https://peda.net/id/336473bc5 2015-09-21T11:37:07+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2f013d04b 2016-01-27T11:10:11+02:00 <b></b><em><b></b></em><em><b></b></em>Itsevaltius:rajaton valta keskittynyt yhdelle henkilölle valtio olen minä päätän lakeja<br/> Merkantilismi:talousoppi, jota monet valtiot toteuttivat Euroopassa 1600-1700 luvuilla <br/> <br/> Parlamentalismi:hallitusjärjestelmä, jossa tulee nauttia parlamentin luottamusta.<br/> Parlamentti:valtion oma hallinto elin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja. Ja he myös hillitsivät hallitsian valtaa ettei hän olisi itsevaltias.<br/> Suomessa Parlamentti on eduskunta johon valitaan joka vuosi 200 henkilöä<br/> <br/> <br/> &quot;pieni jääkausi&quot;:1500 luvun loppu puolella Euroopan ilmasto oli alkanut kylmetä ja se pysyi 1800-luvun puoli väliin asti kylmempänä kuin nykyään ajan janjaksoa kutsutaan pieneksi jää kaudeksi<br/> <br/> <br/> Aurinkokeskeinen maailmankuva: ihmiset ajattelivat että maata ympäröisi taivaan kupu johon kaikki taivaan kappaleet ovat kiinnitetty<br/> <br/> <br/> Painovoimalaki:Newtonin esittämä fysiikan laki joka koski painovoimaa jonka mukaan maan painovoimavetää kappaleita puoleensa.<br/> <br/> <br/> BarokkiEuroopassa 1600-1700 luvuilla vallinnut tyylisuunta jonka piirteitä olivat mm.mahtipontisuus rehevyys ja loisteliaisuus<br/> <br/> <br/> <b>Pahat puolet</b>. Hyvät puolet. <br/> <b>Hän voi päättää että joku tapetaan</b> . Jos pyytää jotain se voi toteutua helpommin <br/> <b>Voi päättää että joku joutuu vankilaan saman tien</b>. Lakien kehittely ei kestäisi kauaa. <b>Hän voi säätää lakeja ja päättää että ne eivät koske häntä.</b> Hän voisi ylentää kenet tahansa tosi nopeasti<br/> <br/> 1600-luvun kaupunkien ongelmia olivat ruuan puute epä siisteys taidit/sairaudet levisivät nopeasti jos tuli tulipalo niin se levisi ja tuhosi koko kaupungin kun talot olivat puusta SÄÄTY JAKO!!!☺<br/> <br/> Tiede kehittyi kun joku keksi jotain ja alkoi kehittelemään sitä kun tiede kehittyi niin itse tekeminen väheni <br/> Barokki kukoisti katollisen kirkon ansiosta se oli koristeellista ja hyvin näkyvä tyylisuunta taide puhutaan tieteen vallankumouksesta Kopemikus Gallilew Newton <br/> <br/> <br/> Auringon keskeinen maan kuva mukaan käsiteltiin että aurinko oli keski piste ja planertatkiertävät sitä 1500 luvulla kopemikus ja gallei todistivat sen mutta kirkko ei hyväksynyt tätä käsitystä<br/> <br/> <br/> Ruhtinaiden ja rikkaiden yllä pitämä tyyli ja taidesuun ta on Italiasta lähtoisin 1300 luvulla ludvik 14 aikana se alkoi kukoistaa katollinen kirkko suosi sitä koska uskon puhdistuksen vasta kostana koska siinä juuri otettiin dingen doggelit ja korut pois seinä kullan väristä<br/> Barokin tunnetuin pia säveliäjohan sebastian Bach<br/> <br/> 1215 manga chartha rajasi kuninkaan valtaa ja siten kuninkaan oli pakko kuunnella myös aatellisten päätöksiä hallitsian valta kehittyi mmtästä johtuen englannissa eri tavoin kuin Ranskassa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 2016-01-15T11:56:01+02:00 https://peda.net/id/8bd8b0ea6 2015-10-02T19:02:06+03:00 Emma Salminen 6b<br/> <br/> <b>Suomen keskiaika alkaa</b><br/> <br/> Keskiajalla Suomi sijaitsi Ortodoksisen ja Katolisen kirkkokuntien rajalla. Katolisen kirkon paavi halusi varmistaa että Suomalaiset uskovat Kristinuskoon ristiretkien avulla. Katoliset tekivät Suomeen kolme ristiretkeä. Ensimmäinen tehtiin Turkuun vuonna 1155 toinen Hämeenlinnaan vuonna 1250 ja kolmas tehtiin Viipuriin vuonna 1293. Heimot olivat Varsinais-suomi, Häme ja Karjala. Pähkinäsaaren rauha päätti ristiretket Suomeen. Saksalaiset kauppiaat kyllästyivät Ruotsin ja Norgovin sotiin.