-gen, veden-muodostaja) ja raudan Fe (lat. ferrum).

Kemiallisen merkin perässä olevalla luvulla ilmoitetaan kyseisten atomien lukumäärä. Se merkitään alaindeksiksi.

Vesimolekyylin kaava H₂O tarkoittaa sitä, että molekyyli rakentuu kahdesta vetyatomista ja yhdestä happiatomista. Alaindeksi yksi jätetään yleensä merkitsemättä.

Jaksollisen järjestelmän keksiminen

Kemian tutkimuksen pioneeriaikoina 1700- ja 1800 -luvuilla löydettiin paljon uusia alkuaineita. Vertailevien kokeiden perusteella huomattiin tiettyä säännönmukaisuutta eri aineiden kemiallisissa ominaisuuksissa. Havainnot johtivat ajatukseen, että alkuaineet voitaisiin asettaa järjestykseen kemiallisten ominaisuuksiensa perusteella.

Tätä palapeliä yritettiin koota monella tavalla, kunnes venäläinen kemisti Dmitri Mendelejev ymmärsi jättää tyhjiä aukkoja omaan järjestelmäänsä. Hän ennusti, että aukot kuuluvat alkuaineille, joita ei vielä ollut löydetty mutta jotka tullaan löytämään myöhemmin. Lopulta tyhjät paikat saatiin täytettyä, mikä osoitti Mendelejevin olleen oikeassa.

VIHKOON

2026-11-01T20:30:38+02:00

Mitä kemia on?

Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia sekä sitä, miten aineet muuttuvat ja reagoivat keskenään. Kemian avulla pyritään ymmärtämään maailmaa aina pienimmistä atomeista suuriin ympäristöä muokkaaviin ilmiöihin.

Kemiaa voi havaita kaikkialla ympärillämme. Se kertoo, miksi rauta ruostuu, miten kakku kohoaa uunissa tai miksi saippua puhdistaa kädet. Kemian avulla ymmärretään, että kasvit yhteyttävät, ruoka kypsyy pannulla ja kynttilä palaa. Jopa omassa kehossamme tapahtuu jatkuvasti kemiallisia reaktioita. Hengittäminen, ruoansulatus ja lihasten toiminta perustuvat kemiaan. Myös monet tuotteet, kuten lääkkeet, pesuaineet, muovit, maalit ja kosmetiikka, ovat kemian ansiota.

Kemiaa tarvitaan monissa eri ammateissa. Kemistit tutkivat uusia aineita ja kehittävät esimerkiksi lääkkeitä tai ympäristöystävällisiä materiaaleja. Lääkärit, sairaanhoitajat ja farmaseutit hyödyntävät kemian tietoa työssään päivittäin. Myös kokit, ympäristöasiantuntijat, insinöörit, laborantit, kosmetologit ja rikostutkijat tarvitsevat kemian osaamista.

Kemian opiskelu auttaa ymmärtämään, miten maailma toimii ja miten omat valintamme vaikuttavat ympäristöön. Samalla harjoitellaan havainnointia, tutkimista ja ongelmanratkaisua. Kemia on mukana elämässämme joka päivä.

