https://peda.net/id/3340f2aecd9 2023-03-28T20:59:05+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/98bea810cd9 2023-03-28T21:01:42+03:00 <b>1. Selitä, mikä on<br/> </b><br/> <b>a) valiokunta</b> <br/> • valmistelee päätöksentekoa eduskunnassa <br/> • laatii mietintöjä täysistuntokäsittelyjä varten <br/> • kukin valiokunta käsittelee tiettyyn hallinnonalaan kuuluvia asioita <br/> • eduskunnassa on 16 erikoisvaliokuntaa ja EU-asioita koordinoiva suuri valiokunta.<br/> <br/> <b>b) eduskuntaryhmä.</b><br/> • Kansanedustajat ovat järjestäytyneet yleensä puolueittain ryhmiksi, jotka hoitavat <br/> käytännön politiikkaa eduskunnassa, esim. ottavat kantaa lakiehdotuksiin.<br/> <br/> <b>2. Miten EU-jäsenyys on vaikuttanut eduskuntaan?<br/> </b><br/> <b>Kielteisesti:</b><br/> • EU-jäsenyys on supistanut eduskunnan lainsäädäntövaltaa. <br/> • EU:n asetukset on otettava vastaan sellaisinaan ja direktiivit on sovitettava <br/> suomalaisiksi laeiksi ilman, että niiden perussisältöä muutetaan. <br/> • Ristiriitatilanteessa EU-säädös menee suomalaisen lain yli<br/> <br/> <b>Myönteisesti:</b> <br/> • Eduskunta käsittelee etukäteen kaikki EU:ssa päätettäväksi tulevat säädökset, <br/> sopimukset ja muut asiat. <br/> • Jokainen eduskunnan valiokunta käsittelee EU-asioita. Täysistunnossa niistä voidaan <br/> keskustella, mutta useimmiten asiat viimeistellään valiokunnissa, varsinkin suuressa <br/> valiokunnassa.<br/> <br/> Syventävät tehtävät<br/> <b>3. Perustele väite: Valiokunnilla on suuri merkitys eduskunnan työskentelyssä</b>. <br/> • Kaikki eduskunnassa käsiteltävät asiat käyvät läpi ainakin yhden valiokuntakäsittelyn. <br/> • Valiokunnissa asiat puidaan perusteellisesti. <br/> • Valiokunnissa kuullaan asiantuntijoita. <br/> • Valiokunta antaa oman mietintönsä vasta, kun riittävä poliittinen yksimielisyys on <br/> saavutettu ja asiantuntijoita on kuultu tarpeeksi. <br/> • Valiokunnan mietintö voi sisältää monia ehdotuksia, jotka eroavat hallituksen <br/> ehdotuksesta. Se voi jopa ehdottaa hallituksen ehdotuksen hylkäämistä osittain tai <br/> kokonaan. <br/> • Täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä asiasta, esimerkiksi lakiehdotuksesta, voidaan <br/> vielä keskustella ja tehdä muutoksia, mutta useimmiten viimeistelytyö tehdään <br/> valiokunnissa. <br/> • Voidaan sanoa, että suurin osa kansanedustajien työstä tapahtuu valiokunnissa, <br/> julkisuuden katseilta piilossa. <br/> <br/> <b>4. Laadi kirjan tekstin pohjalta kaavio lain synnystä eduskunnassa. Valitse </b><br/> <b>mielestäsi kolme merkittävintä vaihetta lain synnyssä. Perustele valintasi.</b> <br/> • Opiskelijan oma vastaus.<br/> <br/> <b>5. Mitä keinoja eduskunnalla on valvoa hallituksen toimintaa?</b> <br/> • välikysymys <br/> • suullinen kyselytunti <br/> • kirjallinen kysymys <br/> • ajankohtaiskeskustelu<br/> <br/> <b>6. Puolusta ja kritisoi väitettä: Puoluekuri on hyvä asia.