<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>4. AINEIDEN OMINAISUUDET JA KEMIALLISET SIDOKSET</title>
<id>https://peda.net/id/3555f8d06dd</id>
<updated>2016-08-29T14:03:25+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/3555f8d06dd:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-1/4aojks#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>4.1 ALKUAINEET</title>
<id>https://peda.net/id/432d3c3e6dd</id>
<updated>2016-09-13T19:25:51+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-1/4aojks/4-1-alkuaineet#top" />
<content type="html">METALLIT&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Suurin osa alkuaineista on metalleja.&lt;br/&gt;&#10;Metalliatomien ulkokuorella on 1-3 elektronia, jotka pääsevät liikkumaan ja ovat kaikkien atomien käytössä. Metalliatomi varautuu positiivisesti, koska elektroni lähtee ytimen läheisyydestä.&lt;br/&gt;&#10;Liikkuvien ulkokuoren elektronien ja postiivisesti varautuneen atomin välille muodostuu sähköinen vetovoima METALLISIDOS.&lt;br/&gt;&#10;Metallihilassa on posittivisesti varautuneet atomit ja liikkuvat elektronit, metallit johtavat sähköä.&lt;br/&gt;&#10;Metallisidos on vahva, joten kiehumispisteet ovat korkeita.&lt;br/&gt;&#10;Metalli on taottavaa ja se johtaa hyvin myös lämpöä.&lt;br/&gt;&#10;Metallin ominaisuuksiin vaikuttavat atomin koko ja varaus.&lt;br/&gt;&#10;Metalliseos on LEJEERINKI.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;EPÄMETALLIT&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jalokaasujen elektronirakenteen ulkokuori on täysi (oktetti, pysyvä elektronirakenne) .&lt;br/&gt;&#10;Niiden olomuoto huoneenläpötilassa on kaasu (s.p. Ja k.p. alhainen) atomien välillä on heikko vuorovaikutus, DISPERSIOVOIMA.&lt;br/&gt;&#10;Vety, typpi, happi ja halogeenit esiintyvä kaksiatomisina alkuainemolekyyleinä. Atomit ovat kiinni toisissaan KOVALENTTISILLA SIDOKSILLA (yhteinen elektronipari).&lt;br/&gt;&#10;Kovalenttisessa sidoksessa voi olla 1, 2 tai 3 elektroniparia.&lt;br/&gt;&#10;Molekyylissä atomi saa pysyvän elektronirakenteen (oktetti).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hiilellä on neljä elektronia ulkokuorella.&lt;br/&gt;&#10;Timantissa on neljä kovalenttista sidosta yhtä atomia kohti,&lt;br/&gt;&#10;grafiitissa kolme. Fullereenissa hiiliatomit muodostavat &amp;quot;pallon&amp;quot;.&lt;br/&gt;&#10;Hiili alkuaineella on kolme allotrooppista muotoa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2016-08-29T14:03:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4.2 YHDISTEET</title>
<id>https://peda.net/id/52bebb0a6dd</id>
<updated>2017-11-08T14:20:29+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-1/4aojks/4-2-yhdisteet#top" />
<content type="html">Yhdisteessä on vähintään kahta erilaista alkuainetta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;IONIYHDISTEET&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ioniyhdiste voi muodostua positiivisesta metalli-ionista ja negatiivisesta epämetalli-ionista.&lt;br/&gt;&#10;Erimerkkisien ionien välille muodostuu IONISIDOS (sähköinen vetovoima).&lt;br/&gt;&#10;Ionihilassa ionit ovat säännöllisessä rakenteessa&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kiinteässä olomuodossa ioniyhdisteet eivät johda sähköä. &lt;br/&gt;&#10;Sula tai veteen liuennut ioniyhdiste johtaa sähköä.&lt;br/&gt;&#10;Ioniyhdisteen voi muodostaa myös moniatominen ioni, esim. NH&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt; &lt;sup&gt;+&lt;/sup&gt;., katso MAOL.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ioniyhdisteen kaava muodostetaan niin, että ionien kappalemäärät ovat mahdollisimman pieniä kokonaislukuja sekä muodostunut yhdiste on neutraali, oppikirja sivu 109.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;MOLEKYYLIYHDISTEET&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Epämetalliatomit muodostavat keskenään molekyyliyhdisteitä, atomien välille muodostuu kovalenttinen sidos (yksinäiset elektronit muodostavat pareja).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;ELEKTRONEGATIIVISUUS on atomin kyky vetää sidoksessa olevia elektroneja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;POOLISESSA kovalenttisessa sidoksessa atomeilla on erilainen el.neg.&lt;br/&gt;&#10;Atomit saavat osittaisvarauksen. Atomi, jolla on suurempi el.neg. saa negatiivisen osittaisvarauksen toinen saa positiivisen.&lt;br/&gt;&#10;POOLITTOMASSA kovalenttisessa sidoksessa atomeilla on lähes sama el.neg.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;POOLISESSA MOLEKYYLISSÄ on pooliset sidokset ja epäsymmetrinen rakenne.&lt;br/&gt;&#10;POOLITTOMASSA MOLEKYYLISSÄ on joko &lt;br/&gt;&#10;poolisia sidoksia ja symmetrinen rakenne tai &lt;br/&gt;&#10;kaikki sidokset ovat poolittomia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2016-08-29T14:04:14+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4.3 MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET SELITTÄVÄT AINEEN OMINAISIUKSIA</title>
<id>https://peda.net/id/6c81cea66dd</id>
<updated>2016-09-19T09:57:53+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-1/4aojks/4mvssao#top" />
<content type="html">DISPERSIOVOIMAT&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Poolittomien molekyylien välillä.&lt;br/&gt;&#10;Molekyylit ovat hetkellisesti poolisia, dipoleja.&lt;br/&gt;&#10;Esim. jalokaasut, metaani, hiilidioksidi, kaksiatomiset alkuainemolekyylir&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Alhaiset sulamis- ja kiehumispisteet, huoneenlämmössä kaasuja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;DIPOLI-DIPOLISIDOKSET&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Poolinen molekyyli on DIPOLI.&lt;br/&gt;&#10;Poolisten molekyylien välillä.&lt;br/&gt;&#10;Esim. Vetykloridi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;VETYSIDOS&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Poolisten molekyylien välillä, kun yhdisteessä on H-atomi kiinnittyneenä joko fluoriin, typpeen tai happeen F, N, O).&lt;br/&gt;&#10;Korkeimmat kiehumis- ja sulamispisteet molekyyliyhdisteillä.&lt;br/&gt;&#10;Esim. H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O, NH&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;, HF.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2016-08-29T14:04:58+03:00</published>
</entry>


</feed>