Jakson rakenne

2026-11-08T17:27:50+02:00

			perjantai 30.10. aloitetaan vihko, tehdään kansi, mitä kemia on?
tiistai 3.11. HAPPO JA EMÄS - Mitä kemian opiskelu on? - Alkuaineita - vesi on yhdiste - aineilla on ominaisuuksia	keskiviikko 4.11. - happamuus ja emäksisyys - punakaali-indikaattorikoe	torstai 5.11. mukana Mark Burke - testataan happamia ja emäksisiä aineita Ph-paperilla - kodin kemikaaleja ja elimistön happamuus	perjantai 6.11. - huom seiskat TET kummitunti kutosilla
tiistai 10.11. lyhtykulkue - edellisen viikon yhteenveto PALAMINEN - happi on kaasu - palamiseen tarvitaan happea - hidas ja nopea palaminen	keskiviikko 11.11. läksynkysely edeltäneistä aiheista (hapot, emäkset) rikin, hiilen ja fosforin palaminen - niiden ominaisuuksia ja esiintymistä luonnossa ja elimistössä (tulivuoret, kivihiilen polttaminen ja tulikärpäset)	torstai 12.11. mukana Mark - polttokoe: oljet, puuvilla, havunneulaset, siemenet, villa, nahka, alkoholi, kaasu, öljy/kynttilä - omien piirustushiilten teko?	perjantai 13.11. -kemistielämäkertoja mm. Lavoisier Priestley - erilaisia lämmitysjärjestelmiä
tiistai 17.11. METALLIT rauta, kupari, lyijy, elohopea, tina, hopea, kulta	keskiviikko 18.11. läksynkysely edeltäneistä aiheista (palaminen) - metallit jatkuu	torstai 19.11. sijainen Mark, Jonna hiilen kierto sokeri on hiiliyhdiste liuoksen kylläisyys, sokerikokeita	perjantai 20.11. sijainen Jonna - katsomusaine/ terveystieto puuttuvat tehtävät - taidetyö omilla hiilillä - kemistimuotokuvia
tiistai 24.11. kertaus, vihot valmiina	keskiviikko 25.11. koe	torstai 26.11. kokeen läpikäyminen, jakson päättäminen	perjantai 27.11. maantieto alkaa

Opsissa

2026-11-01T16:56:00+02:00

Työskentelyn aiheina palamisreaktiot, happo- ja emäsreaktiot, kalkin kierto sekä tärkeimmät metallit.

S1 Luonnontieteellinen tutkimus

Opitaan turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot. Ne luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Erisisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejä ja avoimiin tutkimuksiin. Käydään läpi luonnontieteellisen tutkimusprosessin vaiheita. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa. Harjoitellaan turvallista työskentelyä laboratoriossa.

S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Pohditaan ilmiöitä erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Käydään läpi työturvallisuussäädöksiä ja määräyksiä ja opitaan tekemään kemiallisia kokeita turvallisesti. Keskitytään etenkin paloturvallisuuteen. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja tutkitaan olomuotojen muutoksia.

S3 Kemia yhteiskunnassa

Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista (esimerkiksi älypuhelimen purkaminen ja sieltä löytyvät harvinaiset metallit). Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin lämmitysjärjestelmiin, luonnonvaroihin (lämmityksen, kalkin ja metallien osalta) ja niiden käyttöön ja ympäristön huomioimiseen energiamuodon valinnassa. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista. Hyödynnetään oppilaiden huoltajien ammattitaitoa ja paikallisia yrityksiä.

S4 Kemia maailmankuvan rakentajana

Tutustutaan tulen ja lämmön käytön historiaan sekä elämäkertoihin, kuten Lavoisier ja Priestley. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S5 Aineiden ominaisuudet ja rakenne

Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan reaktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään hiilen kiertokulkuun ja sen merkitykseen elämälle. Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.

S6 Aineiden ominaisuudet ja muutokset

Aiheena palaminen. Poltetaan erilaisia materiaaleja (esimerkiksi oljet, puuvilla, havunneulaset, siemenet, villa, nahka, alkoholi, kaasu, öljy/kynttilä). Tutustutaan hitaaseen ja nopeaan palamiseen sekä hapen merkitykseen palamisen yhteydessä. Tarkastellaan myös rikin, hiilen ja fosforin palamista, niiden ominaisuuksia ja esiintymistä luonnossa ja elimistössä (tulivuoret, kivihiilen polttaminen ja tulikärpäset).
Jakson aikana tarkastellaan myös happo- ja emäsreaktioita esimerkiksi indikaattorien (punakaali ja lakmus) avulla sekä käytännön sovellusten kautta (esim. kalkin käyttö maanviljelyksessä ja hammastahna). Jaksolla huomioidaan myös kalkin kierto (kalkkikivi – sammuttamaton kalkki – sammutettu kalkki – kalkki), sementti ja laasti., kalkkimuodostelmat, esiintymät, tippukiviluolat, kalkkimaaperän kasvusto sekä tärkeimmät metallit (niiden kemiaan ja käyttöön, esim. rauta,
kupari, lyijy, elohopea, tina, hopea, kulta). Reaktioyhtälöiden tulkitseminen, reaktioyhtälöiden tasapainottaminen, pitoisuus ja happamuus, happamuus, emäksisyys, pH-asteikko, hapot ja emäkset, neutraloituminen