https://peda.net/id/356f6168bf5 2017-11-02T00:15:46+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/669cfd04bf5 2018-01-14T22:28:45+02:00 <p><strong><br/> <br/> </strong><a href="https://sisalto.sanomapro.fi/videot/hallonbat_34/41_Hallonskolan_1.mp4" rel="nofollow ugc noopener">https://sisalto.sanomapro.fi/videot/hallonbat_34/41_Hallonskolan_1.mp4</a><br/> (SanomaPro:n Hallonskolan 1-video, tarvitset oppilaan avaimen kirjautumiseen. Kysy opelta, jos olet unohtanut.)<br/> <strong><br/> <br/> <br/> <br/> KERTAUKSENA:<br/> <br/> SUBSTANTIIVIT </strong><br/> - Ruotsin kielessä substantiiveilla on suku. Ne ovat joko en- tai ett-sukuisia, niin kuin englannissa on a- ja an-sanoja, ja saksassa der, die, das.<br/> - Kuten suomessa, myös ruotsissa sanat taipuvat erilailla monikossa (kissa-&gt; kissoja = en katt, katter). Ruotsin kielessä ne voidaan jakaa viiteen eri lailla taipuvaan ryhmään, joilla on omat tietyt loppupäätteensä.<br/> <em>(Voit muistin virkistykseksi katsoa Hallonbåt 1-2, Hallonskola 4-videon. Oppilaan avain SanomaPro.fi-sivulle on fotoon7.)</em><br/> <br/> MUISTISÄÄNTÖ VOISI OLLA ESIM: ORava ARkaili ERnon Nakkikioskilla - EI MITÄÄN<br/> <br/> <strong><span class="editor underline">EN-SUKUISET</span></strong><br/> En-sukuiset sanat voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään monikon päätteen perusteella.<br/> <br/> <strong>1. OR</strong> <br/> Ensimmäisen ryhmän sanat loppuvat yksikössä <strong>a-kirjaimeen</strong>. <br/> Monikossa ne saavat or-päätteen.</p> <ul> <li>en flaska, två flaskor = yksi pullo, kaksi pulloa</li> <li>en pizza, tre pizzor = yksi pitsa, kolme pitsaa</li> <li>en gurka, fyra gurkor = yksi kurkku, neljä kurkkua</li> </ul> <br/> <strong>2. AR</strong> <br/> EnsimmToisen ryhmän sanat ovat usein <strong>lyhyitä, yksitavuisia sanoja</strong>, jotka saavat monikossa ar-päätteen. <br/> Tähän ryhmään kuuluvat myös <strong>e-, is- ja ng-päätteiset sanat.</strong><br/> <ul> <li>en korv, tre korvar = yksi makkara, kolme makkaraa</li> <li>en burk, fyra burkar = yksi tölkki, neljä tölkkiä</li> </ul> <strong>3.ER </strong><br/> Kolmannen ryhmän sanat ovat usein <strong>lainasanoja</strong>. Tunnistat ne helposti muiden kielten avulla. <br/> Monikossa nämä sanat ovat er-päätteisiä. <br/> <br/> <ul> <li>en banan, två bananer = yksi banaani, kaksi banaania</li> <li>en tomat, tre tomater = yksi tomaatti, kolme tomaattia</li> <li>en apelsin, fyra apelsiner = yksi appelsiini, neljä appelsiinia</li> </ul> <p><br/> <br/> <strong><span class="editor underline">ETT-SUKUISET</span><br/> </strong>Ett-sukuisilla sanoilla on kaksi erilaista taivutusryhmää. <br/> <br/> <strong>4. N</strong> <br/> Neljännen ryhmän ett-sukuiset sanat päättyvät yksikössä<strong> vokaaliin,</strong> ja saavat monikossa n-päätteen.</p> <ul> <li>ett äpple, två äpplen = yksi omena, kaksi omenaa</li> <li>ett foto, tre foton = yksi valokuva, kolme valokuvaa</li> <li>ett häfte, fyra häften = yksi vihko, neljä vihkoa</li> </ul> <b>5. <strong>–</strong></b><br/> Viidennessä ryhmässä ett-sukuiset sanat päättyvät yksikössä <strong>konsonanttiin</strong>. <br/> Niillä ei ole päätettä tässä monikon muodossa.<br/> <ul> <li>ett hallon, två hallon = yksi vadelma, kaksi vadelmaa</li> <li>ett päron, tre päron = yksi päärynä, kolme päärynää</li> <li>ett hotell, fyra hotel = yksi hotelli, neljä hotellia</li> </ul> <em><em><br/> <br/> UUSI ASIA:<br/> <br/> <strong class="editor red">SUBSTANTIIVIEN MÄÄRÄISET, PITKÄT MUODOT</strong><br/> <br/> - Olet aikaisemmin oppinut substantiiveista yksikön epämääräisen muodon (en katt, ett hus)<br/> - Olet myös opetellut 5 erilaista päätettä monikon epämääräisille muodoille (1.pizz<b>OR</b>, 2.hund<b>AR</b>, 3.katt<b>ER,</b> 4.häfte<b>N,</b> 5.hus<b>-</b>.)