https://peda.net/id/350800324ff 2020-02-15T16:37:47+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/673bf792b02 2026-03-26T10:15:42+02:00 <br/> <b><a href="https://www.youtube.com/watch?v=URUJD5NEXC8" rel="nofollow ugc noopener">Video aitotumaisen ja esitumaisen solun rakenteesta</a></b><br/> <b><a href="https://www.youtube.com/watch?v=033kFkIjpo0&amp;amp=&amp;index=7&amp;amp=&amp;list=PL5DD971A12FB5E527" rel="nofollow ugc noopener">Video: Esitumaisen solun rakenne tarkasti</a></b><br/> <b><a href="https://www.youtube.com/watch?v=aBQ7rC30uE8&amp;amp=&amp;index=8&amp;amp=&amp;list=PL5DD971A12FB5E527" rel="nofollow ugc noopener">Video: Aitotumaisen solun rakenne tarkasti</a></b><br/> <b><a href="https://www.thinglink.com/scene/864465995782160384" rel="nofollow ugc noopener">Kuva sienisolun rakenteesta</a><br/> </b><em>/ Videot ovat ulkoisiin palveluihin ja niissä saattaa olla saavutettavuuden esteitä</em><br/> <br/> Kaikki eliöt koostuvat yhdestä tai useammasta solusta eli<b> solu on kaikkia eliöitä yhdistävä piirre</b>. Eri eliökuntiin kuuluvilla eliöillä on kuitenkin erilainen solurakenne. Opetellessasi solun rakennetta keskity seuraaviin asioihin:<br/> <br/> <strong class="editor red"><b>Mitä yhteisiä rakenneosia on kaikissa soluissa?</b></strong><br/> <ul> <li>Kaikkia soluja ympäröi <b>kahdesta fosfolipidikerroksesta muodostuva solukalvo.</b></li> <li>Kaikissa soluissa solun sisällä on <b>solulimaa</b>.</li> <li>Kaikki solut valmistavat proteiineja <b>ribosomeissa</b>.</li> <li>Kaikissa soluissa on<b> perimä</b> eli ainakin yksi<b> DNA:sta koostuva</b> kromosomi.<b></b></li> </ul> <strong class="editor red"><b>Miten esitumaiset (prokaryootit) ja aitotumaiset (eukaryootit) solut eroavat toisistaan?</b></strong><br/> <b></b> <ul> <li><span><b>Esitumaiset solut ovat hyvin pieniä kooltaan ja niillä ei ole tumaa.</b> </span></li> <li><span>Esitumallisiin eliöihin kuuluvat <strong>bakteerit</strong> ja <strong>arkeonit</strong>. </span></li> <li><span>Arkeoni- ja bakteerisolussa on seuraavat osat:<b> yksi rengasmainen</b> <b>kromosomi, solulima, ribosomeja, solukalvo, soluseinä, kapseli ja voi olla tarttumakarvoja ja siima.</b> </span></li> <li><span>Bakteereilla on rengasmaisen pääkromosomin lisäksi solussaan pieniä dna-renkaita: <b>plasmideja</b>. Aerobeilla<b> bakteereilla</b> on solukalvon yhteydessä <b>soluhengityskalvostoa</b> ja valon avulla yhteyttävillä bakteereilla<b> yhteyttämiskalvostoa.</b> </span><span>Arkeonien energia-aineenvaihdunta on hyvin monimuotoista ja tapahtuu kalvoistoissa, mutta kalvostojen paikasta ei löytynyt varmaa tietoa.</span></li> </ul> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/solu-bi2-ja-bi5/srsjnt/sjseeev/ebakteeri-png#top" title="ebakteeri.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/solu-bi2-ja-bi5/srsjnt/sjseeev/ebakteeri-png:file/photo/fb4e4c440a901677387e39fa05446903a001eb3b/ebakteeri.PNG" alt="" title="ebakteeri.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a> <br/> <em><span>wikimedia commons / bakteerin rakenne:<br/> </span></em>Pilus/ tarttumakarva, Flagellum/siima, Capsule/ kapseli, CellWALL/ soluseinä, <br/> Plasma membrane/ solukalvo, cytoplasm/ solulima, ribosome/ ribosomi. <br/> Aerobeilla bakteereilla on lisäksi solukalvon yhteydessä soluhengityskalvostoa <br/> ja yhteyttävillä bakteereilla yhteyttämiskalvostoa.