</b> <br/> <b>Puolesta:</b> <br/> • Puolueet saavat ajettua asioita parhaiten, kun ne toimivat ryhminä. <br/> • Ilman ryhmän tukea yhden kansanedustajan vaikutusvalta on vähäinen kaikessa <br/> eduskuntatyössä. <br/> • Puoluekuri tuo ennustettavuutta politiikkaan, koska sen avulla voidaan etukäteen <br/> tietää, miten koko puolue äänestää. <br/> • Puoluekurin avulla voidaan toteuttaa paremmin hallitusohjelmaa. <br/> • Politiikassa välttämättömät kompromissit on tehty jo hallitusohjelmaa laadittaessa, <br/> joten puolueilta voi edellyttää hallituksen politiikkaan sitoutumista. <br/> <b>Vastaan:</b> <br/> • Puoluekuri rajoittaa kansanedustajan toimintavapautta, koska hänen on otettava <br/> huomioon puolueen kanta. <br/> • Ilman puoluekuria kansanedustaja voisi äänestää omantuntonsa mukaan joka asiassa. <br/> • Puoluekuri tekee edustajista kumileimasimia, joilla ei ole omaa tahtoa. <br/> • Perustuslain mukaan kansanedustajaa eivät sido puoluekurin kaltaiset rajoitukset. <br/> • Voidaan jopa väittää, että puoluekuri rajoittaa demokratiaa.<br/> <br/> <b>7. Esseetehtävä: Pohdi kansanedustajan mahdollisuuksia vaikuttaa eduskunnan </b><br/> <b>toimintaan.</b> <br/> <b>Näkökulmia:</b> <br/> • Kansanedustaja voi tehdä lakialoitteita ja pyrkiä niiden avulla vaikuttamaan tärkeiksi <br/> kokemiinsa asioihin. <br/> • Käytännössä vasta sadan kansanedustajan allekirjoittamat aloitteet voivat olla <br/> vaikutuksiltaan kauaskantoisia, koska ne on käsiteltävä samanarvoisina kuin hallituksen <br/> esitykset. <br/> • Kansanedustaja voi tehdä myös talousarvioaloitteita ja toimenpidealoitteita. <br/> • Täysistuntokeskusteluissa kansanedustaja voi pyytää puheenvuoroja ja ottaa kantaa <br/> asioihin. <br/> • Valiokunnissa kansanedustajan kannattaa toimia aktiivisesti, koska eduskunnan <br/> asioiden käsittely tapahtuu pääosin niissä. <br/> • Kansanedustaja voi etsiä ajatuksilleen tukea muista kansanedustajista ja pyrkiä <br/> liittoutumaan niin oman kuin muidenkin puolueiden edustajien kanssa. <br/> • Kansanedustaja voi pyrkiä vaikuttamaan hallituksen erottamiseen välikysymyksen <br/> avulla, vaikka onkin hyvin epätodennäköistä, että enemmistöhallitus joutuu sen vuoksi <br/> eroamaan.<br/> • Kansanedustajan kannattaa tehdä työtään pitkäjänteisesti, koska sillä tavalla hän voi <br/> saada lisää arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä omassa ryhmässään että muiden <br/> ryhmien keskuudessa.<br/> <br/> <b>8. Tutustu vaalipiirisi kahden kansanedustajan sivuihin ja sosiaalisen median </b><br/> <b>kanaviin.</b> Minkälaiselta kansanedustajan työ niiden perusteella näyttää? <br/> • Opiskelijan oma vastaus. 2023-03-28T21:01:42+03:00 https://peda.net/id/27f878accd9 2023-03-28T21:12:52+03:00 <b>Perustehtävät</b><br/> <b>1. Miksi puolueet haluavat hallitukseen?<br/> </b><br/> • Hallituksessa mukana oleminen tuo valtaa, jota muualla ei ole.<br/> • Hallituksessa voi vahvasti vaikuttaa maan asioihin ja uusien lakien säätämiseen.<br/> • Puolueen keskeisiä henkilöitä pääsee ministereiksi, joilla on paljon vaikutusvaltaa.<br/> • Oppositiopuolueena vaikutusvalta jää eduskunnassa rajalliseksi.<br/> <br/> <b>2. Miksi enemmistöhallitus saa yleensä tahtonsa läpi eduskunnassa?</b><br/> • Enemmistöhallituksella on kansanedustajien enemmistön tuki takanaan, joten <br/> normaalioloissa se voi odottaa saavansa riittävästi tukea missä tahansa poliittisessa <br/> kiistakysymyksessä.<br/> <br/> <b>3. Esitä kaaviona hallituksen muodostamisen keskeiset vaiheet.