<br/> <a href="https://www.google.fi/search?q=p%C3%A4hkin%C3%A4+saaren+rauhan+raja+kartta&amp;client=firefox-a&amp;rls=org.mozilla:fi:official&amp;channel=fflb&amp;source=lnms&amp;tbm=isch&amp;sa=X&amp;ved=0CAgQ_AUoAmoVChMIgJW8kt6HyAIVCpUsCh01ZgTe&amp;biw=1600&amp;bih=789#channel=fflb&amp;tbm=isch&amp;q=p%C3%A4hkin%C3%A4saaren+rauhan+raja+kartta&amp;imgrc=Al3AJ8Dk-Gn79M%3A" rel="nofollow ugc noopener"><img src="http://www.edu.vantaa.fi/suomi/raja.jpg"/><!--filtered attribute: id="irc_mi"--><!--filtered attribute: style="margin-top: 97px;"--></a><a href="https://www.google.fi/search?q=p%C3%A4hkin%C3%A4+saaren+rauhan+raja+kartta&amp;client=firefox-a&amp;rls=org.mozilla:fi:official&amp;channel=fflb&amp;source=lnms&amp;tbm=isch&amp;sa=X&amp;ved=0CAgQ_AUoAmoVChMIgJW8kt6HyAIVCpUsCh01ZgTe&amp;biw=1600&amp;bih=789#channel=fflb&amp;tbm=isch&amp;q=p%C3%A4hkin%C3%A4saaren+rauhan+raja+kartta&amp;imgrc=Al3AJ8Dk-Gn79M%3A" rel="nofollow ugc noopener">https://www.google.fi/search?q=p%C3%A4hkin%C3%A4+saaren+rauhan+raja+kartta&amp;client=firefox-a&amp;rls=org.mozilla:fi:official&amp;channel=fflb&amp;source=lnms&amp;tbm=isch&amp;sa=X&amp;ved=0CAgQ_AUoAmoVChMIgJW8kt6HyAIVCpUsCh01ZgTe&amp;biw=1600&amp;bih=789#channel=fflb&amp;tbm=isch&amp;q=p%C3%A4hkin%C3%A4saaren+rauhan+raja+kartta&amp;imgrc=Al3AJ8Dk-Gn79M%3A</a><br/> <br/> <br/> <b>Linnoja Itämaan suojaksi</b><br/> <br/> Suomeen rakennettujen linnojen tarkoitus oli suojella Ruotsin valtakunnan itäistä osaa. Suomen ensimmäinen linna oli Turun linna ja sen jälkeen rakennettiin Hämeenlinna, Viipurin linna, Olavinlinna Kuusiston linna, Kastelholman linna ja Raaseporin linna. Suomessa ei Säilynyt Oulun linna, Kastelholman linna ja liinmaan linna.<br/> <br/> Turun linna oli muiden keskiaikaisten linnojen mukaan sotilaalliseen käyttöön tarkoitetturakennus. Linnassa palveli linnanpäällikön tai Ruotsin kuninkaan käskynhaltiajan alaisuudessa varuskunta.Turun linnaa laajennettiin 1300-ja 1400-luvullauseissa eri rakennusvaiheessa. Turun linnan ohella aloitettiin myös Hämeenlinna, Viipurinlinna ja Raaseporinlinna sekäm yöhemmin Olavinlinna. <br/> <a href="http://www.turunlinna.fi/keskiaika.html" rel="nofollow ugc noopener">http://www.turunlinna.fi/keskiaika.html</a><br/> <img src="http://designer2.kotisivut.com/files/69/Image/turunlinna.jpg"/><!--filtered attribute: id="irc_mi"--><!--filtered attribute: style="margin-top: 135px;"--><em>Turun linna</em><br/> <br/> <a href="https://www.google.fi/search?q=turunlinna&amp;client=firefox-a&amp;rls=org.mozilla:fi:official&amp;channel=fflb&amp;source=lnms&amp;tbm=isch&amp;sa=X&amp;ved=0CAcQ_AUoAWoVChMIx43m9OGHyAIVSA0sCh2TKgLk&amp;biw=1600&amp;bih=789#imgrc=e9NWhhbpEWAr3M%3A" rel="nofollow ugc noopener">https://www.google.fi/search?q=turunlinna&amp;client=firefox-a&amp;rls=org.mozilla:fi:official&amp;channel=fflb&amp;source=lnms&amp;tbm=isch&amp;sa=X&amp;ved=0CAcQ_AUoAWoVChMIx43m9OGHyAIVSA0sCh2TKgLk&amp;biw=1600&amp;bih=789#imgrc=e9NWhhbpEWAr3M%3A</a><br/> <br/> <b>Pohjoismaat aloittavat</b> <b>yhteistyön</b><br/> <br/> Pohjolan valtiot yhdistivät voimansa kun kuningatar Margareetta nousi Tanskan ja Norjan hallitsiaksi. Tanskan, Norjan ja Ruotsin liitto vahvistettiin kalmarissa vuonna 1397 ja näin Kalmarin unioni alkoi. 