Minä kieli- ja viestintäasiantuntijana

diftongiharjoituksia alakouluun

2017-04-02T19:04:57+03:00

Samakirjaimiset diftongit usein sekoittuvat ja vaihtavat paikkaa. Tämän tehtävän avulla on tarkoituksena harjoitella diftongien erottamista kuuntelemalla.

Diftongiharjoituksiin opettaja tai oppilaat tekevät harjoitukseen sopivat diftongilaput. Esimerkiksi uo ja ou, joita oppilaat näyttävät kuulemansa mukaan. Kuulemansa diftongin voi myös vaihtoehtoisesti kirjoittaa vihkoon.

uo vai ou?

vuorotella
loukata
houkuttaa
poukama
tuoli
ruoho
louhinta
liittouma
joukot
kohouma
tuottaja
pääruoka
kouluttaa
jouduttaa
suunvuoro
nuoriso

yö vai öy?

aivotyö
löysentää
yöpöytä
myöhempään
töytäistä
nyökkäys
aamuyö
pyörtyä
hyödytön
töyhtö
hyökätä
möykätä
röykkiö
pyöräily
nöyrästi
lyömätön

ie vai ei?

hiekkainen
säteily
kiehua
voileipä
tärkeillä
urheilu
kiehtova
kierittää
ylpeillä
liehua
uurteinen
hieroa
voiveitsi
jääkiekko
veikata
äskeinen

uo, ou, öy vai yö?
puolikas
höylätä
huoneessa
joukkue
koulussa
höyryssä
huojua
pyörässä
kesäyö
huonosti
toukokuu
soutaja
löylyssä
hyökkäys
löytäjä
juoksija

Diftongeista sanoja

Tämän tehtävän tarkoituksena on muistella ja tunnistaa diftongeja sekä muodistaa diftongeista sanoja. Tämä tehtävä soveltuu oppilaille, joilla diftongit ovat jo jonkin verran hallussa. Diftongit on hyvä kerrata yhteisesti ennen leikin aloittamista.

Opettaja jakaa oppilaat ryhmiin.
Jokaisella ryhmällä on pallo, nalle tms. mikä kiertää oppilaalta oppilaalle.
Oppilas, jolla pallo on sanoo muististaan diftongin esimerkiksi öy ja ojentaa pallon seuraavalle.
Mikäli kirjainyhdistelmä on diftongi, pallon saanut oppilas keksii siitä sanan esimerkiksi löytää.
Mikäli kirjainyhdistelmä ei ole, pallo palaa oppilaalle ja tämä sää koeilla uudestaan.
Mikäli öy diftongista muodostunut sana on oikein, oppilas sanoo uuden ja leiki jatkuu samaan malliin.
Mikäli oppilas muodostaa vääränlaisen sanan esimerkiksi lyödä tai tavuraja on niin ettei sana muodosta diftongia, pallo palaa oppilaalle ja tämä saa kokeilla uudestaan.

Erilaisia tekstejä kielenopetukseen

2017-03-23T12:50:21+02:00

Kuuba
- Adjektiivien tarkastelu,
Lego Chima
-Monilukutaito; mitä kuva kertoo?
Lego City
- Käskymuodon (imperatiivi) tarkastelu, miksi tässä yhteydessä..
Into Kiemura, taikuri
- riimit, runon rakenne: säe yms
Aamulehden otsikot
-otsikon tulisi olla informatiivinen -> klikkiotsikot
Demi
- netiketti, arkikieli, nettikieli, argumentointi
Maa

Kirjallisuutta lapsille

2017-04-02T19:42:55+03:00

Miten saada oppilaat innostumaan lukemisesta?

-Auditiivisuus: Osa oppilaista pitää huomattavasti helpompana lähestyä kirjallisuutta kuuntelemalla.
- Rento paikka vaikka löhöillä ja kuunnella, lukuhetkestä "palkinto"
- Ope tai joku kirjastosta kirjavinkkaajana: kirjavinkkauksessa esitellään yleisölle kirjoja ja lopetetaan kirjaesittely jännittävään tai mielenkiintoiseen kohtaan, jotta kuuntelijat itse lainaisivat kirjan ja lukisivat
sen
-Mieluisia kirjoja luettavaksi, mutta myös kirjoja, joita koko luokka lukee -> yhteisiä keskusteluja/ "lukupiiri" kirjasta
- Myös kirjallisesti luetun kirjan purkaminen
esim valmiilla kysymyksillä ->ohjaavat kohti kokonaista tekstiä
tai ohjeistettu arvostelu
- Draaman tai esitelmän avulla kirjan sisällön/ teeman käsittely
- erityisoppilailla (miksi ei muillakin) välillä mahdollisuus valita äänikirja -> näin oppilas voi innostua kirjoista niin, että alkaa itse lukemaan