</b><br/> <br/> - Eduskuntavaalit - Suurimman puolueen edustaja aloittaa hallitusneuvottelut - Hän neuvottelee eri puolueiden eduskuntaryhmien kanssa ja esittää niille kysymyksiä - Vastausten perusteella hän kutsuu hallitusneuvotteluihin osan puolueista tai esittää niille lisäkysymyksiä - Hallitusneuvotteluissa laaditaan hallitusohjelma, mitä noudatetaan hallituksen työskentelyssä ja sovitaan &quot;salkkujako&quot; eli että mikä ministeri mistäkin puolueesta tulee uuteen hallitukseen - presidentti ilmoittaa eduskunnalle pääministeriehdokkaasta keskusteltuaan eri puolueiden eduskuntaryhmien kanssa - Eduskunta äänestää pääministeriehdokkaasta, että hyväksyvätkö he hänet - Jos ehdokas saa enemmistön eduskunnan äänistä, valitaan hänet pääministeriksi - Muutoin asetetaan uusi ehdokas ja järjestetään uusi vaali - Presidentti nimittää pääministerin ja muut ministerit - Nimitysten jälkeen hallitus antaa tiedoksi hallitusohjelmansa eduskunnalle - Kun uusi hallitus on saanut eduskunnan äänestyksessä luottamuksen (enemmistö kansaedustajista kannattaa hallitusohjelmaa) voi hallitus aloittaa toimintansa <br/> <br/> <b>4. Mistä eri syistä hallitus voi hajota?</b><br/> • Hallitus eroaa Suomessa aina eduskuntavaalien jälkeen.<br/> • Joskus hallitus eroaa poliittisten erimielisyyksien vuoksi. Tällöin pääministeri jättää <br/> hallituksen eronpyynnön presidentille, joka myöntää eron.<br/> • Jos pääministeri eroaa tai joutuu eroamaan, koko hallitus kaatuu. Näin voi käydä, jos <br/> pääministeri esim. siirtyy toisiin tehtäviin tai muut hallituspuolueet menettävät <br/> luottamuksensa häneen.<br/> • Hallitus voi kaatua eduskunnan esittämän välikysymyksen vuoksi. Suullisen vastauksen <br/> jälkeen eduskunta äänestää joko ministerin tai koko hallituksen luottamuksesta. <br/> Enemmistöhallitus hajoaa tuskin milloinkaan välikysymyksen vuoksi.<br/> <br/> <b>5. Valitse mielestäsi kaksi tärkeintä pääministerin tehtävää. Perustele valintasi.</b><br/> Jos opiskelija on valinnut vaikkapa seuraavat tehtävät, hän voi perustella niitä seuraavin <br/> esimerkein.<br/> <br/> Pääministeri sovittelee hallitusryhmien erimielisyydet ja huolehtii näin hallituksen <br/> yhtenäisyydestä.<br/> • Suomessa ei ole yhden puolueen hallituksia, joten pääministerin on luotava toimivat <br/> suhteet kaikkiin hallituspuolueisiin.<br/> • Vaikka puolueet ovat sitoutuneet samojen tavoitteiden ajamiseen hallitusohjelmassa, <br/> niiden ideologiset erot johtavat aika ajoin poliittisiin erimielisyyksiin, joiden sovitteluun <br/> tarvitaan pääministerin neuvottelutaitoja.<br/> • Ilman pääministerin sovittelukykyä monipuoluehallitus voi kaatua sisäisiin riitoihin. <br/> Pääministeri pitää huolta hallituksen yhtenäisyydestä.<br/> • Pääministeri myös sovittaa yhteen hallituksen ja eduskunnan työn.<br/> Pääministeri johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä presidentin kanssa.<br/> • Ulkopolitiikan alueet on jaettu hallituksen ja presidentin kesken siten, että hallitus <br/> hoitaa Euroopan unioniin liittyvät asiat, presidentti muuhun maailmaan liittyvät asiat.<br/> • Pääministeri osallistuu Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Kokouksia ennen hän käy <br/> eduskunnan suuressa valiokunnassa tekemässä selkoa ajankohtaisista asioista, <br/> kokousten jälkeen hän antaa tilannekatsauksen.<br/> • EU-asiat ovat siis tiukasti pääministerin käsissä. Koska EU on kasvanut yhä <br/> tärkeämmäksi osaksi Suomen ulkopolitiikkaa, pääministerin roolista on tullut erityisen <br/> tärkeä.<br/> Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä hallituksen yleisistunnossa.<br/> • Hallitus tekee yleisistunnon kokouksissaan tärkeitä päätöksiä.