1430-luvulla yhtenäisyys alkoi rakoilla. Ruotsin ja Tanskan välille syntyi riitoja niiden vaatimista sodista ja niiden vaatimista korkeista veroista. Kalmarin unioni loppui Tukholman verilöylyyn vuonna 1520 silloin kun Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin kuninkaaksi. <br/> EXTRA:Kalmarin unionin lipusta ei ole säilynyt yhtään kuvaa eikä yksikään lippu ole säilynyt nykypäivään. <br/> Ainut kirjallinen todiste on kuningas Eerikin kirje vuodelta 1430, jossa hän käskee Vadstenan ja Kalmarin pappeja käyttämään vaatteissaan &quot;valtakuntien lippua&quot;, joka on punainen risti keltaisella pohjalla. <br/> Kussakin maassa käytettiin unionilipun rinnalla oman maan lippua.<img src="http://www.katajala.net/keskiaika/images/kalmar.JPG"/><!--filtered attribute: align="left"--><br/> <br/> <b><br/> <br/> <br/> Maanviljely keskiajalla</b><br/> <br/> Kylät ja pellot yhdistettiin aidattiin ja jaettin kapesiin pelto suikaleisiin eli sarkoihin. Jokainen viljeliä sai pellosta yhtä suuren osan hoidettavaksi. Töitä tehtiin koko kylän voimin, sillä kapeita pelto suikaleita oli turha hoitaa yksin. Maa oli vähä ravinteista jonka takia peltoja vuoroviljeltiin. Pelto sai vuorovuosina kasvaa ja olla kesantona. Kaskeamalla saatiin uutta maata viljeltäväksi. Kun talonpoika teki tarpeeksi työtä kuninkaalle hän sai palkaksi läänin. Keskiajan ihmiset asuivat savupirtissä niissä ei ollut savupiippua. Talot oli rakennettu hirsistä. Nurkassa oli suuri kivistä rakennettu uuni. <br/> <br/> <b>Kirkot ja luostarit auttoivat ihmisiä</b><br/> <br/> Pyhä Birgitta syntyi 1302 luvulla ja kuoli 23.7.1373. 1300 lukua on kutsuttu Pyhän Birgitan vuosi sadaksi. Katollisen kirkon paavi julisti hänet pyhimykseksi 7.10.1391. <a href="http://edu.turku.fi/tiimalasi/birgitta.html" rel="nofollow ugc noopener">http://edu.turku.fi/tiimalasi/birgitta.html</a><br/> Suurin osa keskiaikaisista kirkoista oli kivi kirkkoja joiden yleisin rakennusaine oli graniitti. Niiden kautta kerrottii ja opetettiin kirkosta ja sen historiasta. <a href="http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/l/church_l_fi.html" rel="nofollow ugc noopener">http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/l/church_l_fi.html</a><br/> Luostari on paikka jonne ihmiset voivat mennä ja keskittyä uskonnolliseen elämään.<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luostari" rel="nofollow ugc noopener">https://fi.wikipedia.org/wiki/Luostari</a><br/> <span><br/> EXTRA:Pyhän Mikaelin kirkko on rakennettu vuonna 1468. Se edustaa myöhäisgotiikkaa. Kirkko on vaurioitunut tulipaloissa ja korjattu moneen kertaan myöhemmin. Seinämaalaukset ovat peräisin vuodelta 1483 ja saarnatuoli on 1600-luvun keskivaiheilta. Nykyinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1883 korvaten aikaisemman vuosilta 1848-1849 peräisin olleen ja vuonna 1880 tulipalossa tuhoutuneen tapulin. </span><a href="http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/l/church_l_fi.html" rel="nofollow ugc noopener">http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/l/church_l_fi.html</a><br/> <br/> <span class="palsta_lihava"><b>Porvareita ja Mestareita</b><br/> <br/> <img src="http://www.kolumbus.fi/jouko.piho/Suur-Suomen_kartta.png"/><!--filtered attribute: id="irc_mi"--><!