<br/> <br/> <ul> <li><span><b>Aitotumaiset solut ovat kooltaan paljon suurempia</b> kuin esitumallisten eliöiden solut. <b>Niiden perintötekijät sijaitsevat tumakotelon sisällä tumassa </b>ja lisäksi soluissa on paljon erilaisia kalvon ympäröimiä soluelimiä. <b>Aitotumaisia soluja ovat kasvi-, eläin-, ja sienisolut sekä alkueliöiden kuntaan kuuluvien eliöiden solut. </b> Aitotumallisissa soluissa on siis kaikille soluille yhteisten rakenneosien lisäksi seuraavat <b>soluelimet</b>:</span> <ul> <li><span><b>Tuma, jonka osia ovat tumakotelo, tumajyvänen ja tumahuokoset.</b></span></li> <li><b>Golgin laite</b></li> <li><span><b>Solulimakalvosto: Solulimakalvostoa kutsutaan myös endoplasmiseksi kalvostoksi. Siinä voidaan erottaa kaksi osaa: karkea solulimakalvosto (RER, <em>rough endoplasmic reticulum</em>) ja sileä solulimakalvosto (SER, <em>smooth endoplasmic reticulum</em>).</b></span></li> <li><span><b>Mitokondrioita (Poikkeuksiakin on esimerkiksi alkoholikäymiseen jalostetuissa hiivasoluissa ei ole mitokondrioita)</b></span></li> <li><span><b>Solun tukiranka: ohuemmat mikrofilamentit ja paksummat mikrotubulukset</b></span></li> <li><span><b>Peroksisomeja</b></span><b></b></li> </ul> </li> </ul> <b></b><strong class="editor red"><b>Mitä ominaispiirteitä on kasvisoluissa?</b></strong><br/> <ul> <li><span>Kasvisoluille ominaisia soluelimiä ovat: </span> <ul> <li><span><strong>selluloosasta koostuva soluseinä</strong></span></li> <li><strong>V</strong><strong>iherhiukkaset, jotka </strong>sisältävät <strong>lehtivihreää eli klorofylliä</strong>, jonka avulla tapahtuu <strong>fotosynteesi. Viherlevien solut ovat hyvin samanlaisia kuin kasvisolut ja sisältävät viherhiukkasia.</strong></li> <li><span><strong>Solunesterakkula <b>eli vakuoli </b></strong></span>on tyypillinen kasvisolujen rakenneosa, mutta niitä on myös sienisoluissa.</li> </ul> </li> </ul> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/solu-bi2-ja-bi5/srsjnt/sjseeev/aakasvisolu-png#top" title="aakasvisolu.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/solu-bi2-ja-bi5/srsjnt/sjseeev/aakasvisolu-png:file/photo/0c76688ec9a26646eb68eac18e8b9d5bbf04c98f/aakasvisolu.PNG" alt="" title="aakasvisolu.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>wikimedia common / Ville Koistinen / Kasvisolun rakenne</em><br/> <br/> <strong class="editor red"><span><b>Mitä ominaispiirteitä on eläinsoluissa?</b> <span class="editor underline"><br/> </span></span></strong> <ul> <li><span><b>Eläinsolut ovat ainoita soluja, joissa ei ole soluseinää</b>. Eläinsoluista muodostuvat siis kaikki eläimet ja alkueläimet.</span></li> <li><span><b>Lysosomit</b> ovat yleensä vain eläinsoluissa, mutta niitä voi olla myös sienisoluissa. </span></li> <li><span>Solunjakautumiseen liittyvät<b> keskusjyväset (sentriolit)</b> ovat eläin- ja sienisoluille tyypillisiä rakenteita.</span></li> </ul> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/solu-bi2-ja-bi5/srsjnt/sjseeev/aaael%C3%A4insolu-png#top" title="aaaeläinsolu.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/solu-bi2-ja-bi5/srsjnt/sjseeev/aaael%C3%A4insolu-png:file/photo/f22073b1a02e75cc1627f84740f0c126047b2ef7/aaael%C3%A4insolu.PNG" alt="" title="aaaeläinsolu.