Kirjoittaminen

2017-03-14T14:07:40+02:00

Kirjoittaminen ja kieli

2017-03-21T13:21:52+02:00

Kieliopin opettaminen koulussa

Kieliopin opettamisesta koulussa ensimmäisenä ajatuksena minulle syntyi se, että kielioppi on useista oppilaista epämieluisaa, eikä sen tärkeyttä ainakaan vielä alakoulussa välttämättä hahmoteta. Toiseksi sen opettaminen mielekkäästi saattaa olla haastavaa. Oma muistoni kieliopin harjoittelusta alakoulusta perustuu vahvasti sanojen lokerointiin ja kielioppitermien ulkoa opetteluun. Kielioppitehtäviä tehtiin usein tehtävävihkoon, jossa eri lokeroihin piti kirjoittaa esim. talo tai talossa tai taloon tai päättää lause sanan oikealla muodolla. Tehtäväkirjassa saattoi olla myös tekstipätkiä, joihin tuli merkitä virheet, esimerkiksi jos iso alkukirjain tai pilkku puuttui.

http://www.kieliverkosto.fi/article/ei-kielioppia-kieliopin-vuoksi-kuusi-toivetta/

Artikkelin herättämiä ajatuksia:

* Yksittäisestä sirpaletiedosta on kuitenkin entistä selvemmin päästävä eroon.
Vaikka kielitieto sinänsä on arvokasta, sitä täytyy ennen kaikkea ”myydä” koululaisille suunnitellussa hyötypaketissa. -> Samaa mieltä ! Hyviä keinoja "myydä" ja harjoitella kielioppia mielekkäästi kaipaisinkin paljon tulevaisuutta varten.
----> vertailu oli hyvä keino ( ks. artikkeli)
-----> Luokan seinälle voi koota vaikkapa lappusista kielioppikartan: aina uuden asian (esim. sijamuoto: Onko sinulla raha mukana?) käsittelyn yhteydessä tehdään lappu, joka kiinnitetään seinälle. ( artikkelissa esimerkkikuva!)
---> LUKEMINEN! --> uskon oman kirjoitustaitoni tason linkittyvän paljolti lukeneisuuteeni. Alakoulussa kielioppitehtävissä tiesin vastauksen tehtäviin
KOIRA ASUU TALO____, ilman että olisin "ymmärtänyt" sääntöä taustalla tai opetellut kielioppitermejä kovinkaan hyvin.

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/

* Superhyvä, jos pitää esimerkiksi itse tai oppilaan kanssa tarkastaa miten jokin sääntö menikään.
* Muutenkin teorian opetukseen oiva.
* Selkeä sivusto, etsittävä asia löytyy helposti.

Kirjoittamisen opetus ja oppikirjojen tekstit

2017-04-02T17:19:57+03:00

Muistan yllättävän vähän siitä, miten olen oppinut lukemaan ja kirjoittamaan. Muistan osanneeni hieman lukea ja kirjoittaa jo kouluun mennessäni. Esikoulussa opin kirjaimet ja kellon, mutten muista miten niitä harjoiteltiin silloin. Äidinkielen tekstikirjan lisäksi meillä oli samantapainen tehtäväkirja kuin nykyäänkin on käytössä. Etenimme ekalla luokalla kirjain kerrallaan ja sitten sitä toistettiin tehtäväkirjaan ja kirjoitettiin lyhyitä sanoja kuten au-to. Kirjoittamisen opetus jatkui koko alakoulun ajan tehtäväkirjan avulla. Tehtävät vain vaihtuivat kielioppipainotteisiksi. Muistan myös, että meillä oli aina välillä saneluita ja tarinavihkoon kirjoittamista. Opettaja kirjoitti aina lyhyen palautteen tarinasta ja korjasi kielioppivirheet. Palaute saattoi olla esimerkiksi Hyvä! tai Hyvää kuvailua! tai Siistiä tekstiä!.