--filtered attribute: style="margin-top: 100px;"--><a href="https://wwŧw.google.fi/search?q=keskiaikainen+suomi&amp;client=firefox-a&amp;rls=org.mozilla:fi:official&amp;channel=fflb&amp;source=lnms&amp;tbm=isch&amp;sa=X&amp;ved=0CAcQ_AUoAWoVChMIqM_SpLOjyAIVh4osCh1KRg6u&amp;biw=1600&amp;bih=789#channel=fflb&amp;tbm=isch&amp;q=keskiaikainen+suomi+kartta&amp;imgrc=LbfKonumN0mq-M%3A" rel="nofollow ugc noopener">https://wwŧw.google.fi/search?q=keskiaikainen+suomi&amp;client=firefox-a&amp;rls=org.mozilla:fi:official&amp;channel=fflb&amp;source=lnms&amp;tbm=isch&amp;sa=X&amp;ved=0CAcQ_AUoAWoVChMIqM_SpLOjyAIVh4osCh1KRg6u&amp;biw=1600&amp;bih=789#channel=fflb&amp;tbm=isch&amp;q=keskiaikainen+suomi+kartta&amp;imgrc=LbfKonumN0mq-M%3A</a><br/> <br/> Raati on</span> porvareiden valitsema kaupunkien hallintoa johtanut neuvosto<br/> <a href="http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/kasitteet.html" rel="nofollow ugc noopener">http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/kasitteet.html</a><br/> Suomen keskiaikaiset kaupungit olivat : Turku, Viipuri, Porvoo, Rauma, Ulvila ja Naantali.<br/> Kaupungit ovat rakennettu veden ääreen jotta meriteitä voisi käyttää hyödyksi kulkemiseen.<br/> <br/> Keskiluokka eli porvaristo hallitsi 1800-luvulla.Porvareiksi luettiin henkilöt, jotka sijoittuivat ylimystön sekä työväestön ja talonpoikien väliin eivätkä he tehneet ruumiillista työtä elannokseen. Keskiluokan elämää ohjasivat raha, uskonto ja korkea moraali ja aikakauden ihmisihanteena olikin ahkera yrittäjä, joka menestyi omalla työllään.<br/> <br/> Porvarillisen elämänmuodon keskeisenä tavoitteena oli varallisuuden ja sen mukanaan tuoman kunnianarvoisuuden kartuttaminen. Eteen- ja ylöspäin pyrkimisen ohella itsekuri, vaatimattomuus ja säästäväisyys olivat arvostettuja avuja.<br/> <br/> <a href="http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi1/5_aatteiden__teollisuuden_ja_kulttuurin_vallankumous/07_15_porvariston_elamaa_1800_luvulla?C:D=gjlF.exRK&amp;m:selres=gjlF.exRK" rel="nofollow ugc noopener">http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi1/5_aatteiden__teollisuuden_ja_kulttuurin_vallankumous/07_15_porvariston_elamaa_1800_luvulla?C:D=gjlF.exRK&amp;m:selres=gjlF.exRK</a><br/> <br/> Kirja lähteet: <br/> Historian tuulet 2 <br/> Paino vuosi 2015 <br/> <b>Tekijät: </b><a href="http://www.kauppakv.fi/sis/servlets/ProductServlet?action=search&amp;author=Kyllijoki%20Velijussi" rel="nofollow ugc noopener"><span>Kyllijoki Velijussi</span></a><span>, </span><span class="details"><a href="http://www.kauppakv.fi/sis/servlets/ProductServlet?action=search&amp;author=Kyllijoki%20Velijussi" rel="nofollow ugc noopener"><span>Lehtonen Olli</span></a>, <a href="http://www.kauppakv.fi/sis/servlets/ProductServlet?action=search&amp;author=Ouakrim-Soivio%20Najat" rel="nofollow ugc noopener"><span>Ouakrim-Soivio Najat</span></a>, <a href="http://www.kauppakv.fi/sis/servlets/ProductServlet?action=search&amp;author=Uljas%20Merja" rel="nofollow ugc noopener"><span>Uljas Merja</span></a>, <a href="http://www.kauppakv.fi/sis/servlets/ProductServlet?action=search&amp;author=Uronen%20Ari" rel="nofollow ugc noopener"><span>Uronen Ari</span></a>, <a href="http://www.kauppakv.fi/sis/servlets/ProductServlet?action=search&amp;author=Hiekkala%20Ossi" rel="nofollow ugc noopener"><span>Hiekkala Ossi</span></a></span><br/> Historia kertoo 6<br/> painos 4<br/> paino vuosi 2010<br/> <b>Tekijät:</b> Soile Varis, Niko Hurme, Juha Alhainen<br/> <br/> Loput lähteet:<br/> <a href="http://www.juhasinivaara.fi/kirkot/kirkotke.htm" rel="nofollow ugc noopener">http://www.juhasinivaara.fi/kirkot/kirkotke.htm</a><br/> m.ellit.fi/?q/matkailu/kotimaa/suomen-keskiaikaiset-linnat-kartalla<br/> <a href="http://www.katajala.net/keskiaika/historia/kalmarin_unioni.htm" rel="nofollow ugc noopener">http://www.katajala.net/keskiaika/historia/kalmarin_unioni.htm</a><br/> <br/> <br/> 2015-09-21T12:10:04+03:00