https://peda.net/id/341802a517f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/341997f517f 2018-08-13T10:43:32+03:00 <span>Alkyynit muodostuvat hiilestä ja vedystä. </span><br/> <br/> <span>Alkyynit sisältävät aina vähintään yhden kolmoissidoksen.</span><br/> <br/> <span>Käytetään yleisesti muovien raaka-aineena. Etyyniä eli asetyleeniä käytetään hitsauskaasuna. </span> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/342eabb617f 2017-07-03T11:47:07+03:00 <p><span>Alkyyni on hiilivety, joka rakentuu vain hiilestä ja vedystä ja jossa on vähintään yksi</span><span><b> kolmoissidos</b> hiiliatomien välillä. Kolmoissidoksen perusteella alkyyni luokitellaan <b>tyydyttymättömäksi</b> <b>yhdisteeksi</b>. Kolmoissidos myös jäykistää molekyylin rakennetta siltä kodin missä sidos sijaitsee, eivätkä hiiliatomit tai niihin liittyneet vetyatomit voi vaihtaa paikkaa niin helposti kuin yksinkertaisen sidoksen kohdalla. Myös alkyynit voivat olla <b>suorakejuisia</b>, <b>haaroittuneita</b> ja <b>rengasrakenteisia</b>.<br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/alkyynit/alkyynit-jpg#top" title="alkyynit.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/alkyynit/alkyynit-jpg:file/photo/c79f244edef6b0a1aa8d91d7dabba89d5cd71517/alkyynit.jpg" alt="" title="Myös alkyynit voivat olla suorakejuisia, haaroittuneita ja rengasrakenteisia." class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <br/> </span><span class="right"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/alkyynit/propyne-jpg#top" title="propyne.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/alkyynit/propyne-jpg:file/photo/caab4d69ec17eb079b515606530666ad868998f3/propyne.jpg" alt="" title="Propyynissa on kolme hiiltä ja yksi kolmoissidos." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Alkyynit nimetään hiilirungon perusteella. Nimen etuliite muodostetaan hiiliatomien lukumäärän mukaan, ja nimen loppuosa on <strong>-yyni</strong>. Esimerkiksi propyynissa etuliite prop- tarkoittaa, että hiilirunko on kolmen hiilen pituinen, ja nimen pääte -yyni sitä, että hiiliatomien välillä on yksi kolminkertainen sidos. <br/> <br/> Propyynissa ensimmäinen hiiliatomi muodostaa kolminkertaisen sidoksen keskimmäisen hiiliatomin kanssa ja yhden yksinkertaisen sidoksen vetyatomien kanssa. Keskimmäinen hiiliatomi on liittynyt ensimmäiseen hiileen kolminkertaisella sidoksella ja kolmanteen hiileen yksinkertaisella sidoksella. Keskimmäiseen hiileen ei liity yhtään vetyä, koska hiiliatomi on jo muodostanut suurimman mahdollisen määrän eli neljä sidosta hiiliatomien kesken. Kolmas hiili on liittynyt keskimmäiseen hiileen yksinkertaisella sidoksella ja muodostanut kolme sidosta vetyatomien kanssa.</p> <p><br/> <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/c34oiruNClk?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <br/> <br/> Huomaa, että kun yksinkertaisen sidoksen tilalla on kolmoissidos, niin sidokset vievät paikan neljältä vedyltä. Alkyynimolekyylillä on siis kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavalla alkeenilla ja neljä vetyatomia vähemmän kuin vastaavalla alkaanilla. Esimerkkinä sarja etaani (C₂H₆), eteeni (C₂H₄) ja etyyni (C₂H₂).<br/> <br/> <a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/alkyynit/vertailu-jpg2#top" title="vertailu.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/alkyynit/vertailu-jpg2:file/photo/7c1f631f0c0abc45f4619fd848011e0ed36521bb/vertailu.jpg" alt="" title="Hiilivetyjen vetymäärien vertailu." class="inline" loading="lazy"/></a></p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/3431aa3817f 2017-04-26T13:05:02+03:00 <table class="eoppi-table"><caption>Alkyynejä</caption> <tbody> <tr><th>Yhdiste</th><th>Rakennekaava</th><th>Molekyylimalli</th></tr> <tr> <td><b>etyyni</b><br/> <span>C₂<span>H</span>₂<br/> </span></td> <td><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/kka/c2h2-jpg2#top" title="C2H2.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/kka/c2h2-jpg2:file/photo/d72a0a64219a400adce769293c779b61168ab05c/C2H2.jpg" alt="" title="C2H2" class="inline" loading="lazy"/></a></td> <td><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/kka/ethyne-jpg#top" title="ethyne.