Luukan mukaan (2004) "perinteinen kirjoittamisen opetus perustuu ajatukseen yksilöllisten kiijoittamistaitojen harjaantumisesta. Opetuksen pääasiallisena tavoitteena on tekstin -siis tietyn tuotoksen- harjoittelu ja sitä kautta kiijoitetun kielimuodon opiskelu". Näin muistelen omankin kirjoittamisen opetuksen olleen.

"Siinä missä perinteinen ainekiijoitus harjaannuttaa oppilaita kirjoitetun kielimuodon hallintaan, korostaa ns. luova kirjoittaminen yksilöllistä itseilmaisua" (Luukka 2004) Luovaa kirjoittamista pääsin harjoittelemaan alakoulussa hyvin vähän. Tarinoiden kirjoittaminen tarinavihkoon oli lähimpänä luovaa kirjoittamista. Luukka (2004) toteaa, että "kirjoittaminen on luova, persoonallinen ja henkilökohtainen prosessi, jossa tärkeintä on itseilmaisu ja omaperäisyys". Tarinavihon kirjoitelmista tarkistettiin aina oikeakielisyys, eikä omaperäisyyteen juurikaan rohkaistu. Usein kirjoittaessa mietin, mitä opettaja toivoisi minun kirjoittavan, eli itseilmaisu ja luovuus oli kuitemkin aika vähäistä kirjoittamisessani.
Kirjoitelmat kirjoitettiin aina äidinkielen tunnin aikana. Mikäli tarina jäi kesken, sen sai kirjoittaa kotona loppuun. Opettaja arvio aina valmiin tuotoksen, eli prosessikirjoittamista ei harjoitettu. Oikeastaan opin vasta yliopistossa prosessikirjoittamisen.

Kirjoittamisen opetuksen tulisi olla monipuolisempaa kuin omana alakouluaikanani ja tähän aion myös pyrkiä. Kirjoittamista voidaan harjoittaa myös muiden oppiaineiden tunneilla, vähentämällä tehtäväkirjaan tekoa ja antamalla oppilaille tehtäviä, kirjoitelmia ja projekteja käsiteltävistä aiheista. Steinerkoulussa oppilaat tekevät itse oppikirjansa. Tätä mallia voisi joissain määrin siirtää tavallisenkin koulun puolelle. Uusi opetussuunnitelma painottaa jatkuvaa arviointia ja itsearviointia, eikä turhaan. Prosessikirjoittamista tulisi harjoitella jo alakoulussa ja palautetta tulisi antaa kirjoitelman eri vaiheissa. Palautteen tulisi myös olla spesifiä. Tarinoita kirjoittuttaessa opettajan tulisi rohkaista luovuuteen ja arvioidessa tarkastella sisältöä kieliopin sijaan. Myös oppilaan henkilökohtainen taso tulisi huomioida arvioidessa.

4. Lue Demomateriaaleja-kohdasta neljä viidesluokkalaisten tekstiä (Autiosaari, Dr
Who ja känni slitheen, Korvatunturi ja Kumma). Lue tekstit. Kirjoita oppilaalle hänen
kirjoitustaitojaan kehittämään pyrkivä palaute ja anna numeroarvio (vaikka ”oikeassa
elämässä” emme numeroita antaisikaan viitosille). Kirjaa molemmat Kieli- ja
viestintäasiantuntijuus-sivustollesi.
5. Lue nämä diat loppuun. Käytä kirjoittamisen arviointia koskevia dioja hyödyksesi
palautetta kirjoittaessasi ja numeroa antaessasi.

ARVIOINTI - Korvatunturi pulassa 5lk
Tarinasi rakenne on oiva, tarina alkoi henkilöiden ja paikan esittelyllä, jonka jälkeen tarinassasi oli vaikka mitä jännittäviä juonenkäänteitä ja kekseliäs loopuratkaisu. Käytit paljon kuvailevaa kieltä ja kirjoitit sadulle ominaiseen tyyliin. Pidin erityisesti kohdasta, jossa kirjoitit, että Joulupukin paja oli niin suuri, ettei sitä voinut nähdä kokonaan yhdellä silmäyksellä. Se oli osuvasti ja hauskasti ilmaistu! Alussa käsialasi oli oikein siistiä, mutta loppua kohti hieman lipsuit. Koita jaksaa kirjoittaa tarkasti loppuun saakka seuraavalla kerralla. Muistit suurimmaksi osaksi pilkkujen kohdat ja yhdyssanat. Hyvä! Tarkasta vielä kuitenkin merkitsemieni kohtien oikein kirjoitus.