<br/> • Kokoukset tehdään pääministerin johdolla. Näin esimerkiksi lakiesitykset saadaan <br/> valmiiksi eduskunnalle.<br/> • Yleisistunnon lisäksi pääministeri johtaa kaikkia ministerivaliokuntia.<br/> <br/> <b>6. Selvitä, miten hallitus työskentelee ja tekee päätöksiä.</b><br/> • Yleisistunto (yleensä torstaisin) on muodollisesti tärkein valtioneuvoston kokouksista, <br/> mutta käytännössä siinä vain vahvistetaan aiemmin muissa hallituksen neuvotteluissa <br/> tehdyt päätökset ilman keskustelua.<br/> • Pääministeri toimii yleisistunnon puheenjohtajana ja kokous on päätösvaltainen, jos <br/> vähintään viisi ministeriä on paikalla. Päätöksistä äänestetään hyvin harvoin. <br/> Oikeuskansleri on valvomassa käsittelyn laillisuutta.<br/> • Ennen kuin päätettävät asiat käsitellään yleisistunnossa, ne on valmisteltu huolellisesti <br/> ministeriöissä sekä tarpeen mukaan ministerivaliokunnissa ja hallituksen epävirallisissa <br/> istunnoissa.<br/> • Esittely tasavallan presidentille (yleensä joka toinen perjantai) on lähes samanlainen <br/> kuin yleisistunto, mutta silloin tehdään päätöksiä esimerkiksi laeista ja asetuksista, <br/> joihin tarvitaan presidentin vahvistus. Presidentti johtaa puhetta. Äänestyksiä ei ole, <br/> vaan presidentti kertoo esittelyn jälkeen päätöksensä.<br/> • Hallituksen iltakoulu on edellisiä vapaamuotoisempi kokous, jossa keskustellaan ja <br/> käydään läpi sekä seuraavan päivän yleisistunnon että ministeriöiden asioita. Myös <br/> periaatteellisia kysymyksiä käsitellään.<br/> • Budjettineuvottelussa eli budjettiriihessä keskitytään valtion seuraavan vuoden <br/> talousarvioesityksestä sopimiseen ja sen hyväksymiseen, minkä jälkeen se voidaan <br/> esittää eduskunnalle.<br/> • Ministerivaliokunnissa valmistellaan asioita hallituksen yleisistunnossa tehtäviä <br/> päätöksiä varten.<br/> • Hallituksen työskentelyn kannalta tärkeä on myös epävirallinen sisäpiiri, joka koostuu <br/> 2–5 ministeristä. Usein todellinen päätöksenteko keskittyy hallituksessa heidän <br/> käsiinsä. 2023-03-28T21:12:52+03:00 https://peda.net/id/971d98f2cd9 2023-03-28T21:15:59+03:00 Perustehtävät<br/> <br/> <b>1.</b><br/> <b>a) Luettele presidentin valtaoikeudet.</b><br/> • ulkopoliittinen valta yhdessä valtioneuvoston kanssa<br/> • eduskunnan hajottaminen (pääministerin aloite)<br/> • armeijan ylipäällikkö: voi puuttua päätöksiin myös rauhan aikana<br/> • nimitysvalta<br/> • armahdusoikeus<br/> • hallituksen nimittäminen ja eron myöntäminen<br/> • lakien vahvistaminen<br/> b) Valitse niistä kolme mielestäsi tärkeintä ja perustele valintasi.<br/> • Opiskelijan oma vastaus.<br/> <br/> <br/> <b>2. Minkälainen on mielestäsi hyvä presidentti?</b><br/> Opiskelija voi esittää vastauksessaan esimerkiksi seuraavia luonteenpiirteitä (ehdotukset <br/> perustuvat kansalaisille toteutettuun kyselyyn):<br/> • luotettava<br/> • yhteistyökykyinen<br/> • kansainvälinen<br/> • pätevä<br/> • asiallinen <br/> • johdonmukainen<br/> • tasapainoinen<br/> • keskusteleva<br/> • harkitseva<br/> • inhimillinen<br/> • päämäärätietoinen<br/> • aito<br/> • arvoihinsa sitoutunut<br/> • suvaitseva<br/> • itsevarma<br/> • elämänmyönteinen<br/> • avoin<br/> • periksiantamaton<br/> <br/> Syventävät tehtävät<br/> <b>3. Onko presidentti vielä Suomen ulkopolitiikan johtaja? Perustele kantasi.