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/kka/ethyne-jpg:file/photo/a9353726c675fb8762f76838fc1e3cd2fe118292/ethyne.jpg" alt="" title="Etyyni" class="inline" loading="lazy"/></a></td> </tr> <tr> <td><b>propyyni</b><br/> <span>C₃H₄<br/> </span></td> <td><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/kka/c3h4-jpg2#top" title="C3H4.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/kka/c3h4-jpg2:file/photo/2c6b931dab3fa597e72b3c66b34b04e2945faf41/C3H4.jpg" alt="" title="C3H4" class="inline" loading="lazy"/></a></td> <td><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/kka/propyne-table-jpg#top" title="propyne-table.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/kka/propyne-table-jpg:file/photo/6f1358e56f419be222fa6fb4db5a349cd208bee4/propyne-table.jpg" alt="" title="Propyyni" class="inline" loading="lazy"/></a></td> </tr> <tr> <td><b>butyyni</b><br/> <span>C₄H₆<br/> </span></td> <td><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/kka/c4h6-jpg#top" title="C4H6.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/kka/c4h6-jpg:file/photo/5f803be46b1f7b7cf2cff3b9086901deaded667a/C4H6.jpg" alt="" title="C4H6" class="inline" loading="lazy"/></a></td> <td><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/kka/butyne-jpg#top" title="butyne.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/kka/butyne-jpg:file/photo/c1f182c7d7243a8d7c8635a124b6febe4a9f577c/butyne.jpg" alt="" title="Butyyni" class="inline" loading="lazy"/></a></td> </tr> <tr> <td class="footer-cell" colspan="3"><span>Kaikki taulukossa </span><span>esitetyt</span><span> alkyynit ovat kaasuja huoneenlämpötilassa </span><span>(25 </span><span>°C).</span></td> </tr> </tbody> </table> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/3435fd3c17f 2017-07-03T11:47:54+03:00 <span class="right"><a href="https://peda.net/id/34188ea617f" target="_blank"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/etyyni/ethyne-full-jpg:file/photo/dc5a8add419fe9bcd451ff10681f425d4baf1afe/ethyne-full.jpg" alt="" title="Etyyni" class="inline" loading="lazy"/></a></span> <p>Etyyni (C₂H₂) on pienin kolmoissidoksellinen hiilivety. Se on hyvin reaktiivinen, väritön ja hajuton kaasu. <span>Etyynin molekyylikaava void</span><span>aan kirjoittaa myös muodossa CH</span><span>CH</span><span> tai [[$\text{HC}\equiv \text{CH}$]]</span><span>. </span><span>Jälkimmäisessä on merkittynä näkyviin hiiliatomien välinen kolmoissidos. Siitä yhdisteen voi tunnistaa <b>tyydyttymättömäksi</b> <b>yhdisteeksi</b>.<br/> <br/> <br/> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/34188ea617f" target="_blank"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-3d.png"/> <span>Etyyni</span> </a> <br/> <br/> <br/> <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/5lz5uJW8438?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/etyyni/d#top" title="Dmitry-Kalinovsky_shutterstock_119159362-peda.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/oppikirjat/III2/9-alkyynit2/etyyni/d:file/photo/22e94ec578c49e4ce28a8a25a559f73c31d7bf07/Dmitry-Kalinovsky_shutterstock_119159362-peda.jpg" alt="" title="Etyynin palaessa vapautuu hyvin paljon energiaa. Liekillä lämpötila voi nousta jopa 3 000 asteeseen, joten sitä käytetään hitsauskaasuna." class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Etyynin palaessa vapautuu hyvin paljon energiaa. Liekin lämpötila voi nousta jopa 3 000 asteeseen, joten sitä käytetään esimerkiksi hitsauskaasuna.</em><br/> </span></p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/34382d7b17f 2017-07-03T11:48:17+03:00 <div class="eoppi-summary"> <ul> <li><span>Alkyyni on hiilivety, joka rakentuu vain hiilestä ja vedystä ja jossa on vähintään yksi</span><span> kolmoissidos hiiliatomien välillä.</span></li> <li><span>Alkyynit luokitellaan kolmoissidoksen perusteella </span>tyydyttymättömäksi yhdisteeksi<span>.</span></li> <li><span>Etyyni (C₂<span>H</span>₂<span>) on pienin alkyyni.</span></span></li> <li>Etyynin palaessa vapautuu hyvin paljon energiaa, joten sitä käytetään esim. hitsauskaasuna.</li> </ul> </div> 2022-08-09T18:52:48+03:00