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Wikimedia commons / eläinsolun rakenne</em><br/> <b></b><br/> <b></b><br/> <strong class="editor red"><b>Mitä ominaispiirteitä on sienisoluissa? </b></strong><br/> <ul> <li><span><b>Kitiinistä koostuva soluseinä</b>.</span></li> <li><span>Sienisolussa voi olla useita tumia ja <b>sienisolut muodostavat peräkkäisten solujen ketjua, jota kutsutaan sienirihmaksi eli hyyfiksi. </b></span></li> <li><span><b>Hiivasienillä on solussaan pieniä dna-renkaita eli plasmideja.</b></span><b></b></li> </ul> <b>Valmistaudu vertailemaan eri kuntien solurakenteita keskenään. </b>Muista tällöin kertoa erojen lisäksi, mitä samaa näissä soluissa on. Solujen rakennetta opiskellessa kannattaa katsoa omassa lukiossa käytetyn oppikirjan lisäksi muistakin lähteistä solujen kuvia, sillä soluelimet eivät ole aina tietyn värisiä tai muotoisia. Lisäksi jokaisen soluelimen tehtävä täytyy osata selittää. <br/> <br/> Lisätietoa: Mitkä soluelimet ovat kaksoiskalvollisia ja mitkä yksöiskalvollisia?<br/> <ul> <li>Solukalvo, tumakotelo, mitokondrioiden, viherhiukkasten kalvot ovat kaksoiskalvoja. Solulimakalvoston koostumus vaihtelee eri alueilla.</li> <li>Golgin laite, rakkulaliikentaan rakkulat (vesikkelit), lysosomit ja peroksisomit ovat yksöiskalvollisia.</li> </ul> <br/> <br/> <b>syksy 2015 t.1 Eläinsolun rakenne</b><br/> <b><a href="https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_s15.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_s15.pdf</a></b><br/> <b>YTL:n hyvän vastauksen piirteet (syksy 2015)</b><br/> <b><a href="https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2015_S/2015_S_BI.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2015_S/2015_S_BI.pdf</a></b><br/> <br/> <b>kevät 2007 t. 2 Kasvisolun rakenne</b><br/> <b><a href="https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_kevat_2007_1.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_kevat_2007_1.pdf</a></b> 2018-09-04T13:00:50+03:00 https://peda.net/id/96a80304d72 2020-02-27T19:23:22+02:00 <p><strong>Tarkennus lysosomien ja peroksisomien rakenteesta ja tehtävistä:</strong></p> <p><strong>LYSOSOMIT </strong>ovat pieniä yksinkertaisen kalvon muodostamia rakkuloita, joita löytyy<b> eläin- ja sienisoluista</b>. Lysosomit sisältävät erilaisia hiilihydraatteja, proteiineja ja nukleiinihappoja pilkkovia entsyymejä. Ihmisessä lysosomeja on paljon etenkin valkosoluissa.<strong>Lysosomit tuhoavat samalla tavoin myös solun omia kuluneita ja vaurioituneita soluelimiä, jotka eivät enää toimi</strong>.  <strong>Lysosomin entsyymit vaativat alhaisen pH:n, ja lysosomeiden sisältö onkin hapan, pH ~ 5.</strong></p> <p><b>PEROKSISOMIT </b>ovat pieniä yksinkertaisen kalvon muodostamia rakkuloita, jotka sisältävät hapettavia entsyymejä. Peroksisomit hapettavat rasvahappoja (esim. virtsahappoa, joten ihmisellä on maksan soluissa runsaasti peroksisomeja) lopputuotteenaan elävälle solulle myrkyllistä vetyperoksidia. Peroksisomissa on kuitenkin katalaasientsyymiä, joka neutralisoi vetyperoksidin hajoittamalla sitä hapeksi ja vedeksi. <strong>Kuvissa peroksisomien sisällä on usein kidemuodostumia, mutta oikeasti peroksisomia ei voi erottaa lysosomista pelkän ulkonäön perusteella.<span class="editor underline"> Peroksisomeja on</span></strong><b><span class="editor underline"> lähes kaikissa aitotumallisissa soluissa.</span> </b>Niiden pH on yleensä lähellä neutraalia (7).</p> 2017-01-10T13:26:11+02:00