<br/> </b> <br/> <b>On, esimerkiksi seuraavista syistä:</b><br/> • Perustuslain mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Ristiriitatilanteissa <br/> presidentti on edelleen se, joka lopulta päättää. Siksi voidaan sanoa, että presidentti on <br/> yhä Suomen ulkopolitiikan johtaja.<br/> • Presidentin merkitys näkyy edelleen myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen <br/> ministerivaliokunnan kokouksissa, joita ei johda pääministeri vaan presidentti. <br/> • Presidentti hoitaa ulkopoliittisia suhteita näkyvästi EU:n ulkopuolisiin maihin, kuten <br/> Venäjään, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.<br/> <br/> <b>Ei, esimerkiksi seuraavista syistä:</b> <br/> • Perustuslain mukaan presidentti ei enää johda ulkopolitiikkaa yksin vaan <br/> ”yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. Suomen ulkopolitiikkaa johtavat yhä <br/> selvemmin pääministeri ja hallitus. <br/> • Presidentin asema on heikentynyt Euroopan unionin suhteen. Esimerkiksi Eurooppa�neuvoston kokouksissa Suomea edustaa pääministeri eikä presidentti.<br/> <br/> <b>4. Ota kantaa väitteeseen: Suomessa ei tarvita enää presidenttiä.</b> <br/> <b>Puolesta:</b> <br/> • Parlamentarismin mukaisesti eduskunta voi päättää lainsäädännöstä ja hallitus <br/> toimeenpanosta. <br/> • Tässä järjestelmässä presidentin virka on turha. <br/> • Presidentin rooli korostaa yhden henkilön valta-asemaa ja viittaa aina enemmän tai <br/> vähemmän itsevaltiuteen. Demokratiassa ei tarvita presidentin kaltaista johtajaa. <br/> • Koska presidentillä ei ole poliittista vastuuta, hänen viralleen ei ole demokraattisia <br/> perusteita.<br/> <br/> <b>Vastaan:</b> <br/> • Presidentti voi kohota puolueriitojen yläpuolelle ja sovitella niitä. <br/> • Presidentti voi vakauttaa tempoilevaa puoluepolitiikkaa. <br/> • Koska presidentti ei kuulu mihinkään puolueeseen virassa toimiessaan, hän voi ajaa ja <br/> edistää koko Suomen yhteistä etua. <br/> • Varsinkin kriisiaikoina on tarpeen, että maalla on yksi selkeä johtaja. <br/> • Suomen kansan selkeä enemmistö haluaa vahvan presidentin, joten olisi kansan tahdon <br/> vastaista lakkauttaa presidentin virka. Presidentillä on valtaansa ns. demokraattinen <br/> valtuutus. <br/> • Presidentti voi myös olla koko kansaa yhdistävä “arvojohtaja”.<br/> <br/> <b>Aineistotehtävä<br/> </b><br/> <b>5. Tutustu Suomen tasavallan presidentin sivuihin. Etsi esimerkkejä presidentin</b> <br/> <b>a) todellisesta vallankäytöstä</b> <br/> • Puheet-osiosta löytynee presidentin kannanottoja maailman kriiseihin ja muihin <br/> ajankohtaisiin politiikan ilmiöihin. <br/> • Uutiset-osiossa lienee virallisia ulkomaanmatkoja EU:n ulkopuolisiin maihin. <br/> • Kuvat-osiosta löytyy valokuvia virallisista valtiovierailuista ja muista tärkeistä <br/> poliittisista tapahtumista.<br/> • Tiedotteet-osiossa on kerrottu muun muassa presidentin esittelyn esityslistat.<br/> <br/> <b>b) edustuksellisesta roolista.</b> <br/> <br/> • Puheet-osiosta löytyy esimerkkejä vähemmän virallisista edustustehtävistä, kuten <br/> joulutervehdyksistä, erilaisten keräysten avaamisista jne. <br/> • Uutiset-osiossa esitellään Suomessa tehtäviä epävirallisia matkoja, joiden aikana <br/> presidentti vierailee pienemmissä tapahtumissa ja yrityksissä. <br/> • Kuvat-osiosta löytyy kuvia vähemmän muodollisista tilaisuuksista 2023-03-28T21:15:59+03:00