arvosana 9 1/2

Loppupohdintaa

2017-04-19T19:29:18+03:00

Koin saavani kurssista paljon ajatuksia ja oppeja tulevaisuuden opettajuuteeni. Tehtävät ja keskustelut olivat oivia ja opin niistä paljon. Asiat käytiin usein niin hyvin demoilla läpi, että koin välillä ettei minulla ole paljoakaan uutta kirjoitettavaa sivustolleni. Koen kuitenkin reflektoineeni sisältöjä ja oppimaani kurssin aikana. Pidin erilaisista materiaaleista, joita jäi luettavaksi itsenäisesti ja koen että ne ovat olleet minulle hyödyllisiä.

Tekstimaailmat

2017-03-14T13:57:32+02:00

Opetussuunnitelmassa tekstilajit jaetaan neljään genreperheeseen: kertoviin, kuvaaviin, ohjaaviin ja kantaa ottaviin ja selittäviin.
Tekstilajien ja niiden alalajien nimeäminen ja rakenteiden analysointi ei ole itseisarvo vaan keino kasvattaa tekstitajuisuutta!

Tekstejä tulkittaessa ja niitä tuotettaessa tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi:

mistä teksti kertoo
mihin tarkoitukseen tekstiä käytetään
missä kunkin tekstin (koulussa, koulun ulkopuolisessa arjessa, mediassa) voisi kohdata
millaiset kielelliset, tekstuaaliset ja monimodaaliset keinot ovat tekstille tyypillisiä ja millaisia merkityksiä ne rakentavat
millaisia keinoja käyttämällä voi laatia tekstin, jolla on toivottu vaikutus.

Huom!

Oppikirjoja tarkastellessa tuli esiin, että harvoin tehtävät vaativat kovin syvällistä ymmärrystä/ pohdintaa.
Tässä kohtaa opettajan vastuulla huomioida tehtäviä päättäessä miten tutkia ja ohjata tulkitsemaan erilaisia tekstilajeja niin, ettei se jää pintapuoliseksi?

Lukustrategioita:

Aiemman tiedon aktivointi
(piirtämällä, sanalistalla, ajatuskartta, parin kanssa keskustelu, luokan yhteinen keskustelu)
Vaikeiden käsitteiden selventäminen
Kysymykset & päätelmät

tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, kirjallisia, kuvallisia, graafisia ja äänellisiä sekä kaikkien näiden sekoituksia. Opetuksen tulisi antaa monipuolisia mahdollisuuksia viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen.
Sosiokulttuurisessa näkemyksessä on pohjimmiltaan kyse siitä, että tekstit ja tekstitaidot ovat sidoksissa tilanteisiin ja yhteisöjen käytänteisiin
Tekstitaidot ja tekstit eivät ole koskaan neutraaleita. Ne sisältävät aina ihmisten arvoja, asenteita ja uskomuksia.
Monimuotoiset tekstitaidot: nykyään tiedon ja kommunikaation välityskanavat ovat yhä monipuolisempia ja niiden hallitsemiseen tarvitaan erilaisia tekstien luku-, kirjoittamis- ja käyttämistaitoja. Uudet viestintävälineet muokkaavat tapaamme käyttää kieltä ja myös kielten rajoja rikotaan helpommin; uusia kielimuotoja syntyy käytettäväksi eri tilanteissa.