<br/> - <b>Näitä tuttuja epämääräisiä, lyhyitä muotoja käytetään silloin, kun asioista puhutaan ensimmäistä kertaa</b>, eivätkä ne ole kuulijalle välttämättä tuttuja, ja mm.lukusanojen kanssa.<br/> <br/> -<b> Nyt opittavia uusia, pidempiä, määräisiä muotoja käytetään, kun asia on jo ennalta kuulijalle tuttu</b>. Se on jo siis määritelty (vrt.määräinen), mainittu jo puheessa aikaisemmin, tai tilanteessa ei ole sijaa erehtyä esim.mistä kissasta puhutaan (katten - tietty kissa, joka esim.on kuulijan vieressä - vrt. eräs, joku epämääräinen kissa jossakin=en katt).<br/> <br/> <span class="editor underline">SÄÄNNÖT:</span><br/> *<span class="editor underline">En-sanojen</span> (1.-3.ryhmä) määräinen muoto yksikössä (esim.tietty tyttö = flickan) saadaan, kun epämääräisestä muodosta (en flicka) poistetaan artikkeli (en), tai oikeastaan se siirretään sanan perään. Päätteeksi tulee -en tai pelkkä -n, jos sana päättyy vokaaliin. (en flick<span class="editor underline">a</span>-&gt; flicka<b>n</b>, en elev-&gt; elev<b>en</b>)<br/> *<span class="editor underline">Ett-sanojen</span> määräinen muoto yksikössä (esim.tietty omena = äpplet) saadaan, kun epämääräisestä muodosta (ett äpple) poistetaan artikkeli (ett), tai oikeastaan se siirretään sanan perään. Päätteeksi tulee -et tai pelkkä -t, jos sana päättyy vokaaliin. (ett äppl<span class="editor underline">e</span>-&gt; äpple<b>t</b>, ett hus-&gt; hus<b>et</b>)<br/> <br/> * Monikkomuodoissa en-sukuisilla sanoilla, eli </em></em><em><em>1.-3. ryhmässä, </em></em><em><em>saadaan määräinen monikon muoto lisäämällä epämääräiseen monikkomuotoon pääte -<b>na.</b> Tämä pääte tulee siis<span class="editor underline"> jo olemassaolevien päätteiden lisäksi (<b>or+na, ar+na, er+na</b></span><b>).</b> Esim. tyttöjä, jotkut tytöt = flickor. Hei te tietyt tytöt siellä=Hej flick<span class="editor underline">or</span><b>na</b>!<br/> * Nelosryhmän (ett-sukuiset, yksikössä vokaaliloppuiset sanat) saavat määräisessä muodossa jo olemassa olevan n-päätteen lisäksi a:n peräänsä. Eli ne näyttävät monikon määräisessä muodossa samalta, kuin 1.-3.ryhmien sanat. Esim. jotkin epämääräiset omenat - äpplen, tietyt omenat: äpple<span class="editor underline">n</span><b>a</b>.<br/> *Vitosryhmän (ett-sukuiset, yksikössä konsonanttiloppuiset sanat) saavat määräisessä muodossa peräänsä hämäävästi päätteen -en, vaikka ovat ett-sukuisia. Niillä ei ole monikon epämääräisessä muodossa mitään päätettä. Esim. hus = joitakin epämääräisiä taloja, hus<b>en</b>=nuo tietyt talot.<br/> <br/> </em></em> <table border="1"><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="4"--> <tbody> <tr><th> </th><th>yksikön epäm.</th><th>yksikön määr.</th><th>monikon epäm.</th><th>monikon määr.</th></tr> <tr> <td><b>1</b></td> <td>en flicka</td> <td>flicka<b>n</b></td> <td>flickor</td> <td>flickor<b>na</b></td> </tr> <tr> <td><b>2</b></td> <td>en pojke</td> <td>pojke<b>n</b></td> <td>pojkar</td> <td>pojkar<b>na</b></td> </tr> <tr> <td><b>3</b></td> <td>en elev</td> <td>elev<b>en</b></td> <td>elever</td> <td>elever<b>na</b></td> </tr> <tr> <td> </td> <td><em>=eräs oppilas</em></td> <td><em>= (se/tietty)oppilas</em></td> <td><em>oppilaita</em></td> <td><em>(ne/tietyt) oppilaat<br/> </em></td> </tr> <tr> <td><b>4</b></td> <td>ett äpple</td> <td>äpple<b>t</b></td> <td>äpplen</td> <td>äpplen<b>a</b></td> </tr> <tr> <td><b>5</b></td> <td>ett hus</td> <td>hus<b>et</b></td> <td>hus</td> <td>hus<b>en</b></td> </tr> <tr> <td> </td> <td><em>=eräs/joku talo</em></td> <td><em>=(se) talo</em></td> <td><em>=taloja</em></td> <td><em>=(ne/tietyt) talot<br/> </em></td> </tr> </tbody> </table> <em><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </em> 2017-11-02T00:17:08+02:00