Kpl 25: Kansallinen herääminen

Saarijärven Paavo

2020-04-20T20:11:09+03:00

Saarijärven salomailla asui
maamies Paavo hallanarkaa tilaa,
hoiti siellä uurain käsin maitaan,
mutta Herralta hän vartoi kasvun.
Vaimon, lasten kanssa hoiti tilaa,
otsa hiessä syöden niukkaa leipää,
kaivoi ojaa, kynti, kylvi maitaan.

Kevät tuli, pellon nietos suli,
puolet oraista sen myötä valui;
kesä tuli, puhkes raekuuro,
kaatoi puolet tähkäpäistä lakoon,
syksy tuli, halla riisti loput.

Paavon vaimo raastoi tukkaa, sanoi:
"Paavo, Paavo, kovan onnen tuttu,
tartu sauvaan, Herra hylkäs meidät!
Kerjuu kurjaa, pahempaa on nälkä."

Paavo tarttui vaimon käteen, sanoi:
"Herra koettaa vaan, ei hylkää meitä.
Leivo leipään puolet petäjäistä.
Minä kaivan ojaa kaksin verroin,
mutta Herralta mä varron kasvun."

Kevät tuli, pellon nietos suli,
vaan ei oraat valuneet sen myötä,
kesä tuli, puhkes raekuuro,
yhtään tähkää ei se lyönyt lakoon,
tuli syys ja halla väisti kaukaa,
säästi kultaviljan niittäjälle.

Paavo vaipui polvilleen ja sanoi:
"Herra koettaa vaan, ei hylkää meitä."
Myöskin vaimo polvistui ja sanoi:
"Herra koettaa vaan, ei hylkää meitä."
Mutta miehellensä virkkoi sitten:

"Paavo, Paavo, tartu riemuin sirppiin,
vuorossa on meillä ilon päivät,
nyt on aika jättää pettuleipä,
rukiista me tehdään kunnon leipää."

Paavo tarttui vaimon käteen, tuumi:
"Vaimo, vain se kesti koetuksensa,
ken ei jätä lähimmäistä pulaan.
Leivo leipään puolet petäjäistä,
huurteessa on naapurimme pelto."

Johan Ludvig Runeberg suom. Tarmo Manelius http://runeberg.net 1. Millainen mies Paavo on luonteeltaan? 2. Miten Paavo yritti ratkaista ongelmat? 3. Ovatko suomalaiset Paavon kaltaisia?

Tunnettu lausahdus tältä ajalta.

2020-04-20T20:01:12+03:00

”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme voi tulla, olkaamme siis suomalaisia.”

- Adolf Ivar Arvidsson

Ohjeet

2020-04-20T20:41:19+03:00

1. Etsi vihkosta vanha muistiinpano otsikolla "Nationalismi" ja lue se.

2. Selitys: Suomessa nationalismin ajasta käytetään nimeä kansallinen herääminen. Sillä tarkoitetaan, että suomalaiset heräsivät huomaamaan olevansa yksi kansa, suomalaisten kansa.

3. Lue kappale 25 ja kopioi muistiinpano vihkoon. Muistiinpano löytyy tältä sivulta.

4. Tee tehtävät 1 ja 5 sivulta 174. Ei muita.

5. Selitys: Johan Ludwig Runeberg on tunnettu runoilija. Runoissaan hän loi isänmaallista henkeä Suomeen. Hän oli oman aikansa superjulkkis. Kun Runeberg myöhemmin kuoli, Porvoon kaupungin kaupat olivat kiinni koko päivän ja hautajaissaattue ulottui melkein koko kaupungin halki. Hänelle pystytettiin patsas Helsingin keskustaan pari vuotta kuoleman jälkeen ja patsaan paljastustilaisuudessa ihmiset kiipeilivät läheisten kerrostalojen katoille nähdäkseen paremmin - niin paljon väkeä oli kokoontunut paikalle. Tärkeä henkilö siis ennen ja yhä nykyään. Hänestä on varmasti puhuttu myös äidinkielen tunneilla.

Runeberg halusi runoillaan kuvata, millainen on tavallinen suomalainen. Se oli tuohon aikaan merkillistä. Kaikki runot yleensä kertoivat kuninkaista tai sotasankareista, mutta Runeberg kirjoitti runon talonpojasta, Saarijärven Paavosta. Paavo oli kuviteltu henkilö ja myöhemmin hänestä tulee suomalaisen stereotypia. Runeberg oli siis nationalisti ja halusi kannustaa suomalaisia suomalaisuuteen. Itsenäisyydestä ei vielä uskallettu edes haaveilla.

6. Lue runo Saarijärven Paavo ja vastaa kysymyksiin:
- Mitä ongelmia Paavolla oli?
- Miten hän yritti ratkaista ongelmat?
- Miten Paavo suhtautui naapuriin?
- Kuvaile Paavon luonnetta neljällä adjektiivilla: millainen mies Paavo on?
- Ovatko suomalaiset nykyään Paavon kaltaisia sinun mielestäsi?

Sanastoa runoon:
halla = kun keväällä on pakkasta yöllä, yöpakkanen
uurain käsin = ahkerasti, uurastaen
nietos = lumi
oras = pieni vasta kasvun aloittanut vilja
tähkäpää = vilja
varron, vartoa = odottaa
huurteessa, huurre = kärsinyt pakkasesta, pienessä jäässä