Vuorovaikutus ja ryhmätyötaidot

2017-03-14T14:12:06+02:00

Oppilaan tehtävät ja roolit vaihtuvat työskentelyn aikana. Välillä hän on asiantuntija, joka selvittää asiantuntijaryhmässä selitettäväksi annettua tai tullutta tehtävää. Välillä oppilas on opettajan roolissa esittelemässä muille kotiryhmän jäsenille asiantuntijaryhmässä selvitettyjä asioita. Näiden opiskeluun liittyvien tehtävien lisäksi oppilailla voi olla ryhmädynamiikkaan liittyviä rooleja. Tällaisia rooleja voivat olla esimerkiksi ryhmän johtajan rooli, työskentelyn arvioitsijan rooli, kannustajan rooli ja raportoijan rooli. Roolit muuttuvat ja kehittyvät sitä mukaa, kun oppilaat harjaantuvat työskentelemään ryhmässä. Myös yhteistoiminnallisen ryhmätyön sisältö ja toimintatapa vaikuttavat roolein muodostumiseen. Välillä saatetaan tarvita välineiden hakijan ja palauttajan roolia välillä taas tietotekniikan tai jonkin ohjelman käyttäjän roolia. Opettaja voi kutsua luokseen tietyssä roolissa olevat henkilöt esimerkiksi nostamalla kätensä ylös. Tärkeää on vaihdella oppilaiden rooleja. Näin kaikki oppilaat oppivat monipuolisesti ryhmässätoimimisen taitoja.

Roolien mukaiset laput voidaan monistaa oppilaille ja pyytää heitä kiinnittämään ne rintaansa. Myös silloin, kun opiskellaan yhteistoiminnallisen ryhmätyön periaatteita, ryhmän jäsenille voidaan antaa yhteistoiminnalliseen oppimisen periaatteisiin liittyvät roolit.

http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/yto/main.htm
<-- malu aiheinen, mutta sovellettavissa äidinkieleen ja muihin oppiaineisiin.

Äikän OPS ja monilukutaito

2017-02-12T12:06:12+02:00

OPS 2016

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen tehtävä

* Kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä.

* Rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa

* Rohkaista rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäristöissä.

* Tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama, teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit.

* Äidinkielen merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset.

Kielikasvatus

* Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista.

* Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa.

* Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa.

* Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä.

* Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.

Näkökulma äidinkieleen lapsen omasta elämismaailmasta

* Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa, esimerkiksi kirjastoa, elokuvia, teatteria ja museoita. Tarkastellaan mediakulttuurin ilmiöitä ja ikäkaudelle tarkoitettuja sisältöjä ja keskustellaan median roolista oppilaan arjessa.

* Tuotetaan sekä fiktiivisiä että ei-fiktiivisiä monimuotoisia tekstejä omien kokemusten, havaintojen, ajatusten ja mielipiteiden sekä toisten tekstien pohjalta.

Monilukutaito OPS:ssa (Laaja-alaisen osaamisen osataito 4)

* Oppilaita ohjataan kehittämään monilukutaitoaan ja tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaan yhä moninaisempia tekstejä erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä.

* Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tai ilmenevää tietoa. Fiktion, faktan ja mielipiteen tarkastelua ja erottelua harjoitellaan.

* Oppilaita ohjataan havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristöä ja huomaamaan, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja että tavoitteet vaikuttavat siihen, millaisia keinoja teksteissä käytetään.

* Oppilaita kannustetaan monipuolisille tiedon lähteille kuten suullisten, audiovisuaalisten, painettujen ja sähköisten lähteiden sekä haku- ja kirjastopalveluiden käyttöön. Samalla oppilaita ohjataan vertailemaan ja arvioimaan hakemansa tiedon soveltuvuutta.

* Kriittistä lukutaitoa kehitetään oppilaille merkityksellisissä kulttuurisissa yhteyksissä. Kertominen, kuvaaminen, vertailu ja selostaminen sekä erilaiset mediaesitykset ovat tässä vaiheessa ominaisia tiedon esittämisen tapoja. Erilaisten tekstien aktiivinen lukeminen ja tuottaminen koulutyössä ja vapaa-ajalla kehittää monilukutaitoa.

Monilukutaito Luukka 2013

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkinnan ja tuottamisen taitoa, taitoa toimia tekstien kanssa erilaisissa tilanteissa ja erilaisia tehtäviä varten. Se on kykyä hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoja eri muodoissa ja erilaisten välineiden avulla.

Monimodaalisuudella viitataan siihen, että monilukutaitoinen osaa toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisia muotokieliä hyödyntävien tekstien parissa.

Tekstien tuottamisen ja tulkinnan tapaan vaikuttaa myös se, minkä välineen eli median avulla tekstit on tuotettu tai millaisessa ympäristössä niitä käytetään.

Monilukutaitoinen ymmärtää myös tilanteen vaikutuksen lukemisen ja kirjoittamisen käytänteisiin ja osaa valita kuhunkin tilanteeseen sopivan tavan toimia.

Tilanteen lisäksi tekstien kanssa toimimisen käytänteisiin vaikuttaa kulttuuri.