https://peda.net/id/355485204e8 2016-07-20T18:04:08+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/76e2d5b44e8 2016-07-20T18:06:43+03:00 <ul> <ul> <li><span>Rehevöityminen</span></li> <ul> <li><span>Ravinteiden (typpi ja fosfori) lisääntymisestä johtuva tuottajien perustuotannon lisääntyminen</span></li> <li><span>Kasvua rajoittaa minimitekijä, talvella valo, kesällä usein typpi</span></li> <li><span>Laji- ja yksilömäärä kasvavat</span></li> <li><span>Levien ja syanobakteerien määrä kasvaa</span></li> <li><span>Veden samentuminen ja paha haju, limoittuminen</span></li> <li><span>Lajisto muuttuu</span></li> <li><span>Happikato -&gt; kalakuolemat, sisäinen kuormitus</span></li> </ul> <li><span>Maatalous: </span></li> <ul> <li><span>Tärkein kuormittaja Suomessa</span></li> <li><span>Lannoitteet -&gt; valumavesien mukana vesistöihin</span></li> <li><span>Luomuviljelyssä käytetään typen sidontaan kykeneviä kasveja</span></li> <li><span>Lannoitussuunnittelu tärkeää</span></li> <li><span>Suojavyöhyke pellon ja vesistön väliin, laidunnus poistaa myös ravinteita</span></li> <li><span>Kosteikot sitovat ravinteita ja niiden perustamiseen saa tukea</span></li> </ul> <li><span>Metsätalous: </span></li> <ul> <li><span>Kasvillisuus sitoo ravinteita, metsätaloustoimet päästävät ne vesistöihin</span></li> <li><span>Soiden ojituksilla pitkäaikaisia vaikutuksia, jonkin verran ennallistamisia</span></li> <li><span>Suojavyöhykkeet</span></li> </ul> <li><span>Jätevedet</span></li> <ul> <li><span>Suurin osa suomalaisista kunnallisessa viemäriverkossa -&gt; jätevedenpuhdistamot toimivat hyvin, mutta typessä edelleen haastetta =yhdyskuntajäte</span></li> <li><span>Haja-asutusalueella jätevedet on puhdistettava, mutta kuinka hyvin?</span></li> <li><span>Jätevesiasetus...</span></li> </ul> <li><span>Teollisuus</span></li> <ul> <li><span>Teollisuuden jätevedet kerätään ja puhdistetaan, kuormitus on pienentynyt huomattavasti</span></li> </ul> <li><span>Muita pieniä kuormittajia: kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto, fossiiliset polttoaineet</span></li> <li><span>Sisävedet:</span></li> <ul> <li><span>Suomen järvet matalia ja vesi vaihtuu hitaasti -&gt; rehevöityvät helposti</span></li> <li><span>Järvien kerrostuneisuus lisää happikadon vaaraa</span></li> <li><span>Teollisuuden ja yhdyskuntien päästöt vähentyneet verrattuna 80-lukuun</span></li> <li><span>Tavoite, että kaikkien vesistöjen tila olisi vähintään hyvä, ei ole täyttynyt</span></li> <li><span>Rantakasvillisuus runsastuu</span></li> <li><span>Kelluslehtiset kasvit hyötyvät, uposlehtiset ja pohjalehtiset kärsivät sameasta vedestä</span></li> <li><span>Särkikalat voittajia, arvokalat häviäjiä</span></li> <li><span>Vaikuttaa myös linnustoon</span></li> </ul> <li><span>Itämeri</span></li> <ul> <li><span>Matala, suuri valuma-alue, vesi vaihtuu harvoin, kerrostuneisuus -&gt; rehevöitymiselle altis</span></li> <li><span>Rannikolla paljon asutusta, voimakasta teollisuutta ja tehokasta maataloutta, tiheä liikenneverkko</span></li> <li><span>Puolasta tulee suurin määrä kuormituksesta, mutta Suomi ja Ruotsi ovat väestöön suhteutettuna hyvin merkittäviä kuormittajia.</span></li> <li><span>Tilanne on viime vuosina parantunut, pistepäästöihin on vaikutettu</span></li> <li><span>Maatalouden päästöjä edelleen vaikea hallita.</span></li> <li><span>Eliöstö muuttunut</span></li> <li><span>Rakkolevä on avainlaji, se on vähentynyt</span></li> <li><span>Syanobakteeriesiintymät</span></li> </ul> <li><span>Kunnostustoimet:</span></li> <ul> <li><span>Biomassan poistaminen: vesikasvien poisto ja hoitokalastus</span></li> <li><span>Petokalojen istutus</span></li> <li><span>Pohjan ruoppaus</span></li> <li><span>Ilmastus</span></li> </ul> <li><span>Ilmastonmuutos -&gt; sadanta lisääntyy -&gt; virtaamahuiput leutoina talvina -&gt; kasvillisuuspeite ei talvella suojele</span></li> </ul> </ul> 2016-07-20T18:05:58+03:00